Kääntyilee, kierii, kikattelee, koettaa konttausasentoa, koskettaa, käpertyy kainaloon, kuolaa ja kuuluu mulle!!..ja ehkä vähän isälle

..jotenkin vaan niin touhukasta ja suloista tämän(kin) hetkinen meno vauva-arjessa, että äidin sydäntä herkistää ja pakahduttaa.
Tänään juhlitaan myös "esikoisen" 10 vee synttäreitä, joita nelijalkainen sankari viettää reippaana, terveenä, iloisena ja edelleen maailman suloisimpana ötökkänä, josta eräs viisas kerran sanoi, että tämä yksilö syntyy seuraavaksi jo ihmisenä -ihmisen mieli jonka silmissä viisaus elää, huoh.
Näitä päiviä ja hetkiä toivon lisää..en mitään suurempaa, (enkä tiedä parempaa) tämä riittää.
Jep, imelää, mutta voimaannuttavaa (<-- saatan oikeastaan inhota tuota sanaa, hih).