Oireita, oireita..

Voi teitä pahoinvointisia! :( Toivottavasti pian tulisi helpotusta!! Näitä lukiessa tunnen kyllä olevani superonnekas kun ainoat kunnon oireet on olleet turvotus ja kamala väsymys, joka sekin on ehkä alkanut jo vähän helpottaa!
 
Se täytyy kyllä sanoa, että vaikka oksentelusta on tullut enemmän sääntö kun poikkeus, niin kyllä sen kestää, kun hyvän asian puolesta oksentelee :) Ja tämä on kuitenkin niin lyhyt viipale elämästä, että eiköhän se sisulla mene :)
 
Mulla kun ei pahoinvointia juuri ole ollutkaan paitsi välillä heikottaa et täytyy syödä. Nyt mietin vain et onkohan mulla kaikki hyvin tuolla masussa.. tiistaina sen näkee ja jännittää niin kamalasti et näkyyköhän siellä ketään.. et osittain kyllä ois kiva oireilla 0_o
 
Mulla on selkä jo täysin hajalla. Kävelin tänään noin viis kilsaa ja en pysty tekemään enää mitään, seisomaankin pystyn vaan pari minuuttia kerrallaan. Aivastaminen sattui niin julmetusti, että itku pääsi. Tästä tulee mukavaa.
 
Syren17, mulla oli ihan samat tuntemukset ennen ekaa ultraa, ei pahoinvointia eikä pahemmin muitakaan oireita. Ultrassa oli kaikki kumminkin hyvin :-)
 
Syren17, mulla oli ihan samat tuntemukset ennen ekaa ultraa, ei pahoinvointia eikä pahemmin muitakaan oireita. Ultrassa oli kaikki kumminkin hyvin :-)

Kiitos, jotenkin helpottavaa kuulla eikä pyöri mielessä tämä nyt liikaa :) nyt nukkumaan aamulla liian aikainen herätys ja liian aikaiseen töihin. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille, sydämiä!
 
Syren, Mulla ei ollut esikoisesta mitään oireita! Oli vaikea uskoa että siellä masussa oikeasti oli joku ja kasvoi, mutta on nyt touhukas 1v5kk. :)
 
Voimia kaikille purjoilijoille. <3

Itse oon päässy suht helpolla tässä(kin) raskaudessa. Lievää kuvotusta varsinkin aamuisin/aamupäivisin on ollu muutamia viikkoja ja nyt rv 13+ vähän olot huononi, mut ei oo oksentaan joutunut onneksi. Viime raskaudessa olin ekan kolmanneksen tosi huonovointinen, mut silloinkin pystyis psyykkaamalla välttään yrjöilyn.

Sen sijaan kaamee uupumus on vaivannut koko alkuraskauden, tosi vaikee saada päivisin itsestään mitään irti (voi esikois-ressukkaa). Aamuyön unettomuus on kans vaivannut alusta asti, ihan hanurista herätä joka yö joskus 3-5 aikaan eikä uni enää tuu. Aamulla kyl nukuttais sitten, kun tyttö herättää 6.30 hujakoilla. :(
 
Aina pistää ihmetyttään jos on vähän tai ei ollenkaan oireita. Ei sillä, että todellakaan toivoisi mitään pahoinvointeja yms.

Ainoa fyysinen oire on ollut nännien arkuus, jonka huomaa ainoastaan imettäessä. Muuten ei oo mitään ihmeitä tuntunu, ehkä pari kertaa ns. repäisykipuja.
 
Mulla on nyt oireetonta!
Päänsärkyäkään ei oo ollut *koputtaa puuta*
Häpyluulla on ollut jotain vihlontaa? Ainut muistutus. :)
 
Tuli tänään vähän rehkittyä. Varmaa pari tuntia raivasin lasten huoneesta leluja pois ja siirtelin huonekaluja ja siivoilin ja nyt on kyllä sit alavatsa herkkänä.
Pakko koittaa jotain ssada aikaseks kun ei taas tiedä montako päivää on semmosessa kunnossa et pystyy ylipäätää mitää tekemää
 
Minä oon täällä tuskastellu illan, mikäs muukaan sieltä palasi kun ystäväni iltakuvotus :( Että jos ei oo toinen jalka alta iskiaksen kans niin saa kulkea ympäri huushollia ämpärin kans.. Olen nähnyt parempia päiviä :D Onko muilla kuvotus ''palannu'' myöhemmillä viikoilla takas?
 
Mulla palas kuvotus rv 13, kun oli ollu pari viikkoa pois.

Ja mainitsit tuossa issiaksen, mulla on vasen puoli krakannut ajoittain viime viikon, taitaa sekin liittyä raskauteen koska ed. raskaudessakin oli (tosin vasta loppuraskaudesta)... :(
 
Mulla tuli tänää ihan ensimmäinen oksennus 10+ viikoilla, eli näinkin voi sit mennä. Olin ajatellut ettei mulla tuu ollenkaan. :)
 
Mulla on tänään ollut ihan pohjanoteerausaamu. Join ehkä desin vettä, oksensin sen. Join puoli kuppia kahvia, oksensin sen. Ehkä annan vaan olla ja syön ja juon sitten illemmalla, huoh.
 
Oksensin eilen duunissa, pitkin puskia käyntien välissä. Meinasin pyörtyä asiakkaan rappuun ja laattasin lounaan kauheella paineella kaaressa vessan ovelta pyttyyn. Laattasin koko illan kotona ihan kaiken mitä suustani laitoin.
Ihan vitun hienoa. Tää on pieni hetki elämässä mut tuntuu maailman pisimmältä siinä ku oot pää pytyssä ja pelkäät tukehtuvas ja olo on mitä hirvein koko ajan.
Aamupala pysyy sisällä primperanin avuin, muuten siitä ei tunnu olevan tehoa.
 
Voi Jomsuli :( Olisko mahdollista jäädä sairaslomalle, edes vähäksi aikaa? Sekin saattaisi auttaa, jos työstressi jäisi pois ja saisit levätä ja tehdä asioita omaan tahtiisi? Olikohan tästä puhetta aiemminkin jo, voi olla.

Vaikka en itse oksentele, niin huomaan selkeästi, että voin kuitenkin paremmin viikonloppuisin kun olen kotona, tai muuten vapailla. Työviikolla olo on huonompi, ja nukunkin huonommin öisin. Työni ei siis sinänsä ole stressaavaa muutoin kuin ehkä siinä mielessä, että jatkuva työjono hieman ahdistaa, kun tuntuu, ettei sitä saa lyhenemään millään, vaikka mitä tekisi, eli täällä saisi olla 20h vuorokaudessa töissä, jotta saisi kaiken tehtyä.

Olen kyllä 100%:sen varma, että jos oksentelisin, niin en liikkuisi kotoa mihinkään. Ahdistushäiriö vaikuttaa varmasti taustalla, ja oksentamiskammo, joka ruokkii ahdistusta, joka taas haittaisi töihin keskittymistä niin paljon, etten olisi työkykyinen. Siksi nyt vähän pelottaa, että se oksentelu tulee kuvioihin, vaikka siinä mielessä raskauden pitäisi olla jo ns. paremmalla puolella.
 
Ei käy kateeksi teitä oksentelijoita, mun kuvotukset on kyllä ihan kestettäviä. [emoji53] Tosin en kyllä muutenkaan laattaile kovin herkästi.

Mulla tämä selkä enemmän pelottaa, eilen illalla meni taas aikansa että pääsi lattialta ylös kun vetäsi jalan alta. Töistä ollu kolmatta viikkoa pois (fyysinen työ, seisomista ja nostelua) jo ja pahenee vaan sitä mukaa mitä enemmän viikkoja tulee. [emoji15] Nyt rv 15. Ylihuomenna neuvolalääkärille vinkumaan että oisko ideoita miten pysyy järki kasassa [emoji1]
 
Mulla Rilia ihan samaa vaivaa, pahimpina päivinä ei ilman itkua pääse makuuhuoneesta olkkariin kun on niin tuskaa. Musta on ihan älytöntä, että tää voi olla nyt jo tällaista, vasta 14. raskausviikko menossa.
 
Takaisin
Top