Mulla mennyt nyt kans monta yötä niin, että pyörin sängyssä, selkä on kipeä ja lonkat, ramppaan vessassa ja sit joskus kahden aikaan luovutan, nousen ylös ja venyttelen, räplään puhelinta yms. syön jotain. Sit ehkä nukahdan hetkeks, mut edelleen heräilen jatkuvasti. Aamusta en sit pääse ylös ja olo on ihan pökkyrä koko päivän. Mietin vaan, että mulla on kuitenkin tosi helppoa, kun ei oo aiempia lapsia, joista sit huolehtia puolikuolleena ja kivuliaana. Huh, jaksamista kaikille vaivojen ja velvollisuuksien kanssa kamppaileville!
Tänään selkä on tosi jomottava ja alavatsakin hellänä. Ei supistele. Kuitenkin nyt alkaa olla olo, et alkaiskohan kohta tapahtua
vihloo jännästi välillä ja tuntuu, kun vauva pönkeis itteensä alas..