Oireet

Mulla kans väsymys vaivaa huonosti nukuttujen öiden takia. Työni ei ole fyysisesti raskasta mutta kun tärkein työväline on ne omat aivot, niin huomaa kyllä, et unettomat yöt näkyy tietotyössä virheinä ja hitautena sekö muutenkin yleisenä jumittamisena. Eilen ihmettelin miks autotallin valot ei sammu, kun katkasinta räpläsin on/off. Voi mua pöljää, ne on automaatti valot! :hilarious: :rolleyes:

Mulla on ihan sama juttu. Olen nyt toista viikkoa herännyt viiden maissa ja sen jälkeen vain pyörinyt enemmän tai vähemmän sängyssä kellon soittoon asti. Töissä on sitten tietenkin vaikea keskittyä, kun ei ole ihan skarpeimmillaan. Viime yö tosin oli piristävä poikkeus, kun heräsin vain kerran vessareissulle ja nukahdin samantien enkä herännyt seuraavan kerran kuin vasta kellon soittoon. Tänään olenkin sitten saanut nauttia ihanan virkeästä ja energisestä olosta. Eron energiatasossa huomaa todella selvästi!
 
Mun työ on myös pääkopan käyttöä vaativaa. Lisäksi mun pitäis kouluttaa samalla mun sijaista. Tuntuu ettei riitä kapasiteetti aivoissa. Mäkin nukun tosi huonosti öisin ja esikoinen valvottaa osaksi mutta vaikka oon nyt saanut sairaslomalla levätä päivät niin tuntuu ettei se kyllä ole väsymystä poistanut mihinkään. Olin esikoista odottaessakin väsynyt mutta en muista että se näin vaikeaa olisi ollut..koskakohan tuon rautakuurin pitäisi alkaa vaikuttamaan?
 
Mun työ on jaloillaan olemista, kävelyä ja nostelemista koko päivä. Tämä näkyy iltaisin turvotuksen jaloissa. Eilen hieman säikähdin, kun toisen jalan nilkkaan oli tullut iso rypäs katkenneita verisuonia! Toisessa jalassa on ollut suonikohjuja jo ennen raskautta, mutta tämä äkillinen muutos toisessa jalassa pisti hieman miettimään... Onko muilla samanlaisia?
 
Mun työ on jaloillaan olemista, kävelyä ja nostelemista koko päivä. Tämä näkyy iltaisin turvotuksen jaloissa. Eilen hieman säikähdin, kun toisen jalan nilkkaan oli tullut iso rypäs katkenneita verisuonia! Toisessa jalassa on ollut suonikohjuja jo ennen raskautta, mutta tämä äkillinen muutos toisessa jalassa pisti hieman miettimään... Onko muilla samanlaisia?
Mulla on nilkka vamma keväältä 2016. Vähä huonosti palautunut, koska verenpurkauma nilkassa ei koskaan palautunut ennalleen. oon huomannu ny tässä raskaudessa, et tuo verenpurkauma ihon alla laajenee välillä ja nilkka sinertää enemmän.
Suonikohjuja on tullut mullekkin.
 
Kävin näyttämässä jalkaani tk:n päivystyksessä, kun en muuallekaan päässyt ja äitiysneuvolasta kehotettiin sinne soittamaan. Voin kyllä sanoa, että palvelu oli ala-arvoista. Jouduin itse pyytämään, että ottaisivat pissinäytteen ja verenpaineen, että poissuljettaisiin raskausmyrkytys vaihtoehto (joka geenien puolesta on mahdollista). No siitä ei onneksi ollut kyse. Lääkäri meinasi, että laskimovaiva kyseessä (enpä olisikaan itse sitä arvannut ) ja sille ei voi muuta tehdä kuin säännöllistä lepoa. Sanoin, että lepo ei onnistu töissä, niin totesi vaan että voi voi. Tule sitten uudelleen, jos et jaksa olla jaloillasi. Mutta sairaslomaa ei nyt herunut... Mietin vaan, että mihin sitten otan yhteyttä, kun en oikeasti jaksa enää olla jaloillani?? Nyt se tunne tulee 6 tunnin työssä olon jälkeen. Meidän työterveyshuolto on ihan susi (1 tarkistus kolmen vuoden välein). Soitanko vaan äitiysneuvolaan, että voisiko se laittaa lähetteen lääkärille...? Ärsyttää ihan oikeasti, kun sen verran kun minä lääkäriin ennen (kerran 10 vuodessa), niin kohtelu on tuommoista. Ja päivääkään en ole raskauden vuoksi vielä ollut töistä pois...
 
Todella kurjaa kohtelua lääkäriltä. Ootko kokeillut tukisukkia, että auttaisiko ne tuohon vaivaan. Itellä kans töissä paljon jalkojen päällä olemista ja oon kokenut noi tukisukat hyviksi. Ei väsy jalat yhtään niin paljon kuin ilman.
 
Todella kurjaa kohtelua lääkäriltä. Ootko kokeillut tukisukkia, että auttaisiko ne tuohon vaivaan. Itellä kans töissä paljon jalkojen päällä olemista ja oon kokenut noi tukisukat hyviksi. Ei väsy jalat yhtään niin paljon kuin ilman.

Joo lentosukat ollu päivittäisessä käytössä jo vuosia
 
Kävin näyttämässä jalkaani tk:n päivystyksessä, kun en muuallekaan päässyt ja äitiysneuvolasta kehotettiin sinne soittamaan. Voin kyllä sanoa, että palvelu oli ala-arvoista. Jouduin itse pyytämään, että ottaisivat pissinäytteen ja verenpaineen, että poissuljettaisiin raskausmyrkytys vaihtoehto (joka geenien puolesta on mahdollista). No siitä ei onneksi ollut kyse. Lääkäri meinasi, että laskimovaiva kyseessä (enpä olisikaan itse sitä arvannut ) ja sille ei voi muuta tehdä kuin säännöllistä lepoa. Sanoin, että lepo ei onnistu töissä, niin totesi vaan että voi voi. Tule sitten uudelleen, jos et jaksa olla jaloillasi. Mutta sairaslomaa ei nyt herunut... Mietin vaan, että mihin sitten otan yhteyttä, kun en oikeasti jaksa enää olla jaloillani?? Nyt se tunne tulee 6 tunnin työssä olon jälkeen. Meidän työterveyshuolto on ihan susi (1 tarkistus kolmen vuoden välein). Soitanko vaan äitiysneuvolaan, että voisiko se laittaa lähetteen lääkärille...? Ärsyttää ihan oikeasti, kun sen verran kun minä lääkäriin ennen (kerran 10 vuodessa), niin kohtelu on tuommoista. Ja päivääkään en ole raskauden vuoksi vielä ollut töistä pois...

Soita sinne äitiysneuvolaan ja oot lujana että nyt tilanteeseen pitää saada ratkasu.
 
Mulla on ollu varmaan koko raskauden ajan sellainen verenpurkaumarypäs nilkan sisäsyrjällä. Saman jalan sääressä on 2e kolikon kokoinen mustelma ollu kans varmaan viime kesästä asti. Eivät ole mitenkään kipeitä eivätkä haittaa mitenkään. Unohdan ne aina ja sitten saunassa muistan että ai niin, pitäisköhän tuosta nilkasta kysyä neuvolassa...

Monenmoista suhtautumista on, nimittäin mun työ oli myös kävelyä, nostelua, kantamista ja liikkumista koko päivän ja esimies tuli itse juttelemaan, että mitä jos miettisit vaikka sairaslomaa. Hän kyllä tiesi että minähän ne hommat teen, etten suostu mihinkään "ota vähän rauhallisemmin ja nakita työkaverille jotain" -juttuun. Seuraavan kerran neuvolassa aiheesta lisää keskusteltiin ja neuvola kehotti varaamaan ajan lääkärille, joka sitten oli samaa mieltä, että sairaslomaa vaan äitiyslomaan asti.

Mun neuvola on kyllä ollut alusta asti ns. tulevan äidin puolella. Ja saikun kirjoittanut lääkäri oli nuori keikkalääkäri...
 
Mulla on ollu varmaan koko raskauden ajan sellainen verenpurkaumarypäs nilkan sisäsyrjällä. Saman jalan sääressä on 2e kolikon kokoinen mustelma ollu kans varmaan viime kesästä asti. Eivät ole mitenkään kipeitä eivätkä haittaa mitenkään. Unohdan ne aina ja sitten saunassa muistan että ai niin, pitäisköhän tuosta nilkasta kysyä neuvolassa...

Monenmoista suhtautumista on, nimittäin mun työ oli myös kävelyä, nostelua, kantamista ja liikkumista koko päivän ja esimies tuli itse juttelemaan, että mitä jos miettisit vaikka sairaslomaa. Hän kyllä tiesi että minähän ne hommat teen, etten suostu mihinkään "ota vähän rauhallisemmin ja nakita työkaverille jotain" -juttuun. Seuraavan kerran neuvolassa aiheesta lisää keskusteltiin ja neuvola kehotti varaamaan ajan lääkärille, joka sitten oli samaa mieltä, että sairaslomaa vaan äitiyslomaan asti.

Mun neuvola on kyllä ollut alusta asti ns. tulevan äidin puolella. Ja saikun kirjoittanut lääkäri oli nuori keikkalääkäri...

Wau mitä toimintaa sekä työpaikalla että lääkäriltä!!
 
Kävin näyttämässä jalkaani tk:n päivystyksessä, kun en muuallekaan päässyt ja äitiysneuvolasta kehotettiin sinne soittamaan. Voin kyllä sanoa, että palvelu oli ala-arvoista. Jouduin itse pyytämään, että ottaisivat pissinäytteen ja verenpaineen, että poissuljettaisiin raskausmyrkytys vaihtoehto (joka geenien puolesta on mahdollista). No siitä ei onneksi ollut kyse. Lääkäri meinasi, että laskimovaiva kyseessä (enpä olisikaan itse sitä arvannut ) ja sille ei voi muuta tehdä kuin säännöllistä lepoa. Sanoin, että lepo ei onnistu töissä, niin totesi vaan että voi voi. Tule sitten uudelleen, jos et jaksa olla jaloillasi. Mutta sairaslomaa ei nyt herunut... Mietin vaan, että mihin sitten otan yhteyttä, kun en oikeasti jaksa enää olla jaloillani?? Nyt se tunne tulee 6 tunnin työssä olon jälkeen. Meidän työterveyshuolto on ihan susi (1 tarkistus kolmen vuoden välein). Soitanko vaan äitiysneuvolaan, että voisiko se laittaa lähetteen lääkärille...? Ärsyttää ihan oikeasti, kun sen verran kun minä lääkäriin ennen (kerran 10 vuodessa), niin kohtelu on tuommoista. Ja päivääkään en ole raskauden vuoksi vielä ollut töistä pois...

Ei kannata jättää tota asiaa tohon. Jos olet sairasloman tarpeessa niin itse tiedät sen parhaiten. Kyllä sinun hyvinvointi on tärkeää myös vauvalle.

Chandelier, kuulostaa tosi kivalta. Ja huomaa että nuori lääkärikin on vielä ihmisen puolella. Vanhemmiten tuppaa monellakin unohtumaan mitä varten sille alalle on lähtenyt.
 
Mä jäin kolmosta odottaessa sairauslomalle n. Rv 33 äitiysloman alkuun saakka. Syynä suonikohjut toisessa jalassa, jotka ilmestyi ensimmäistä kertaa ikinä em. raskaudessa, aiemmissa raskauksissa en edes tiennyt suonikohjuijen olevan yksi raskausoire.
Kohjut alkoivat nilkasta ja ulottuen nivuseen asti. Nilkka ja sääri ovat täynnä purkaumia sekä suonen pullotusta, sisäreidessä koko suoni pullotti.

Kolmosen aikana mun työ oli toimistotyötä eli pääasiassa pelkkää istumista. Jalka oli heti sängystä nousemisen jälkeen niin turvoksissa, että tuntui kuin jalka räjähtäisi. Pitkään seisominen sattui. Istuminen ei tehnyt sille hyvää. Yritin salaa töissä pitää jalkaa työpöydällä koholla, kävin pitkin päivää ulkona (kesä) heittämässä pientä lenkkiä, jotta jalka saisi edes vähän liikettä. Kohjut etenkin nilkan ja säären alueella olivat kipeitä.
Ihana terkkarini tsekkasi jalkaa aina neuvolakäynnin yhteydessä ja lopulta ehdotti, että varataan aika neuvolalääkärille, joka saa tarkistaa jalan. Terkkari oli paikalla kun jalkaa katsottiin ja hän piti huolen, että lääkäri kirjoittaa sairauslomaa. Itse kun olen tyyppiä "ei tässä mitään, kyllä minä pärjään".
Jälkikäteen ajateltua terkkari oli oikeassa, saikku paras ratkaisu. Sain hoitaa jalkaa tilanteen mukaan. Nostaa ylös kun siltä tuntui, kävellä, tarvittaessa istua jne. Se helpotti kummasti.

Ihanaa kun raskauden myötä kohjut häipyivät, mutta aina uuden raskauden myötä ilmaantuvat takaisin.
Tässä raskaudessa olen ollut kotiäitinä eli istunut, kävellyt ja kohottanut jalkaa tarpeen mukaan, miten milläkin hetkellä tuntuu kun ei ole tarvinnut tsempata kenenkään ulkoisen vuoksi. Jännä juttu ettei tällä kertaa kohjut ole kipeät eikä jalka tunnu räjähtävän, vaikka etenkin nilkasta turvonnut onkin.

Pointtina se, että vaikka suonikohjut saattavat ajatuksena tuntua tyhmältä tai nololta syyltä hakea sairauslomaa niin mun kokemuksen mukaan se ei sitä ole.
Täytyy huolehtia itsestä ja itse tiedetään mikä melle on parhaaksi.

Toivottavasti Keväthangille saisit säkin terveydenhoitajan kautta varattua ajan neuvolalääkärille, jonka vois kuvitella tajuavan ettei kipu, sen myötä stressi ja pahimmassa tapauksessa veritulppa, tee hyvää odottavalle äidille.

Tosi perseestä se, että sen kerran kun menee valittamaan lääkärille, niin lääkäri sanoo voivoi ja tuu uudestaan, jos ilmaantuu vaivoja.... ihan ku huvin vuoksi olis käynyt jo ilmoittamassa vaivoista. :banghead::banghead::banghead:
 
Mulla on kans noita suonikohjuja sisä reisissä ja alapäässä... Reisissä olevat eivät vaivaa mutta liiallisen kävelyn jjseisomisen johdosta alapää tuntuu välillä siltä että räjähtää, enpä oo tajunnut et voisin hakea sairaslomaa, välillä tosiaan on niin kipeenä vielävseuraavana päivänä..
 
Täälä on alkanu vaivaa hirveesti ristiluu:eek: hankaloittaa istumistaki jo. Plus närästys on ainaki tällä hetkellä aivan mahoton. Viikkoja 31+4 ja tasan 2kk laskettuun<3 :cool:
 
Täällä kans toi närästys alkanut vaivaamaan ja vaikuttaa taas sekin yöuniin. Muuten olotila edelleen melko hyvä. Unen puute vaivaa vaan kovasti kun yöunet jää jatkuvasti lyhyiksi
 
Vitsit että on edellisestä raskaudesta tutuksi tullut kettumainen hermon jumiin jääminen taas tutuksi. Vasemmassa lonkassa jatkuvasti jumissa ja vetää koko jalan välillä ihan veltoks. Tosi kätevä kantaa pientä neitiä ku jalka lähtee alta..
 
Ite oon joutunut ottamaan Panadolia kans kun ilmeisesti pakaralihas menee ajottain niin jumiin että koko jalka kipeä. Mulla tosin se on vanha vaiva, ollut teini-iästä asti. Sillä oon ajatellu ajatellu että pakaralihaksesta johtuu kun venyttely helpottaa jonkin verran.

Ilmavaivat on saapunut mun ongelmaks [emoji23]
 
Kuinka vahvaa panadolia otatte särkyyn? Joutuu kans ite hakemaa särkylääkettä ku jomottaa tota alaselkää/ristiluu seutua inhottavasti :rolleyes:
 
Viime yö meni täysin valvoen, kun lonkkia särki ja juili niin kovasti koko yön. Ja jostain syystä myös vauva hyöri ja pyöri, samaan tahtiin kuin äitinsä käänteli kylkeä ja koitti löytää edes hiukan siedettävämpää asentoa.

Mä en ole mitään lääkkeitä käyttänyt raskauden aikana. Vähän pitää karaistua ennen loppukoitosta.
 
Kuinka vahvaa panadolia otatte särkyyn? Joutuu kans ite hakemaa särkylääkettä ku jomottaa tota alaselkää/ristiluu seutua inhottavasti :rolleyes:

mä oon käyttänyt sitää 500mg Panadol Novumia. Sitä saa ottaa gramman kerrallaan, ja 2-3g verran vuorokaudessa (jotkut terkat neuvoo 3g, jotkut 2g).

Jos oot vielä tokalla kolmanneksella niin kehotan soittamaan neuvolaan / teratologiseen tietopalveluun, sieltä mulle annettiin lupa ottaa buranaa mikäli panadol ei auta, mutta buranan kanssa oli tarkkaa millä viikoilla oli, ja eikä sitä saanut ottaa pitkäaikaisesti. (Voi olla et sitä saa vielä 3.kolmanneksellakin ottaa, en tarkkaan muista, mut ei siis montaa kertaa). Teratologisessa ne osaa neuvoa. Ja myös sairaalan päivystyksessä jos soittelet sinne.
 
Takaisin
Top