Noi nukkumiset selällään ja oikealla kyljellä on lopulta tosi yksilökohtasia ja jopa raskauskohtasia. Esikkoa odottaessa en pystyny ollenkaa nukkumaa vasemmalla kyljellä, alko ahdistaa ja sydän hakkasi kovaa. Tosikkoa nukkuessa kävi melkee mikä vaan asento. Kuopusta odottaessa ei käyny oikea kylki vaan vasen. Selin makuulla nukkuminen vaihtelee ilman raskauttakin, välillä tuntuu ihan parhaalta ja sit taas ei. Kuopusta odottaessa pystyin osan yöstä nukkumaan selälläni ihan loppuun asti, ei tehny yhtään pahaa. Nyt selin nukkuessa tuntuu välillä ahdistavan, sit toisaalta selkä selvästi kaipaa sitä. Kyljellää ku nukkuu niin lonkkia alkaa särkemään, enkä oo vielä päässy ottaa kokovartalotyynyä kaveriks, kun kuopus nukkuu edelleen suurimman osan yötä mun vieressä ja just ton tyynyn valtaajana. Lisäks nyt lavat niin jumissa et kädet alkaa helposti puutumaan kyljellään ollessa. Toisin sanoen mikään asento ei ole hyvä tällä hetkellä. Neuvolan tädin kanssa ku joskus noista asennoista puhuttiin, sanoi että niin kauan ku jokin asento tuntuu hyvältä, sitä voi käyttää. Elimistö kyllä ilmottaa jos joku asento ei käy.