Oloja ja oireita

Mä oon ihan varman että meije gyne on unohtanut jonku vempeleen mun emättimeen, sen verran on taas vihlonut ja särkenyt alapäätä tänään :(
 
Mä oon alkanu miettiin että voisko mulla tiputella lapsivettä? Valkovuoto on välillä tosi vetistä. Jos käytän pikkuhousunsuojaa niin siinä on just semmosta märkää, ja yksikin kerta kun olin tiskaamassa, niin tuntui semmonen pieni lämmin tulva? Neuvolasta viime käynnillä sanoin, että jos epäily lapsivedestä tulee niin kannattaa kokeilla sitä hajutestiä, että jos haiseeko makealle. Minusta haju oli tosi neutraali, ei ehkä makea, muttei mikään mukaan? :confused1
 
Mulle sanottiin viimeks neuvolassa tosta valkovuodosta, että se voi lopussa olla ihan kuin vettä.
 
Rv 36+2 ja ihan taysin oireeton paiva. Olen tullut siihen tulokseen, etta tuo mun selka on allerginen ainoastaan tyonteolle eli istumiselle. Heti kun on vapaapaiva niin on niin kevyt olo kuin keijukaisella... Kotona hengailu, pienet askareet, pienet kavelylenkit se kestaa ihan hyvin, mutta ei toimistotuolia...
Tulee mieleen peruskoulun vika luokka ja ne ihmeelliset flunssat, jotka paranivat aina perjantai-iltaan mennessa. :happy112

(Ja huomenna varmaan sitten jomottaakin tamankin edesta...)
 
Mulla kanssa Sophie sama juttu. Ihan hirveet menkkajomotukset ollu koko viikonlopun. Lisäks supistellu kyllä koko tänki päivän enempi tai vähempi. Ajoittain tosi kivuliaastikki. Jotenki tosi hassua kun esikoista odottaessa tälläsiä supistuksia seuras niiden paheneminen ja synnytys. Ei ollu mitää hämäilyjä h:36 viikolta asti :P Saas nähdä monta väärää hälytystä tulee vielä ennenku oikeesti jää supistukset päälle ja ei hellitäkkää... :)
 
Täälläkin tänään supistellut pitkin päivää. Kohtu tekee kovettumissupistuksia ihan jatkuvalla syötöllä ja sitten niitä kivuliaita suppareita tippuu aina milloin mihinkin väliin, oli ihan pakko lähteä vielä lenkille rääkkäämään itseään, ettei vaan kivut loppuisi :excited001
 
Paah, täällä mennään rv 37+4<3. ja olo on kuin omenalla edelleen. Olo on myös hiukan tuskainen aina kun tekee jotain, mutta kun ei oikein osaa olla toimettomanakaan täällä kotosalla. Kiva kun saa jotain tehtyä täällä, niin sitten meneekin loppupäivä voivotellessa miehelle kun oon niin kipee ja tuskainen ja niiiiiiin valmis synnyttämään, mutta vauveli tuntuu hyvin vielä massussa viihtyvän. Onneksi tiistaina on synnytystapa-arvio ja rd:n takia kasvun seurantakontrolli. Saadaan hiukan painoarviota ja mietitään lääkärin kanssa synnytystapaa. :p

Näillä näkymin tai ainakin viime viikolla vauva hengaili raivokkaasti tarjonnassa ja oli jonkin verran jo laskeutunutkin. Nyt mies sanoi, että on tapahtunut huomattavaa laskeutumista ja sen huomaan itse siinä sitten, että saan juosta yöt pissalla vähintään sen kaksi kertaa yössä. Nooh, se ei minua niin haittaa, mutta nämä kaikki muut jatkuvat säryt kyllä, jotka eivät meinaa pysyä poissa sen särkylääkkeenkään voimalla. Onneksi sen panadolin avulla voi edes iltaisin nukahtaa. Huomattavaa turvotusta on tullut nyt jalkoihin, sormiin ja kasvoihinkin. Tätini tokaisi vain, että jos yhtään tuntuu pään särkyä tai ylämasukipuja niin soittoa synnärille, ettei vaan ole myrkytystä. On mulla lähes päivittäin ollut lievää pää kipua, joka on mennyt ohi kun on syönyt tai juonut hyvin tai sitten napannut sen särkylääkkeen ja nukahtanut, mutta ei muuten. Mistä minä tietäisin miten kova pään särky se pitää olla, että voi olla huolissaan ja soittaa synnärille...? En nimittäin kehtaisi turhaan sinne soitella ja mennä käymään...

Saria1: Mullakin on noita kivuttomia suppareita melkein nonstoppina kun jottain touhuaa, mutta ei kumminkaan niitä kivuliaita. Kaikki muita paikkoja kyllä särkee senkin eestä. :D Jo alkaisin toivoa, niin oikeita supistuksia, että pääsisi joskus synnyttämään.
 
Ellwiss jos raskausmyrkytystä pukkais nii se särky ei Panadolilla noin vaa helpota. Ja vatsakipu siinä on yleensä sellasta vannemaista ylävatsalla. Lisäks just turvotus ja se, että vilisee tähtiä silmissä voi olla merkkejä. Verenpaine nousee ja protskuu on virtsassa et nehän sit selviäis neuvolassa. En ois huolissaa ku kerta iha syömällä ja juomalla ja panadolilla helpottaa! :) ite turposin viimeks loppuraskaudessa ku pallokala ja sama kohtalo on kyl aika monella.. liittyy ihan tähän tilaan! ;)
 
Ite huomasin tänään ekan kerran, että oli jalkaterät turvoksissa ja pinkeenä. Tosin saattoi johtua myös eilisestä sipsien mättämisestä.. :rolleyes:
 
Turvotus näyttää lisääntyvän vaan, jalat on olleet turpeina koko kesän ja sormet on puutuneet jatkuvasti. Raskausmyrkytykseen liittyvä turvotus on ilmeisesti sen verran huomattavaa ja nopeaa, ettei sitä voi olla huomaamatta. Mutta turvotus kuuluu tähän kuvioon ihan perusherkkunakin. Odotan todella kovasti, että vanhat kengät mahtuu jalkaan taas.
 
Mäkin turpoan todella helposti, siis ihan ilman raskauttakin, joten suolaset herkut illalla kostautuu kyllä todella pahasti seuraavana päivänä..Mulla on alkanut oireilemaan oikea pakara. Alkaa pistämään oikeen kunnolla aika aijoin, kun kävelee. Liittyy ilmeisesti lantion löystymiseen. Lantion löystyminen termi on oikein imarteleva tämän turvotusfiiliksen päälle...:)
 
La MaMa hyvä tietää, että siinä myrkytyksessä ne kivut on sitten sellaisia, että niihin ei mikään auta. Kun siis ensisynnyttäjänä ei ole harmainta hajua miltä mikäkin tuntuu suurin piirtein ja sitten kun kaikilla kaikki oireet on niiiin yksilöllisiä. :D Nooh, toivotaan ettei kenellekään tuppaudu mitään tulehduksia tai myrkytyksiä enää näin kalkkiviivoilla. :)

Paah, ei jaksaisi enää odottaa, että näkee rakkaan pienen tuhisian. <3 :) Onneksi enää yksi yö siihen synnytystapa-arvioon. Entiiä, taidan odottaa sitä ehkä liiankin innolla. Voi olla, että tuumaavat vauvan olevan normimitoissa ja sanoovat, että "...ei haittaa vaikka menee yliaikaiseksikin..." O.o Voi olla, että jään sinne oven ripaan roikkumaan, että noooou joko saan synnyttääää. :D Toivottavasti ei tartteisi enään aloittaa ainakaan tuon RD:n takia insuliineja, yhtäkkiä nyt viime viikon aikana kaikki mitä normaalisti olen syönyt nostattamaan verensokereita. Toivottavasti on ohi menevää tai sitten vois vinkkaille lekurille, että elkää antako mun vielä aloittaa jotai lääkitystä kun voin jo ihan hyvin synnyttämään mennä. ;)<3 (Joo anteeksi, erittäin sekava tekstini). :D

Onko väärin kysyä vielä tuolla synnytystapa-arviossa lääkäriä ultraamaan ja varmistamaan vauvan sukupuolen..? Mulle on jostain tullut sellainen ajatus alitajuntaan, että entäs sitten kun kätilö synnytyksessä sanookin sen vauvan olevan tyttö ja ollaan puolen raskausajasta rakenneultran perusteella odotettu kuin kuuta nousevaa sitä poikaa. Siis ei sillä ihan yhtä tervetullut se pikku-Ellenikin on, mutta meillä on ihan kaikki poika juttuja täällä. :P <3 (Sori pinnallisuuteni)

Joo, sitten vähän omaa napaa. Ah, aina niin ihanat mielialanvaihtelut. Sain tänään aikaiseksi kunnon itkukohtauksen kun mies napautti, että "Ota noi muffinsit pois uunista kun noi valuu pellille.!" (Itse hän istui pöydän ääressä tabloodilaite käsissä lukien uutisia) Mullahan oli kädessä valuva kananmuna ja nakkasin sen sitten suutuspäissäni tiskialtaaseen. Sen jälkeen kyynelistä ei meinannut tulla loppua ja meinasi kuppikaakkujen tekeminen tyssätä siihen. Ja niin tuntui kuin maailma olisi kaatunut niskaan sillä hetkellä ja sitten kun mies korotti joka asiasta mulle ääntään, ei auttanut yhtään itkun hillitsemisessä. Onneksi muutaman korttelin lenkin jälkeen rankkasateessa ja tunnin kyynelten valuttamisen jälkeen oli itku jo loppunut ja parempi mieli ja onnistui ne prkleen muffinsit. xD Näin jälkeen päin naurattaa, että miten sitä osaa asioista vetää kunnon raget. :D Saa nähdä millaista tää tunteiden vuoristorata on sitten synnytyksen jälkeen kun itkettää orvot kissanpennutkin. :D

-elwwis&pieni pojan palleroinen rv 37+5<3.-
 
Täälläkin on itku herkässä jos mies kattoo esim futista ja pyytää että teen jotain. Ihan ku ylösnouseminen tämän pallon kanssa olisi helppoa. No, tätä tapahtunut pari kertaa ja ei varmaan ainakaan tietoisesti enää nakita mua "turhaan"..
 
Meillä mies monesti pyytää jotain ihan laiskuuttaan, mutta kun en reagoi, hän itsekin hoksaa, että olen kipeä enkä jaksa koko ajan pomppia eestaas ja nostaa persettäni penkistä kun juuri olen sen siihen saanut asetettua. Mikään ei ole yhtä ärsyttävää kun se, että mies luulee, etten tee täällä kotona yhtään mitään hänen ollessaan töissä. Yritänhän minä, mutta ei vointia ole siihen välillä tarpeeksi ja tässä vaiheessa pitäisi miettiä voimavaroja synnytykseen, eikä siihen että pyykkivuori on mahdollisimman pieni ja sänky pedattu. Sitten jos mies uskaltaa sanoa, että voisit sinäkin tehdä jotain, niin mulla ainakin räjähtää, että mitäköhän minä olen tässä viimeiset yhdeksän kuukautta tehnyt, prkl.

Mutta sitten välillä kun mies näkee sen miten kipeä olen touhuilun jälkeen, niin passaa mua pyytämättäkin. ;) <33
 
Täällä kärsitään ummetuksesta, ei oo kivaa. Vauva on alhaalla ja painaa kaikkea. Muuten oisin vetänyt koko aamun luumuja ja kahvia, mut nyt piti paastota verikoetta varten. Pöh.
 
Mä kans huomasin eilen ekaa kertaa turvotusta kun oltiin miehen kanssa lähdössä kauppaan ja laitoin kengät jalkaan, jotka olikin yllätten muuttunut puristaviksi.

Täällä kans jos mies jotain pyytää vaikka hakemaan kun on ite just mukavasti istahtanut sohvalle, niin tulee kyllä miehelle sanomista. Viimeksikin tokasin että ''Haeppa kuule ite, sinä et kannakkaan lasta sisälläsi 24h vuorokaudessa yhdeksän kuukauden ajan.'' ''Mietippä jos ite saisit 20kg ylipainoa.'' Oli hiljaa ja lähti ite hakemaan sitä mitä tarvitsi. :)
 
Vauvalla on hikka monta kertaa päivässä.. ja yleensä se johtaa ns itkupotkuraivareihin ja mun kylkiluut saa kunnolla kyytiä ja napakin varmaan kääntyy kohta ympäri :sad001
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top