Onko tullut painoa minkä verran ja mikä rv menossa?
Oletko ollut tarkkana ruokavalion kanssa ja millaista ruokavaliota noudatat?
Onko tavoitetta minkä verran paino saa nousta raskauden aikana?
Millaisia tuntemuksia muuttuva keho aiheuttaa?
Olisikohan paino ollut 62kg ennen raskautta. Tänään mennään viikoilla 16+6 ja painoa oli aamupunnituksessa 63kg.
Ekassa raskaudessa (27v) lähtöpaino oli 59kg, ja viikoilla 16+3 60kg, eli painonnousu oli silloinkin kohtuullista. Muita mittaustuloksia on näköjään 20+6 63kg. Muksu syntyi muutamaa päivää ennen laskettua, ja painoni ehti tuolloin n. 79kg tietämille. Tässäkin raskaudessa ajattelin, että tuo 80kg voisi olla minulle se haamuraja, jonka yli en päästä painoa menemään. Paljon tuosta viimeisestä painosta oli turvotusta ja ummetusta, jota en hoksannut hoitaa, ja tulosta viimeisten viikkojen himosyöpöttelystä.
Minulla ei ole sen kummempaa dieettiä. Tuntuu etten saa syötyä tarpeeksi, ja se kostautuu helposti huonona olona (ei kuitenkaan ole tarvinnut oksentaa), väsymyksenä ja pääkipuna. Olen ottanut ruokavalioon puuron; puoli litraa puuroa (itsekerätyillä) pakastemarjoilla iltapalaksi pitää kylläisenä aamuun asti. Ja onhan se hyvä kuitulisäkin, kuituja pitäisi saada lisää, vaikka leipä maistuu ja vettä juon minkä ehdin. Tuntuu tosiaan että käsi- ja olkavarsien luut vaan erottuvat selkeämmin, eli vaikka painoa on tullut nimellisesti kilo lisää, niin tosiasiassa olen laihtunut. Nyt menee mukavasti päälle äitiysfarkut jotka raskauden alussa olin arvioinut reisistä liian ahtaiksi. Vatsakumpu piirtyy nyt vaan selkeämmin esiin ja tisseihin on tullut lisää kokoa ja näköä.
Kehoni on kaunis! Vatsa on siro kumpu, jonka saa halutessaan vielä piiloon. Miehelle esittelen kumpua iltaisin kun se on kunnolla esillä, ja hän pitää minua vähän hassahtaneena, mutta kaitpa on tyytyväinen kun minäkin olen tyytyväinen. :) Tissit taas, .. onhan ne näyttävät (verrattuna siihen millaiset luttanat ne olivat esikoisen imetyksen jäljiltä) ja herkät, ja toki tietyllä varovaisuudella vielä mieheni leikkikaluina.
Luotan kehooni, että tälläkin kertaa se osaa valmistella minut hyvin synnytykseen (kyllä, kudokset saisivat venyä kuin purkka...) ja imetykseen, ja vauvanhoitorutiinit löytyvät taas hetken muistelun jäljeen. Ja että kyllä ne raskauskilot sitten aikanaan lähtevät, eikä se ole katastrofi tälläkään kertaa, jos pari niistä tulee jäädäkseen.