Mä ajattelin esikoista oottaessa, että meen kans normisti tytsyn syntymän jälkeen ja miehen kans käydään myös yhessä siellä täällä. Nooh, ei nyt ihan mennyt niin...
me kyl taidettiin jossain käydä miehen kaa kaksinkin esikon syntymän jälkeen (en oo ihan varma kun tosiaan univelkaa sen verta, ettei aivot oo toiminut kunnolla sen jälkeen
), mut ei nyt pahemmin kuitenkaa missään olla käyty, ei nyt millään treffeillä ainakaan...
Yhden yön oon ollu itse esikoisesta erossa, olisko ollu pari kk sitten kun tyttö oli yön isänsä kanssa kaksin maalla. Tän tokan kans en ees simmosista haaveile
kai sitä sit joskus ehtii. Enkä mä ees tietäs mistä miehen kaa puhua, jos ei lapsista. Ja eiköhän sitä sit jossain välis pääse taas pieniks hetkiks urheileen tai kavereita moikkaan, haaveilen että jo alkuvuodesta pääsis ehkä jumpas käymään, että mies vahtii lapsia, se saa nyt riittää tähän hetkeen.
En toki halua syyllistää/morkata ketään joka jaksaa ja pystyy mennä! Eri tilanteessa itsekin varmasti niin tekisin ja se on oikeesti hienoo, että joillain siihen on mahdollisuus ja ennen kaikkea sitä jaksamista!