Oireilua

Mulla nyt vasta viikkoja 5+1, mutta on ollut ennen testin tekoa liitoskipuja alavatsassa ja nivusissa. Nyt on alkanut väsyttää tosi paljon, vaikka oon nukkunut pitkät unet. Töissä on kyllä vaikeaa keskittyä, kun väsyttää koko ajan... Muuta oiretta ei vielä ole tullut, kauhulla odotan pahoinvointeja. :/ edellisessä raskaudessa ekana oli rinnat tosi kipeet, mutta nyt ei mitään. Slloin oli myös etovaa oloa vk 7-12, ja sen jälkeen ei oikeastaan mitään paitsi niitä liitoskipuja ja harjoitussupistuksia jonkin verran. Jospa tällä kertaa olis "yhtä helppo" raskaus niin olisin tyyväinen! :)
 
Äh kauhea päivä + viime yö. Tulipahan koettua ekat aamuoksut juuri ennen töihin lähtöä. Viime yö meni valvoessa kun niin kauhea närästys. Töistä kun pääsin, niin tunnin itkuraivarit vielä.

Muita oireita ollut jo varmaan pari viikkoa, rinnat/nännit kamalan arat ja muutenkin toosi turvoksissa, erilaiset tuntemukset alavatsassa ja alaselässä. Tuo närästys vie multa kyllä järjen.. tännän siis rv 7+2 ja esikoista odotan :p
Kuitenkin olen onnellinen oireistani, ompahan ainakin todemman tuntuista tämä odotus :Heartred
 
Mulla on koko ajan kamala nälkä! Aikaisemmin oon pärjännyt melkein koko päivän syömättä (tai siis ilman nälkää) mutta nyt maha kurnii aina parin tunnin välein.
Iho on ihan hirveässä kunnossa ja sitten on tää jo yli viikon kestänyt flunssa :sad001.

Viikkoja on kasassa nyt 5-6.
 
Mulla on nyt rv 7+1 (tai 7+0 riippuu miten laskee...), ja noin viikon ajan on ollut joka aamuisena rutiinina oksentaminen. Aiemmin oksu nousi kurkkuun vasta hampaiden pesun jälkeen, mutta nyt ei ehdi sinne asti odotella. Ja lisäksi satunnaisesti oksentelen muulloinkin, muun muassa eilen illalla grillailun jälkeen ja tänään hetki sitten päivällisen päälle.

Muita oireita on rintojen arkuus, närästys ja ehkä vähän väsyneempi olo kuin ennen. Tosin väsymys saattaa johtua pahoinvoinnista. Ja syödä pitää joka välissä, muuten iskee huono olo.

Oon huomenna lähdössä lomareissulle, ja todellakin toivon ettei tarvitse viettää koko reissua hotellin vessassa oksentamassa...

Toisaalta, kaikesta tästä valituksesta huolimatta, olen erittäin tyytyväinen että olen raskaana, ja kyllä nämä oireet kestää kärsiä, kun tietää mistä on kyse.
 
Tänään ollut maha kuin ilmapallo, todellakin ollut semmonen olo että
olisi pidemmälläkin jo raskaana! Väsyttää joka päivä töitten jälkeen,
mutta muuten olo ihan ok, ei vielä pahoinvointia.
 
Mulla on tänään ollu vihlovaa kipua alavatsalla. Enimmäkseen oikealla puolella, mutta välillä tuntuu myös vasemmalla. Kipu on melko aaltomaista, eli ei jatkuvaa. Tuntuu vähän kuin sähköiskuja sais. Kipu on onneks siedettävää ja pärjään sen kanssa hyvin. Ja nyt ois siis suunnilleen rv 6+4. Onko kellään muulla ollu noihin aikoihin kohdun kasvukipuja, jotka tuntuis suunnilleen tuolta? :)
 
Oanna, tuli mieleen tuosta nälkä koko ajan asiasta, että muistan viime raskaudessa kun loppuvaiheessa
nousin yöllä syömään, ku oli kauhee nälkä:wink Ei kerta kaikkiaan saanut unta kun heräs, ku oli kiljuva
nälkä. Esikko olikin sitten 4,460gr syntyessään, huh huh..
 
Täälä rv 8+2. Etova olo on jo lähestulkoon 24/7, pahinta on iltasin nukkumaan mennessä. Kaikki ruokaa saa voimaan vielä huonommin :sad001 Rinnat hieman arat ja väsyttää ihan mielettömästi. Meillä siis odotellaan toista ja ekaa odottaessa tiesin heti kun tulin raskaaksi, oli sellasta jännää nipistelyä. Tämän kans ei ollut mitään sellasta ja ajattelinkin ettei ole vielä tärpännyt. Esikoisen kans tuli heti rinnat kipeeks ja oli kova väsymys ja siinä se. Niin jä kiukkunen olin mutta nyt kuulemma on vieläkin lyhyempi pinna :D Myös jotain pientä nipistelyä tuntuu välillä, muistaakseni oli esikoisenkin kans..
 
Voih, kuinka kuulostaa monella samanlaiselta, kuin itsellä.

Itsellä viikkoja takana 9. Paha olo tulee ja menee, mutta täysin oireetonta hetkeä ei ole vuorokaudessa. Oksentamiselta olen välttynyt, mutta läheltä piti tilanteita on ollut useita. Vihaan, siis vihaan oksentamista ja teen kaikkeni, että vältyn siltä jatkossakin. Yritän syödä tasaisemmin kuin aiemmin olen koskaan varmaan syönytkään.

Finnejä on tullut muutamia kipeitä, mutta ei mitään katastrofia vielä. Yleensä olen kova auringon ottaja ja olen sitä mieltä, että mitä kuumempi sen parempi. No tänä kesänä on sekin asia jäänyt vallan sen jälkeen, kun raskaus selvisi ja oireet alkoi. Eilenkin istuin katsomassa golf kisaa sateenvarjon alla. Mies naureskeli, että ei olis uskonut tällaista näkevän koskaan. Pelkkä ajatuskin kuumasta ja auringosta saa voimaan pahoin. Siis ei aurinkoon.

Miehellä on kielto koskea rintoihin, koska ovat pahuksen kipeät. Ootteko jo joutuneet miettimään suurempien rintsikoiden ostamista, itsellä ei varmaan mene kauhean kauan, kun joudun siihen?

Väsymyksestä en edes puhu. :wink
 
Täällä on aivan järkyttävä väsymys ja jatkuva pahoinvointi, kolmatta viikkoa päällä vaikka vasta viikolla 8 mennään. Lisäksi on-off ripulointi... nice. En tiennytkään että ripulioireetkin saattaa liittyä raskauteen mutta niin vaan kuulemma on, tosin vähemmän tuosta kuulemma puhuttaan. Yöks.
Edellisessä raskaudessa oli väsymystä, mutta selkeästi vähemmän, ja pahoinvointi oli osittaista ja alkoi huomattavasti myöhemmin. Nyt on tuo väsymys sellainen että mitään en oikein kykene tekemään. Onneksi teen etätöitä, hirvittää ajatuskin että joutuisin ajamaan päivittäin 50+50km konttorille ja takaisin, aivan kuitti oon jo siitä että haen postit laatikolta, pitäis päästä tuonkin jälkeen pitkälleen...
Ja pahoinvointi, aivan jatkuvaa. Koko ajan pakko syödä koska muuten laatta lentää. Pieniä annoksia, mutta koko ajan. Ja vain tiettyjä ruokia; kylmiä kuorettomia popsin nakkeja, leipää, valkoisia nauriita, mehujäätä. Kiloja tullut varmaan jo kymmenen lisää. Apua!
Paras oksennus oli pari päivää sitten kun erittäin varovaisesti laitoin hyttyskarkoitetta nilkkoihin (meillä on maailman suurimmat ja verenhimoisimmat hyttyset, eikä pihalla voi ilman karkoitteita paljon oleilla), pieni henkäys haisua tuosta kantautui nenään ja samantien lähti lennokkaat oksennukset suoraan kukkapenkkiin :) Että eipä tartte paljon pihalla olla ennen kuin itikat kuolee.
 
Kiukkua, kiukkua, kiukkua ja vielä kiukkua !

Pahoinvoinniltakaan en tunnu saavan hetken rauhaa. Eilen jopa vesi ällötti ja sai nieleskelemään oksennusta. Kipuja ei ole, pientä nipistelyä sillointällöin. Pitkin päivää tullut oksenneltua, ei ole todellakaan vain aamuista ja närästyskin alkaa muuttua krooniseksi.

Koko ajan myös väsyttää, mutta mikään asento ei ole hyvä. Olen aina tottunut nukkumaan mahallaan ja nyt se tuntuu ilkeältä, niin ei onnistu sekään. Viime yönä joskus ~3 aikaan alkoikin sitten hirveä itku kun väsytti vaan niin paljon ja halusin vain nukkua !
Ruoka ja kaikenmaailman herkutkin maistuu oikein hyvin.. Liijankin hyvin :smiley-angry019
 
Pahin närästys helpotti, kun aloin käyttämään rintsikoissa jatkopalasta hakasten välissä, Toisin sanoen löysäsin ympärystä. Vinkiksi. Kannattaa kokeilla. Oon käyttänyt myös imetystoppia, jossa vähän väljempi ympärys. Menee kyllä nyt tuen kustannuksella tämä, mutta mielummin vähän aristavat rinnat, kuin kamala närästys koko ajan.

Ummetukseen puolestaan on auttanut, kun on syönyt aina aluksi jotain tuoretta alle ja sitten vasta muuta. Tuoreruuan tallella olevat entsyymit auttavat käynnistämään ruuansulatuksen :D.
 
Mulla kans jatkopätkiä hommattu eilen! Menee ainakin jonkin aikaa ennen uuteen kokoon siirtymistä.

Juuri nyt on ihan järkyttävä kuristava tunne kurkussa. Ahdistaa henkeä ja vaikea olla mitenkään päin. Ei oksua, mutta joku päivä varmaan vielä tulee.

Syöminen yleensä auttaa pahaan oloon, mutta sitten taas maha ei tykkää jos syö liikaa esim. ruisleipää.

Mulla on myös verenpaine aika alhaalla. Ei käsittääkseni ole vaarallista, mutta huippausta ja liikuntaa haittaavaa hengästymistä aiheuttaa.

En ole tottunut olemaan kipeä ollenkaan enkä haluis valittaa. Onhan tää vähän tukalaa, mutta kaiken arvoista lopulta.
 
Oirelua.. kuulostaa liianki tutulta. Kiitän luojaani etten oo ollut tällä hetkellä missään töissä, koska olisin maannut saikulla jo viikolta 7 lähtien. :sad001 Nyt ollaan kymppiviikolla menossa ja ensimmäistä odotellaan.

Plussasin viikolla 6 ja viikolla 7 alkoi se, sanoisinko suoraan sanoen et helvetti.
Oksentelin aamusta iltaan monta päivää putkeen, mikään ei pysyny sisällä hetkeäkään kauempaa. Itkin päivät ku mies oli töissä ja yöt oli pää ämpärissä joten miehellä oli varmaan tosi kiva nukkua siinä ja kuunnella oksentamista ja itkua. Sitä kesti monta päivää putkeen, ja kun välissä oli ns. "välipäivä" nii olin liian mielissäni vissiin ku kostautui ja tuli takasin.

Kokeilin pahoinvointi rannekkeet, apteekin vitaamiinilisä hommat, JA SYÖDÄ NIITÄ PIENIÄ PALOJA KERRALLAAN JA USEASTI, mutta ei. Olo vaan paheni ja paheni. Kirosin jo siinä etten ikinä halua enää raskaaksi ja kaikki kaverit vain kertoivat kuin heillä oli ollu niin helppo ja ihana raskaus. Tai se että ei ollut oksentaneet että pelkkää väsyä. :sad001 Kolusin netin kaikki sivut läpi aina ku vaa pystyin ja yritin ettiä jotain apua, mutta ei.. Ja sitten lause "raskaus ei ole sairaus" , mut kyllä se alko tuntuu siltä ku yöt tuli valvottua ja yökittyä vaa ja päivät sama homma.

Mies ramppasi päivittäin kaupassa hakemassa mitä luulin saavani alas, millon mehujäätä, hedelmiä, jogurttia, sipsiä, vichya.. Ja auta armias ku menin aukasemaan yks päivä jääkaapin oven ite niin samantien kaarella keittiön lavuaariin. Olin oikeestikkin tosi huonos hapessa ja en kyennyt ite tekemään mitää. Kävin suihkussakin varmaan kerran viikossa ku en yksinkertaisesti voinu mennä. :sad001

Viime viikonloppuna sain tarpeekseni koko hommast ku itkin taas yön ja lens iha tauokoamatta ku aina hörppäsin jotain nestettä etten kuihdu. Lähdin tiputukseen aamu puol 6. Hoitajat oli kivoja ja löivät suoraan suoneen jotain pahoinvointilääkettä ja sitä normaalia suolaliuosta vai sokeri. En siinä tokkurassa ees tajunnu ku olin niin poikki.. Sain siellä palan leipää sitten alas ja vähän mehukeittoa. Pääsin kotiin lauantaina enkä oo sen jälkeen enää oksentanut. *koputtaa puuta*

Koko ajan on kyl etova ja huono olo ja tosi väsy, mutta en valita siittä koska se on niin pientä siihen verrattuna että joutuu oksentamaan ! Ja tämä "krooninen" nälkä ihan KOKO AJAN :S Yksi aamu kärsin järkyttävästä mahakivusta tunteroisen verran, tai jonku puolisen tuntia mut mietin vaan sillonki sitä monen päivän oksentamista, vaikka menetin yöunet siinä kun heräsin siihen kipuun.
Ja se oksentaminen tuolloin on niin erilaista kun joku oksennustauti. Aina kun lentää pala niin olo ei helpotu suuntaan eikä toiseen. Oksennustaudissa tietää et se kohta loppuu ja helpottaa kun yrjöää, mutta tuossa vaa miettii et kuin kauan tätä tulee kestämään..

Ei ole ollu helppo tämä raskaus sitten ollenkaan ja ymmärrän täysin niitä ihmisiä joilla tuntuu et usko ja toivo loppuu :) Eli tsemppiä vaan kaikille odotukseen ja toivon ettei monelle tuu samanlaista kun mulla oli tuo alku ainakin !

Olipa jotenkin ihana rustata tänne omia kokemuksia jos vaikka jollakin on sama homma ja tulee olo et on ihan yksin koko asian kanssa. :)

psst. Oon uusi täällä sivulla joten pitäis tuo nimimerkkikin vaihtaa, joten vois alkaa sitä värkkäileen jotenkin... :)
 
Uh kuulostaapa kurjalta miiuska92! Millä viikolla olet nyt? Minulla meni kans viikolta 6 eteenpäin ihan tosi huonoissa oloissa. Mulla on vielä kaiken lisäksi paha oksennusfobia, joka jotenkin on aiheuttanut sen, että oksennus ei tuu kurkusta alas refleksin jälkeen, se jää sinne ikäänkuin lukkoon. Niinpä kaikki kesän autoretket istuin yökkien ja syljeskellen vaahtoa pussiin ja itkien hilittömästi. Ja ripuloin tolkuttomasti. Olin ihan nuutunut enkä kyennyt mihinkään ! Voi mikä kesänviettotapa. :D

Mutta huh, tänään on viikko 11+1 ja täällä alkaa vihdoin ja viimein helpottaa pahoinvoinnit!! Olen alkanut syömään taas ihan kunnon ruokaa, eikä ole enää sitä jatkuvaa etomista läsnä. Ihan huippua! *koputtaa puuta* Huomaan, että sokerin syönnistä tulee helposti huono olo ja sellanen tosi sokerinen inha tunne, eli sitä kun vältän niin pysyy paljon parempana fiilis. Väsyttää vieläkin, ja pidän koko ajan huilitaukoja kaiken välissä mitä ikinä teenkin. Mutta noin niinkuin yleisesti on olo parantunut tosi paljon, pystyn jo käydä ulkona, kaupassa, pakata muuttokamoja, tehdä ihan normaaleja juttuja! En niin tehokkaasti kuin ennen, mutta on tää kyllä edistystä.

Se mikä nyt on muuttunut, on lisääntynyt herkkyys. Itken ihan kaikelle. Itken, kun näen koiranpentuja videolla, kun äiti laittaa mulle tekstiviestin. Itkeä pillitän vain, puh, ainiin ja mieleni tekee tosi paljon ruokia mitä söin lapsuudessa. Kummaa! En ole aikapäiviin syönyt valmisruokia, mutta yhtenä päivänä oli pakko saada pastaa juustokastikkeessa, muumilimpparia, kaalikääryleitä. Voi hyvät hyssykät miten hassuja tommoset nyytit meistä tekee.
 
Joo ei ollu kivaa ei : s ja ku oli se ensimmäinen neuvolakäynti mitä ootin innolla nii sielläkin oksentelin ennen sitä ja ku pääsin huoneeseen nii puoles välis piti käydä oksentamassa. Vastailin vaan et "mm,joo,mm,joo" ku voinu suuta kovin aukoa ettei lennä pala :sad001

Mutjoo nyt oon viikolla 10 menossa ja toivon hartaasti et ne oksentelut on nyt takana ! Eilen huomasin vaa ku istuin autos noin 50 km et ku pääsin kotipihalle nii oli tosi heikko olo ja ku menin sisälle ja siellä haisi ihan hirvee rasvan käry ( Innostuin tekemään munkkeja sillon illalla :D mitä ei tehnyt enää sit mieli ku ne oli valmiita..ylläri) nii samantien pihalle yökkii, mut se oli ihan ymmärrettäää ku se haju oli iha jäätävä :eek:

Ootan itekki innolla et pääsen syömään taas OIKEETA ruokaa, eikä vaa jotai hedelmiä ja hapankorppua :angry1 Sain yks päivä syötyä jo nuudeleita mut mua jotenki pelottaa sitä lämmintä ruokaa syyä, nii oottelin et se oli iha semmosta melkeenpä kylmää et sain sitä alas :D Oli nii voittajafiilis siittäki jo, huh huh :D

Hahah, ja sanoppa muuta amint ! Et meistä tulee kyl niin ihmeellisiä :DDD
 
*snip*
Huomaan, että sokerin syönnistä tulee helposti huono olo ja sellanen tosi sokerinen inha tunne, eli sitä kun vältän niin pysyy paljon parempana fiilis.
*snip*


Mä oon huomannut tän saman. Kaikki makea aiheuttaa jo ajatuksen tasolla pahoinvointiaallon. Koko kesän ennen raskautumista söin vähintään yhden jäätelön per päivä, mutta ny ei voi. Ja anopilla oli jotain suklaapaloja tossa pari päivää sitten tarjolla kaffen kanssa (join kyllä teetä kun kahvi ei myöskään tipu), otin yhden ja ai ai mikä virheliike. Yöks.
Ainoa poikkeus on mehujää, sitä menee kyllä mutta vaan tiettyjä, niitä twistereitä. Onkohan ne makeutettu jollain makeutusaineella kun niistä ei olo pahene...
 
oijoo twisterit oli yhdes vaihees mulki niii namia ! :Heartred
Söin jossaki vaihees ampparit ja murkku jätskiä iha hulluna, mut niistäki meni maku kun ne tuli ylös :s
Ois pitäny koputtaa puuta vissii kovemmin taas ku söin tossa porkkanoita et jotaki sais tonne alas, nii tuli nyt pitkästä aikaa ihan kunnolla ylös : (
 
Olen nyt raskausviikolla 7-3.
Alussa rinnat aristivat muttei enää, onkohan se normaali?terveydenhoitaja sanoi on..
Alussa oli pahoinvointia, mutta niitä tulee ja menee, ei ole jatkuvaa
Ei tee enää mieli juoda kahvia.
Silloin kuin oli paha olo, en pystynyt syödä mitään, ihan pieniä määriä.
Tosi matala verenpaine alussa, nyt en tiedä. Mutta alussa se yläpaine oli välillä 93, 96, jopa 88 ja 90. Kerran aamulla meinasin pyörtyä, piti vähan aikaa istahtaa, mutta se meni ohi.
Nyt on normaali olo, mutta kahvi ei tee enää mieli juoda
 
Takaisin
Top