Oireita, oireita..

Mulla on kans vähän väliä ollut sellaista menkkamaista jomotusta ja vihlaisuja nyt viimeisen viikon. Raskausviikkoja 10+6 nyt. Kasvukivuiksi mäkin olen ne olettanut, vaikka kokemusta ei olekaan asiasta. Tuntuvat pahenevan, jos rasittaa itseään.
 
Mä huomaan, että vähänkin isompi rasitus aiheuttaa tuntemuksia alavatsaan. Eilen taas ronttasin klapeja sisälle liiteristä, semmoinen tavallisen kokoinen puusta tehty kantoteline, joka ei klapeineenkaan paina oikeasti kovin paljoa, neljä semmoista kannoin sisälle (ei edes kovin pitkä matka ole liiteristä sisälle), ja kyllä tuntui sen jälkeen :( Liikun kyllä muuten hävettävän vähän, joten ehkä siksikin sitten pienikin rasitus tuntuu. Tosin normaali kävely ei aiheuta oikein minkäänlaisia tuntemuksia.

Ihan jatkuvana tuntemuksena on pieni paineen tunne alavatsalla, ja joskus pistää (kouristaa?) johonkin yksittäiseen kohtaan aikalaillakin. Joskus se tuntuu olevan jäljellä olevan munasarjan kohdalla, joskus taas leikatulla puolella, joskus taas en ehdi paikallistaa, kun se jo meni menojaan. Tietenkin sitten yskiminen/aivastelu on oma lukunsa, pitää yrittää niin sanotusti päästä mukaan siihen ja koittaa eristää alavatsa rytkäytykseltä, muuten tekee todella kipeää hetken aikaa. Isäntä on ihmetellytkin välillä, kun ähkin aivastuksen jälkeen hetken, mutta kerroin, että kuulunee asiaan :)

Inkeri_: mä luulen, että supistus tuntuu samalta kuin menkkakipu, mutta on paljon voimakkaampi ja intensiivisempi. Ainakin viime syksyn keskenmenon supistus oli todella kivulias, mutta se kipu katosi saman tien, kun kohdusta oli tullut raskausmateriaalit wc-pönttöön. Menkkakivut lienevät samansukuisia kouristuksia kuin supistuksetkin ainakin osittain, mutta kun se menkkojen aikaan kohdistuu pienelle alueelle (kohtuhan on normaalioloissa aika pieni), niin se tuntuu erilaiselta kuin kasvaneen kohdun supistus. Näin ainakin itse kuvittelisin asian olevan, en ole oikeita supistuksia koskaan tuntenut, kun mulla ei ole lapsia. Kertokaa te muut, joilla on jo ennestään lapsia, puhunko aivan puuta heinää? :)
 
Tultiin ma sieltä Thaikuista kera ruokamyrkytyksen ja tuntuu että en ole oikein vieläkään selvinnyt siitä. Pahaolo hiipii aamusta ja kestää loppupäivän, ruoka ei maistu juuri ollenkaan, juotua kyllä saan. Tai sitten tämä on vaan ihan normi raskauspahoinvointia...
 
Olenkohan mä edes raskaana...=D Oireet on edelleen niin pieniä et ajoittain epäilyttää. Vaikka olen normaalia väsyneempi niin energiaa on riittänyt käydä jumppapumppailemassa pari kertaa viikossa, tehdä yli-/keikkatöitäkin ihan kiitettävästi eikä isommat lapsetkaan ole huomiotta jääneet =) Nukkumaan meno on aikaistunut kyl melkein parilla tunnilla =D

Edelleen sympatiaa ja voimia teille jotka pahoinvoinnista kärsitte!! Ennen ku iv-nesteytystä harkitsette ni kokeilkaa apteekista vaikka Floridralia ihan pieninä annoksina tosi usein, esim ruokalusikallinen 10min välein. Jossain kohtaa ehtii varmasti imeytyä ennen ku nousee ylös. Ei varmaan oloa täysin helpota, mut varmasti tekee hyvää kun saa elimistön nestetasapainoa vähän edes paremmalle mallille.....

Kiva Heikku kun käyt kertomassa kuulumisia vaikkei niin positiivisia ole mitä olisi toivonut! Edelleen miljoonasti voimia! Voimia myös muille, jotka ikäviä uutisia saavat tai joutuvat pelkäämään!
 
Kaari mulla kanssa on semmosta paineentunnetta koko ajan alamahalla ainaki kun kumartelen (töissä raksalla nii kokoajan liikkeessä) ja juurikin noita hetkellisiä kouristuksia/erilaisia vihlaisuja. Ei kipeitä mut kuitenkin.
 
Täällä kans monenlaisia vatsakipuja on mut sanosin tosiaan et on kasvukipuja.

Mulla itellä endometrioosi ja mulla kuukautiskivut aina kovat et semmosta tauotonta kovaa jomotusta munasarjoissa ja koko lantion alueella melkeempä.
Mun mielestä supistukset ei tunnu menkkakivuilta. Se tuntuu todella kiristävältä ja siltä et koko maha muuttuu aivan kovaksi ja on vähän vaikee hengittää ja se sattuukin ihan hitosti mut en oikee osaa selittää milleen :D
 
Kiva lukea että muillakin on tämän tyyppisiä tuntemuksia, siis että voisivat olla normaalejakin. :)
Lepo auttoi täällä, eikä tarvinnut turvautua Panadoliinkaan!

mommyme, Mullakin supistukset juuri tuntuneet tuolta! Eilen niitä mulla oli, tuli melko tiheäänkin noin tunnin ajan seksin jälkeen.
Mutta ovat joskus olleet myös sellaista menkkamaista jomottelua. (Esikoisen aikana)

Anila, Olipa kurja loman lopetus, voi höh. :sad001 Toivottavasti vointi alkaisi pian kohentua!

Sonic, Mulla oli samoja ajatuksia esikoisesta kun mitään oireita ei ollut, että ollaankos tässä raskaana ollenkaan. :grin Mutta niin vaan pieni sintti siellä kasvoi. Nauti! :happy:

Hui kun teillä osalla rankat työt, vipekin raksalla. :wideyed: Ei olis musta enää tuommoiseen rehkimiseen!
 
Koitin kuunnella sykkeitä kun oli tossa hetki omaa aikaa. Mielestäni aluks ihan pienen hetken kuulin mut sit yritin puol tuntia enkä siltikää saanu kuuluviin sykkeitä :D edellispäivänä ne löyty melkeen heti ja kuulu tosi selkeesti :D viikkoja vasta 10+1 et ehkä koitan joku muu päivä uusiks :)
 
mommyme, Sain myös sydänäänet kuuluviin 10+2, mutta sen jälkeen en oo. Välähtää aina 156/170 ruudulle että siellä varmaankin on mutta tuntuis olevan istukan takana? Nyt 11+0, enkä oo niitä saanu selkeästi kuuluviin.

Vipe, Onhan se varmasti suht raskasta silti.. Kiva kuitenkin että ovat ottaneet sen huomioon että oot raskaana ja näin ollen saanut kevyempiä töitä. Tsemppiä! :)
 
Mulla tuli neuvolassa tosiaan se rautalisäohje, minkä kyllä arvasinkin jo etukäteen kun aina ollut alkuraskaudessa jo matala hb. Nyt se hemmetti on vaan saanut mun mahani aivan jumiin, siis ei yhtään toimi, ja on ihan jäätävä turvotus (kummakaan kun mikään ei liiku mihinkään) ja maha on kyllä tosi kipeä sen vuoksi. Eilisilta meni voihkiessa sohvalla ja töissä tänään ei voinut ees istua.. Aikaisemmin mulle ei tuo obsidan oo tehnyt näin pahaa jumia, tekis mieli heittää koko perhanan pillerilaatikko maan uumeniin :(
 
tinkerbell, Voi hurja! :( Mulla on nyt ollut muutama päivä muuten vaan ummetusta ja tiedän miltä tuntuu.. Rautavalmisteitakin nii erilaisia että mikä sopii toiselle ei taas sovi toiselle.
 
Eka neuvolakäynti ja edellispäivänä kovat vuodot ja kivut. Neuvolatäti sai poikkeuksellisesti järjestettyä ultran saman neuvolakäynnin ajaksi - viereisessä huoneessa kun oli lääkäri joka otti minut välistä sisään ennen kuin otti seuraavan potilaansa. Siellä sitten tuijotettiin tyhjää kohtua. Kotiin tullessa punainen kiinteä verenvärinen möykky 2-3cm x 1,3 cm - jossa mahdollisesti oli sikiökalvoa (litteätä möykynpäälle kiinnittyneenä) tulikin sitten vuodon mukana ulos. Oisko ollut sitten jo tutkimuksen aikana emättimessä ollut. Sain lähetteen vielä gynelle… Onneksi mitään isompaa sikiötä en ole nähnyt (näillä viikoilla jos kaikki olisi mennyt normaalisti olisi ollut jo 4cm - 5cm kokoinen) En nyt osaa sanoa onko tuo tuulimuna vai ei (luulen että on), mutta onneksi olen jo kaikkea lähipiirissäni muiden kovia elämänkokemuksia nähnyt ja olin jo hyvissä ajoin ennen raskautta mahdollisen keskenmenoon jo ennalta kerkinyt miettimään ja valmistautunut tälläiseenkin tapahtumaan. Joten ei tämä tapahtuma nyt mikään iso traumaattinen tapahtuma minulle ole. Olen ollut erittäin iloinen kun huomasin että tärppäsi heti 3,5 kk jälkeen. Olin ajatellut, että tällä iällä vamasti tarvitsisi turvautua hormonihoitoihin… Nyt pieni tauko kuten ohjeistivat (1 kierto) ja eikun uudestaan yrittämään "jumppaamaan", sekin on jo itsessään jo niin hauskaa tulee sitten raskaaksi tai ei. Kyllä se elämä jatkuu, jos niitä lapsia on tullakseen niin niitä tulee ja jos ei niin ei. Elämä jatkuu!
 
Oli pakko koittaa niitä sykkeitä kuunnella vielä mutta en kyllä kuullu silti. Mihin lie hävinneet :D
 
Mulla ollut niin, että aamulla tai päivällä en saa kuuluviin, mutta illalla löytyy. Joko lyhyen etsinnän, tai vähän pidemmän. Viimeksi kun kuuntelin, kävi tuuri ja löytyi heti ekasta kohdasta mihin sen anturin laitoin :D En siis ole jaksanut huolehtia jos ei kuulu, se huitelee silloin vain jossain liian syvällä :)
 
Iloisesti raskaana nelikymppisenä paljon tsemppiä sulle uuteen yritykseen! Toivotaan, että tärppää pian uudestaan :)
 
Iloisesti raskaana nelikymppisenä, mä toivon sulle niin paljon voimia ja onnekkaampia uusia yrityksiä heti kun jaksat, mun nelikymppinen ystävä koki kolme km:ää ennen kuin neljäs onnistui , ihailen hänen sinnikkyyttä ja voimaa. Pointtina, että kyllä on mahdollisuuksia saada terve käärö kotiin vaikka nelikymppisenä saisi useammankin km:n. Itse myös km:n kokeneena olin aivan 100% että minullakin oli mennyt kesken itkua tihrustaen sain sitten eiliselle ultran ja ihmeiden ihme siellä oli tyyppi, paripäivää luultua pienempi tosin, mutta elossa ainakin nyt. Oon aina luullut että kehoni tunnen, mutta nää raskaudet todistaa että, juu en.
Oireita on aika vähän, sekin oli syy miksi luulin ettei siellä enää kukaan polski.
Voimia tosiaan vielä! <3
 
Nelikymppiselle onnea,seuraaviin yrityksiin! Älä luovuta, vaikka keskenmenot on rankkoja :/ Been there. Itse olen 43-vuotias jo, ja viimeinen yritys menossa. Jospa tämä nyt onnistuisi.
 
Tossa joku päivä kyselin että joko kohtu kovasti rakkoa painaa. Mulla on lähes kokoajan kova pissahädän tunne niin haluaisin varmuuden varalta kuitenkin tarkistaa ettei oo vti. Mutta mietin että täytyykö mun soittaa tästä neuvolaan vai voinko ottaa yhteyden omaan terveysasemaan (mun kohdalla opiskelijaterveydenhuolto). Oth kautta asia selviäisi varmasti nopeammin ja sinne saisin yhteyden heti ma aamulla, mutta onko tässä joku protokolla että näissä ns. raskausajan vaivoissa pitäs olla yhteydessä neuvolaan? :)
 
Ei kai sillä väliä ole, mihin ottaa yhteyttä? Voihan sitten tulokset ilmoittaa neuvolaan, jos jotakin on. Töissä kun olen, niin ottaisin varmaan yhteyden työterveyteen ensin. Josta tulikin mieleen, että pitäisi varmaan infota työterveyttä tästä raskaustilanteesta o.O
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top