Oireet

Vieläkö täällä on paljon muitakin lopullista poksahtamista odottavia? Täällä mennään nyt 40+3 ja en tosiaan olisi ikinä uskonut että mennään yliajalle... Saatikka lokakuun puolelle. :D Nyt on sitten molemmat lapsoset meidän perheessä lokakuun lapsia.

Mutta siis fysiikkakin alkaa pikkuhiljaa pettämään tämän taakan alla. Jo pitemmän aikaa välillä enemmän, välillä vähemmän kiusannut nivuskipu rupeaa tällä hetkellä yltymään ihan sietämättömäksi. Esikoisen perässä pysyminen on ihan kokopäivätyöhön verrattava suoritus, ja siihen kun vielä lisää tämän odottavan mielentilan...

Kaipaan vain sitä tunnetta, että pääsisi jo vauva-arkeen kiinni ja ihailemaan meidän valmista pientä perhettä.
 
Vieläkö täällä on paljon muitakin lopullista poksahtamista odottavia? Täällä mennään nyt 40+3 ja en tosiaan olisi ikinä uskonut että mennään yliajalle... Saatikka lokakuun puolelle. :D Nyt on sitten molemmat lapsoset meidän perheessä lokakuun lapsia.

Mutta siis fysiikkakin alkaa pikkuhiljaa pettämään tämän taakan alla. Jo pitemmän aikaa välillä enemmän, välillä vähemmän kiusannut nivuskipu rupeaa tällä hetkellä yltymään ihan sietämättömäksi. Esikoisen perässä pysyminen on ihan kokopäivätyöhön verrattava suoritus, ja siihen kun vielä lisää tämän odottavan mielentilan...

Kaipaan vain sitä tunnetta, että pääsisi jo vauva-arkeen kiinni ja ihailemaan meidän valmista pientä perhettä.
 
Täällä kans syyskuun vauvasta tulikin lokakuinen (oikeasti la muutettiin jossain kohtaa 2.10., mutta edes lääkärit eivät oikein uskoneet että nin pitkälle päästään...)

Täällä ei sittenkään asu mahassa mikään hötkyilijä...:grin Nyt siis virallisesti 39+6 ja tiistaina (40+2) saan sitten käynnistysajan, kun alkaa itselläkin olemaan kaikki oireet jo niin pahoja, ettei pysty enää olemaan... Ja tietty just odottava mielentila pistää myös kaiken keskittymiskyvyn ihan sekaisin, joten vähän sääliks käy jo muuta perhettä...

Eilen vetäisin sellaisen 3km lenkin siinä toivossa, että vauva haluais jo vähitellen exitiä kohden, eipä vielä ainakaan tunnu, et olis tehonnut.....:cool:
 
Täällä myös 40+3.
8 viikkoa välillä enemmän ja välillä vähemmän kärsinyt supistuksista ja pääkivuista.
Huumori alkaa loppua kun ei ulos tahdo tämä neiti tulla :)
Saisin varmasti käynnistyksen mutta kaksi sellaista takana ja toinen kohdallani epäonnistui (vaikkakin kyllä tyttö lopulta alateitse syntyi) en haluaisi millään siihen lähteä.
Ei kai auta kuin meidän odottaa :)

Miten tiheään teillä muilla on nyt neuvola tai poli käynnit? Itse käynyt viimeksi viikko sitten nyt vasta seuraava ens torstaina neuvolassa. Ehkä siitä sit saa vihdoin ajan yliaikais kontrolliin. Yritän jo asennoitua ettei ole silloinkaan tullut niin ei tule pettymyksiä :)

Kaikki keinot kotonakin yritetty millä vois vauhdittaa synnytystä mutta supistukset ei millään muutu säännöllisiksi. Ke asti tullut kyllä rusehtavaa vuotoa mutta ei taida sekään merkata kohdallani mitään.
Anteeksi tämä vali vali viesti :) Kohta meillä kaikilla lopuillakin on nyytit, mutta odottavan aika on pitkä ;)
 
Mulla on ollu ylimääräisiä käyntejä neuvolassa just mun tukalan olon takia verenpaineet vähän noussu, (nyt taas alempana) päänsärky ja niin kova turvotus, et raajat puutuu ihan tunnottomiksi... Muuten seuranta-aikoja olis n. 1krt/vk.. Niin toivon et saisin käynnistysajan jo ens viikkoon :) tai sit syntyis ihan oma-aloitteisesti... Ja ymmärrän valivali- viestit, itsekinhän niitä tänne kirjoittelen, sillä veratistuki on se paras tuki :) ;)
 
Tässä tilassa saa jo "vähän" valittaakin. :)

Itselläni oli lasketun ajan neuvola 39+6 ja seuraava on tulevana maanantaina 40+5. Sen jälkeen sitten varmaan seuraava on yliaikaiskontrolli äippäpolilla 41+5. Mitään syitä ylimääräisille käynneille ei ole ollut,joten tahti on ollut normaali 1xvk sieltä 37 viikolta eteenpäin.

Täälläkin ekat kunnon merkit tuli 39+6, kun limatulppa irtosi ja sitä seurasivat muutamat napakammat supistelut. Esikoisen kohdalla tuo tulpan irtoaminen johti synnytykseen, joten luonnollisesti odotukset nousi korkealle. Mutta sitten supistelut hiipuivat ja sen jälkeen on tullut vain iltaisin muutamia napakoiden harkkasupistusten oloisia suppareita. :/ Ne kuitenkin loppuu aina täysin kun lähden iltatoimille ja nukkumaan.

Esikoisen synnytys tosiaan lähti suppareilla käyntiin laskettuna aikana, joten todella vaikea uskoa miksi tämä tapaus ei lähtisi tulemaan itsestään... Odotin että tulee varmasti ennen laskettua. Mutta kai se on vaan hyväksyttävä että näissä asioissa ei aina ole mitään logiikkaa.
 
Se on kyllä jännä, kun edellisen lapsen/lasten syntymäviikot hurahtaa ohi niin että tuorein tulokas vaan pysyttelee mahassa, olo muuttuu entistä kärsimättömäksi... Vaikka täytyisi ajatella jokainen odotus ihan yksilöllisesti, niin pakosti tulee vertailtua...
 
Täällä kanssa mennään viikolla 40+3. Esikoinen syntyi vasta 41+5 ja luulen, että tälläkin kertaa joudumme vielä odottamaan. Mitään merkkejä )lähestyvästä synnytyksestä ei ole... Ei ollut kyllä ekallakaan kertaa, kunnes supistukset yöllä alkoivat. Seuraava neuvola-aika olisi 41+0.
 
Täällä myös vielä odotellaan.. tänään rv 41+0 ja mitään merkkejä että synnytys lähenis ei ole :D Esikoinen syntyi rv 41+2 ja ihan hyvillä mielin olen asennoitunut siihen asti odottamaan mutta sen jälkeen.. en tiedä :D
 
Huomenna täälläkin poksuu 41+0. On kyllä ollut niin tuskastuttavaa odotus, kun joka päivä tulee se muutama kipeämpi suppari, mutta sitten taas hiljenee täysin. Nyt olen henkisesti yrittänyt varautua siihen että yliaikaiskontrolliin 41+5 mennään - mutta sieltä on turha kuvitella että läntisin enää kotiin ilman vauvaa. Vaadin käynnistyksen silloin vaikka väkisin.
 
Mulla on molemmat ranteet kipeenä, mut erityisesti vasen. Liekkö nyt joutunu koville vaunuja työnnellessä ja vauvaa nostellessa :O
 
Järvenhenki, jos käyt täällä vielä ja ehdit kommentoida, miten sun rannekanavaoireyhtymä nyt voi? Mulla ei ole ollut isoa vaivaa, mutta niveliä särkee kuitenkin edelleen, vaikka syntymästä on yli viisi viikkoa.
 
Mulla hävisi synnytyksen myötä puutumisoireet käsistä mutta ranteet edelleen kipeät. Toisinaan niin kipeät että pelottaa nostella poikaa ja välillä taas kipu ikäänkuin poissa mutta yhtäkkiä joku tietty liike tekee todella kipeää
 
Oiskohan samaa täällä kuin sulla Sydänkäpynen..? Mulla tosin pientä puutumista ja turvotusta etenkin iltaisin vieläkin. Ja synnytyksestä nyt siis se 3,5 viikkoa. Eilen sai mies hoitaa enimmän vauvan nostelun, ni nyt on ehkä vähän helpompi olla :o
 
Mulla oli taskis ekat 3 viikkoa tosi kipeät ranteet nyt alkanut olemaan enemmän "kohtauksittaista" tuo rannekipu ja selvästi tietyt liikkeet aiheuttaa sitä. Vauvan kanssa ei vaan voi hirveästi tehdä mitään muutosta liikerataan kun nostaa ja kipu iskee sillä hetkellä. Hammasta purren sitten vaan oon nostellu ja kiroillut kipua. Rannetukia mulle neuvolasta suositteli mutta en oo vielä saanut hommattua.
 
Joo, hetkittäistä ja tietyssä asennossa siis täälläkin ja eilen pohdin myös rannetukien hankkimista. Äsken vauvan pyllyä pestessä kipu muistutti olemassaolostaan ihan entiseen tapaan eli ei eilisestä ookaan ollut mitään apua. Jos tänään selviää Prismaan, ni täytyy sieltä ostaa tuet kokeiluun (saa kuulemma halvemmalla kuin apteekista). Ja ottaa puheeksi huomenna neuvolassa :P
 
Neuvolassa vinkattiin lepoa kädelle (mahdollisimman paljon kantamista kantoliinassa esim) ja Buranaa kuurina tarvittaessa. Tänään jouduin ottamaan ekan Buranan ku vihlas niin vietävästi (oon tosi huono syömään särkylääkkeitä ja niitä tulee otettua vasta kun oikeesti sattuu ja paljon) ja auttaa onneks kyllä. Lidlistä sain myös ostettua rannetuen (9€) ja se on nyt testissä myös.
 
Plääh, vauvan nenä on ihan räkäinen mutta klimppi ei tule nenästä ulos. Joko tämän ikäiselle uskaltaa laittaa keittosuolatippoja nenään?
 
Meillä käytössä physiomerin suihke ja nenäniistin, niillä lähtee klimpit nenästä siististi enkä oo kuullu että olis varsinaisesti mitään ikärajaa. Kyllähän ne jo synnärillä käyttää tarvittaessa keittosuolatippoja.. Korjatkaa jos olen väärässä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top