Oireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja isla80
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ei liity varmasti mihinkään millään lailla, mutta mulla oli eilen maha sekaisin koko päivän (siis vatsa löysä). Nukkumaan mennessä sit oksensin suu ammollaan koko vatsan sisällön ulos. Oikein hehkeää loppuodotusta siis :)
Sama mulla, tuli yrjöt nenästä asti, haisee vieläkin nenässä >:(
 
Mikä hitto mua yhtäkki vaivaa?? Yleensä oon tosi hyväntuulinen, tai vähintäänkin normaali mieliala :) Nyt pari päivää ihan ihme mielialavaihteluita, kaikki itkettää ja kaiken otan henkilökohtaisesti (esim.mitä puoliso sanoo) ja loukkaannun, sekä olen vähän sellanen känkkäränkkä ilman sen suurempaa syytä. Normaalisti koko raskauden ajan en todellakaan ole ollut mikään itkuherkkä, siksi tämä kummastuttaa todella.
Ja eikä se jos joku pieni itku, mutta kun se itku menee hetkessä ihan paniikki-itkuksi ja tosi vaikea rauhoittua :eek: Puoliso on ihan hämillään mikä mua vaivaa, mutta niin oon kyllä minäkin! Suorastaan ÄRSYTTÄÄ omat mielialat ja itkuisuus.
Onko tää jotain hormoonihuurua vai voisiko olla vaan seurausta kaikista 24/7 kivuista ja säryistä ja mielettömistä univeloista?!

Pari päivää on myös alavatsa tuntunut kovin kummalliselta, jatkuvasti kiristelee ja kovettuu (en koe sitä kivuliaaksi, mutta epämiellyttäväksi kyllä) sekä pitkin päivää juilii ja ikäänkuin viiltelevästi polttelee hyvin alhaalta vatsasta. Myös jonkinlaista menkkajomottelua selän puolella. En tiedä olisko näillä ihme tuntemuksilla sitten yhteyttä tohon yhtäkkiseen mielialan totaalimuutokseen?

rv36 oon nyt. Onko muilla näillä viikoilla jotain samankaltaista?? :anyone
Ihan kun minä olisin kirjottanut tän. Koko viikon ollu ihan samallaista, nyt rv 36+6 :D
 
Janna, oon vähän kade :joyful:
Oliko sulla joku rautavalmiste/merkki, mikä sopi meidän diagnoosiin? Vai oliko joku muu joka kirjoitti?
Nyt on ollut sen verran pitkään vuotoa, että ekaa kertaa ikinä hb alhainen. Tai no toisille ihmisille se on vielä ihan ok arvo, mutta mun kohdalla turhan alhaalla, tai en ainakaan haluaisi sitä alemmas...
 
Kyfi, ainut rautavalmiste mikä mulle on sopinut on Floradix liuos. Maistuu pahalle eikä siinä oo läheskään yhtä paljon rautaa kuin tabuissa mut ei voi mitään. Nyt oli hb 110 mut en oo vaan saanut aikaiseksi käydä ostamassa litkua... Mulla vatsa toimii nyt etenkin aamuisin, saan käydä pari-kolme kertaa pytyllä ja tosiaan kiinteetä tulee nyt.
 
Ihan kun minä olisin kirjottanut tän. Koko viikon ollu ihan samallaista, nyt rv 36+6 :D

Liityn kerhoon! Tai mä oon kyllä räjähdysherkkä ollut jo pitempään, mutta itkuherkkyys on tullut nyt. Rv 36+4.

Ja tämä loputon väsymys! Tänään nukuin jopa päikkärit, mutta eipä ollut niistäkään mitään hyötyä.
 
Mulla ei varmaan muuten väsyttäis kovin, mutta kun ei saa öisin nukuttua kuin pätkissä ja nukahtaminen itsessään kestää tunti tolkulla. Erilaisten kipujen takia, levottomat jalat ja ihan jatkuva pissalla ravaaminen estää unen päästä kiinni saamista. Päivällä jos nukun, sekin tosi hepposta unta ja max.puol tuntia. Hirveet univelat, eikä tää varmaan helpotu loppua kohden, saati sitten kun vauva tulee :wideyed:

Mut ihanan helpottavaa kuulla jos muillakin samantyyppistä näitten mielialojen kanssa, etten oo ainoo :eek:
 
Mulla myös uni joka yö todella katkonaista.pissahädän ja huonojen asentojen takia.
Mielialat on heitelleet jo pidemmän aikaa, raivosta itkunpuuskiin.
 
Ihana lukea etten ole ainut.. Samoissa tuulissa täällä. Nyt takana tunnin tirsat, eikä olisi mitään ongelmaa jatkaa niitä, unta riittää. Olen nyt vallan nukkunut puoli-istuvassa asennossa, parhain tapa. Mutta nyt vois taas siirtyä kylpyyn torkkumaan :D
 
Kyllä se helpottaa synnytyksen jälkeen kun hormonit vaihtuu toisiin. Sitä luulee lentävänsä ainakin ekat viikot. Sitten jos on oikein huonouninen vauva, mitä meilläkin on ollut, niin alkaa toki univelka painaa (3-4 tunnin, joskus vaan kahden tunnin yöunet ei oo kovin paljon, vaikka hormonit olis mitä), mutta vielä silloinkaan se väsymys ei ole tätä luokkaa. Sen väsymyksen kanssa säilyy toimintakyky, tämä lamaa lähes täysin. Ainakin mut. Tai siis pakko yrittää kun on jo kolme lasta, mutta on aikamoista yrittämistä ja lujilla on mun kanssa tuo ukkokultakin... Paljon joutuu sekin tehdä kotitöitä, vaikka käy töissäkin kun ei musta oo mihinkään.
 
Mun esikoisen vauva/pikkulapsi-aika oli kyllä niin painajaista kun hän ei nukkunut yöllä eikä päivällä kuin pikku pätkiä ja huusi melkein 24/7. Olin silloin vielä yksin hänen kanssaan. Se väsymyksen määrä oli jotain niin sanoin kuvaamatonta, ja kuinka aivot oli täysin solmussa! Monta vuotta kun menet tunnin-parin pätkissä, ja yhteensä unimäärä jää viikossa sille tasolle mitä normisti ihmisillä suunnilleen vuorokaudessa :wacky: ..Niin paljon hengenvaarallisia tilanteita meinasi sattua, kun ei vaan aivot lähetä sulle käskyjä niinkuin normaalisti. Esim.suojatietä ylittäessä et muista mitä pitää tehdä ennen kun lähdet ylittämään tietä, poltat itsesi tulikuuman hanan alla, koska et vaan tajua/muista että sitä lämpötilaa voi säätää. Kun bussi tulee, ihmettelet miksi se ajaa posottaa vaan ohi, koska et tajunnut että sille piti huiskuttaa jotta pysähtyy. Näitä riittää :dead: Siksi vähän kauhulla odotan masuvauvan vauva-aikaa, vaikkakin yritän tolkuttaa itselleni että ei VOI yhdelle ihmiselle sattua kahta kertaa niin haastavaa vauvaa :hilarious:
 
Ok, Janna kiitos avusta. Toki ymmärrän, että vaikka toimii sulla, niin ei välttis minulla, mutta siitä nyt kuitenkin aloitan kokeilun. Eikä se hb nyt tosiaan ollut vielä katastrofi asteella (114), eikä kukaan määrännyt rautaa napsimaan, joten pienempi määrä ei haittaa. Haluaisin vaan varmistua, että arvon putoaminen loppuu..
 
Alethea, mulla on sun kanssa ihan samoja mietteitä ja jännityksellä ( ja kauhulla) odotan millainen nukkuja vatsasta putkahtaa. Esikoisen kanssa oli lähes puolen vuoden jakso, ettei nukuttu juuri ollenkaan. Vauva nukkui vartin pätkissä yöllä ja päivällä. Se väsymyksen määrä oli aivan kamala. Tuntui ettei enää uskalla autoa ajaa, kun ei voinut olla varma omasta ja vauvan turvallisuudesta. Mulla ei ile tuolta ajalta oikein edes valokuvia esikoisesta, kun en väsymyksen keskellä niitä ole muistanut ottaa. Vaikka normisti kuvaan tosi paljon. Pakko vaan luottaa siihen, ettei niin huono tuuri voi käydä kahta kertaa ja tämä vauva nukkuu paremmin!
 
Kyllä salama voi hyvinkin iskeä kahdesti samaan puuhun :D :D Meillä esikoinen oli ihan superhelppo vauva, nukkui yötkin kokonaan jo 2 kk ikäisestä ja sitä ennenkin heräsi vain pikaisesti syömään yhden kerran yössä. Toisen kanssa valvottiin lähes poikkeuksetta aamu neljään joka yö puoli vuotta (ja esikoinen heräsi joka aamu viimeistään kuudelta -on edelleen aamuvirkku, ikä nyt 9 v), puolen vuoden jälkeen alkoi nukkua puolen tunnin pätkissä, joskus jopa tunnin kerrallaan läpi yön ja voi kun sitä tunsi itsensä levänneeksi! Vajaa vuoden iässä alkoi sitten nukkua täysiä unia. Kolmas oli samanmoinen: monesti meni yöt tuonne neljään ennen kuin sen sai niin syvään uneen, että sai pois sylistään (ja vain syliin nukahti), tätä kesti jopa kauemmin kuin kakkosella! En muista miten kauan, mutta joulun aikaan ainakin otin kuvia yöllä kun toinen seisoskeli kuusen alla (oli silloin reilu 9 kk). Ajoittain nukkui meidän välissä kohtalaisesti -ehkä niitä puolentunnin-tunnin unia kun niiden välissä aina silitteli ja taputteli ja työnsi tuttia suuhun pienen ikuisuuden ajan. Oli reilun vuoden ennen kuin alkoi nukkua kunnolla ja omassa sängyssään, mutta herkkäuninen oli vielä senkin jälkeen aika kauan, että sai oikeasti varoa kun itekin meni sitten nukkumaan, että toinen ei herää siihen. Nyt 1,5 v. nukkuu hyvin.
 
Meillä taas esikoinen nukkui vauvana öisin hyvin, päivällä tosi lyhyissä pätkissä. Sitten vajaa kaksivuotiaana aloitti yöheräilyn. Pahimmillaan heräilee öisin kuusi kertaa, normiöinä 1-3 kertaa. Ja heräilee siis edelleen, vaikka heinäkuussa täytti kuusi. Ei oo auttanut päikkäreiden nukkuminen tai pois jättäminen. Nukkuu yhtä hyvin tai huonosti omassa huoneessa tai meidän vieressä. Oma jaksaminen on joskus koetuksella, mutta kyllä näihin pätkäuniin kai jotenkin on vuosien varrella tottunut. Ja voi sitä juhlafiilistä, kun joskus aamulla herää ja tajuaa, että on nukkunut sikeästi koko yön yhteen putkeen. Onneksi niitäkin öitä on. :)
 
Meillä alkoi esikolla yöt rauhottua joskus kolmen vanhana. Nyt ei enää juurikaan koskaan herää, ellei ole kipeä. On kans nyt kuusi vuotias. Sormet ristissä siis toivon nyt, että tulisi se helppo vauva meille! Mutta onneksi kaikesta selviää, ja joskus ne alkaa nukkua kuitenkin.
 
Onko kuinka monella tullut maitoa rinnoista jo kauheesti ennen synnytystä? :) Mä aina kuvittelin et mulla tulee varmaan vasta sit kun oon synnyttänyt, mutta ilokseni huomasin suihkusta tullessa että toisesta rinnastani tuli tippa maitoa kun rasvasin itseäni! :D Tuli ihan perhosia vatsanpohjaan kun tajusin mistä on kyse! En olis uskonut et reagoin siihenkin noin "voimakkaasti" koska odotettavissahan se oli! :D Mut jotenkin päivä päivältä kaikki muuttuu jollain tavalla "konkreettisemmaksi" ja sitä havahtuu että: "hei, meille voi MINÄ hetkenä hyvänsä syntyä vauva" Rv 37 nyt, jännittää jo! Huomenna tarkastuskäynti TAYSsissa verenpaineiden takia, katotaan edistäiskö kätilön "kopelointi" synnytystä. Plus et eilen harrastettiin miehen kans seksiäkin pitkästä aikaa kun tuli joku ihme himo XD
 
Nyt mittailin taas verenpaineita kun sain mittarin vihdosta viimein pelittään, mittasin kolme kertaa peräkkäin, alapaineet oli 109-112 luokkaa.. ei hyvältä näytä. Onneks huomenna se tarkastuskäynti tosiaan... Ja nyt on sit NIIN arka alapää että istuminen tuntuu jo oikeesti pahalta, ihan kun joku olis hakannut luut murskaks tuolta alhaalta,meinaa itku tulla kun istuu, oon yrittänyt lähinnä makoilla sohvalla ja olla ihan rauhassa... :(
 
Nyt mittailin taas verenpaineita kun sain mittarin vihdosta viimein pelittään, mittasin kolme kertaa peräkkäin, alapaineet oli 109-112 luokkaa.. ei hyvältä näytä. Onneks huomenna se tarkastuskäynti tosiaan... Ja nyt on sit NIIN arka alapää että istuminen tuntuu jo oikeesti pahalta, ihan kun joku olis hakannut luut murskaks tuolta alhaalta,meinaa itku tulla kun istuu, oon yrittänyt lähinnä makoilla sohvalla ja olla ihan rauhassa... :(
Noniin, nyt ollaankin sit jo tayssissa tarkkailtavana... toivottavasti pääsee kotiin pian, täällä jo muutaman tunnin istunut..
 
Tsemppiä kyfi, hyvä että lähdit näytille kun jos se on raskausmyrkytys, tila voi edetä hyvinkin nopeasti. Ei välttämättä, mutta voi. Toivottavasti siitä ei ole kyse ja että pääset omaan sänkyyn nukkumaan.
 
Takaisin
Top