Päivän fiilis

Tiina P. Varmasti jokainen käsittelee erilaisia tuntemuksia esikoisen suhteen uuden vauvan tullessa. Mua murehdituttaa ihan käytännön asiat, oma jaksaminen kahden pienen kanssa, mutta yritän tsempata, että tää on ainutlaatunen hetki ja aika kultaa ne muistot. :)

Anskulainen. Eikö oo elämän ihania pieniä helpotuksia kun saa tosiaan hetken köllähtää ihan rauhassa. Mun illan nautinto oli se, kun sain tytön äsken nukkumaa ja kävin suihkussa ihan rauhassa :D

Ellikki85 hankala sanoa mitää. :sad001 ja sun pitää syödä, ehdottomasti. Jos ei jaksa katsella sua nii varmaa osaa aikunen ihminen lähteä menemää ihan itse. Mua rupes ny aivan suututtamaan tämä :sad001
 
Niin nyt syönkin kun mies tuli makkariin eikä ees anteeks pyytäny joten nyt sohvalla kattelen euroviisujen semifinaalia ja yritän syödä tosin nyt ei nukuta eikä oo enää nälkä ainostaan hirmu vitutus ja huoli tulevaisuudesta :sad001
 
Päivä mennyt palellessa! Kerroin ekalle ystävälle tänään ja hän lupaili kaikkia tarvikkeita mitä ei itse enää tarvi :)

Ellikki85, koita jaksaa!!
 
Ei ollu mies leppyny ainakaan aamulla, tekis niin mieli lähtee sukulaisten luo imatralle mut oon siskolle luvannu päivystää täällä sitä varten kun hänen synnytys alkaa niin meen hoitaa heidän poikaa.
 
Ellikille tsemppiä! Toivottavasti saatte pian puhuttua asioita kuntoon. Inhottava tilanne tuollainen :/

Mulla tänään ihan hirveä morkkis tästä saikuttamisesta. Tänään joudun taas lääkäriin kolmatta kertaa, kun ei täältä sängyn pohjalta ylös pääse mitenkään tai heti alkaa raju oksentaminen. Mulla on semmonen työ etten oikeastaan edes voisi olla pois, kun esimiesasemassa työskentelen. Nyt sitten siellä asiat hiljalleen kertyy ja kohta on kaaos ellen pian pääse takaisin. Muutenkin aina olen mennyt töihin ellei ole oikeasti pää kainalossa ja aina saikutan vaan äärimmäisessä hädässä mahdollisimman vähän. Nyt jo useamman viikon ollut pois ja lisää saikkua joutuu hakea. Ihan hirveän huono omatunto, vaikka tiedostan etten siellä voisi mitenkään olla avuksi ja joutuisin tippaan siitä oksentelusta, mutta silti. Kai se jotenkin tulee jostain takaraivosta, että "tämä on itse aiheutettua" eikä mikään perus norovirus vahingossa tullut. Lääkäritkin ovat sanoneet, että tippaan joudun tuolla oksentelulla, jos liikkeessä joudun olla. Kotona sängyssä maatessa ei tarvitse oksentaa läheskään niin usein ja siksipä tipalta olen säästynyt. Paranispa olo vaan mahdollisimman pian, että pääsisi takaisin normaaliin elämään niin ei tarvis kärvistellä sängyssä kaikkia viikkoja :sad001 masentaa varmasti vielä entisestään tämä tekemättömyys, kun normaalisti kokoajan jotain touhuamassa. Huoh.
 
Mä nukuin 10 tuntia, ja auttoi! Nukahin ennen puol kymmentä rakkaan kainaloon sohvalle, ja siitä sitten hipsuttelin yläkertaan nukkumaan. Aamulla päätin mennä vasta ysiin töihin (onneks on liukuma). Melkosen hyvä fiilis on :). Aamubussissa oksu oli toooodella lähellä, mutta itseasiassa nyt on taas ihan hyvä olo. Ehkä tää alkaa sittenkin vähän helpottaa!
 
Mulle riittää kun nukahdan siinä kymmenen aikaan illalla ja saan nukkua sellaset 9-10h ja herätä omia aikojani. Sitten alkaa aamu ja päivä hyvin. Mutta eilen illalla ei tullut uni kun närästi ja oli huono olo, klo 12 piti sitten käydä vielä oksentamassa ja sen jälkeen vasta tuli uni. Vähäiset unet näkyy sitten tän päivän vireystilassa joka on ihan plaah... :sad001 toivottavasti tää ilta menee paremmin ettei oo huominenkin päivä pilalla.
 
Hanssi, mä ymmärrän sun fiiliksen. Mä pystyn kyllä palkkatöissä käymään, kun se ei oo silleen rasittavaa ja pystyn tosi hyvin pitään taukoja, mutta on mulla huono fiilis siitä etten ole nyt työkavereideni veroinen työntekijä kun käyn vähän puoliteholla ja oon tauolla varmaan 50% työajasta. :rolleyes: eniten mua stressaa toi mun oman firman toiminta jota oon tähän mennessä tehny siis tuon palkkatyön ohessa joko työpäivien ennen/jälkeen tai vapaapäivinä. Nyt pitää vaan levätä kaikki se aika ja työt ei etene. :sad001
 
Siis joo tää on niin ankeeta, kun vaikuttaa työntekoon. Huvittavinta ehkä tässä on, että ennen raskautta aattelin, että ja minähän en saikuta raskaudessa vaikka mikä olis. Yllätti ihan tosissaan kuinka pahaksi raskauspahoinvointi voikaan mennä. Aina olin aatellut, että joo se on semmosta vähän etovaa oloa ja aamulla saattaa oksentaa, ei mikään iso juttu. Mutta sitten, kun sattuukin vaikea raskauspahoinvointi omalle kohdalle niin kyllä ymmärtää, ettei tämä ole mikään leikin asia.
 
Tiina P. sanoi:
Mulla nostaa päätään huono omatunto esikoisen puolesta... Tuntuu vähän pahalta, että ei saakaan olla ainoa lapsi tämän pidempään. On niin kiva, kun on voinut antaa paljon huomiota ja vastata esikoisen tarpeisiin nopeasti. Kai nääkin tunteet pitää käydä läpi...
Click to expand...

Mä tunnistan tuon tunteen itsessäni. Mäkin monta kertaa oon miettiny että onko tää reilua poikaa kohtaan. Mutta toisaalta tiiän että hän saa sitten kaverin itselleen, mikä on hyvä kun meidän poika on tosi sosiaalinen tapaus. :)
 
ellikki85 sanoi:
Masentunu fiilis, mies sai äsken mega raivarin ja uhkas heittää mut pellolle mutta ei kehtaa lapsen takia :sad001 Ei ees itketä harmittaa vaan älyttömästi ja pakenin pojan viereen makkariin, syödä pitäis mut en haluu miestä nähdäkkään
Click to expand...

Voi ei Ellikki :sad001 Kurjaa tuollainen mieheltäsi. Mun mielestä vaikka olis miten isoja ongelmia niin ei se eka ratkaisu voi olla erolla tmv uhkailu. Tsemppi hali täältä sinne :Heartred
 
Sydänkäpynen sanoi:
Mä tunnistan tuon tunteen itsessäni. Mäkin monta kertaa oon miettiny että onko tää reilua poikaa kohtaan. Mutta toisaalta tiiän että hän saa sitten kaverin itselleen, mikä on hyvä kun meidän poika on tosi sosiaalinen tapaus. :)
Click to expand...

Tuota kaveriaspektia minäkin yritän ajatella. Taapero vieläpä tykkää vauvoisa, tulee jo nyt tosi onnellisena "antamaan vauvalle pusun", eli nuolemaan mun mahaa :Heartred Toki se todellisuus sitten, kun sylissä on rääkyvä pikkuinen 20h/vrk, eikä esikoinen enää saakaan maitua aina kun haluaa, voi olla vähemmän auvoinen. Tänään on joka tapauksessa luottavaisempi olo sen suhteen, että meillä on jo yksi peruspositiivinen ja suloinen lapsi, joka varmasti ajoittaisista haasteista huolimatta tykästyy valtavasti tulokkaaseen.
 
Ihan jees fiilis tänään. Eilen ja tänään parempi kunto. Eilen oksensin vaan aamulla ja sen jälkeen olo parani loppupäiväksi. Tänään aamulla pääsin liikenteeseen aika hyvin ja pystyin jopa syömään koululla ruokaa. Kotimatkalla kaupassa koitin miettiä pääni puhki mitä pystyisin syödä ja kaikki vaan ällöttää. :D Hedelmät lähinnä tuntuu semmoselta mikä menis alas. Ruisleipäkin ällöttää vaikka normaalisti rakastan sitä.
 
Mä aattelen että on kiva esikoiselle kun tulee vauva ja saa olla vielä kotona, muuten olis luultavasti joutunut mennä syksyllä hoitoon ja olla päivät erossa musta. :)
 
Fiilis on kuin tää sää, välillä paistaa aurinko ja välillä sataa lunta :rolleyes: eli välillä on ihan hyvä fiilis ja olo ja sit toisena hetkenä kaikki vaan ottaa päähän ja oksettaa kaiken lisäksi.:cool:
 
Pääkipeä ja kauheen kiire pv töissä. Lunta sataa täydeltä taivaalta, mutta ihana nyt lekotella sohvalla ja pala suklaata :Heartred
 
Ellikki, joko teillä on tilanne rauhoittunut ja oot miehen kanssa päässy juttelee? Kuulosti aika hurjalle tommonen riita :sad001
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top