Oireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja aBu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Miuk, oon miettinyt, että mulla saattaa olla kyse supistuksista. Mut kun kohtu on vielä niin pieni, niin sitä sen kiristystä ei niin selkeästi tunnu, mutta sellasta just, että maha menee jotenkin ikävän tuntoseksi ja hengästynyt ja vaikea olo kaikin puolin.

Mulla kans alkoi esikoista odottaessa vähän ennen puolta väliä ne supistukset ja ainakin pari kk ne sillon vaivas, mutta ei mullakaan avanneet onneks kohdunsuuta.
 
Kerrassaan pelottavan kuuloista noiden ennenaikaisten supistusten kanssa! Mä raukka en varmaan edes tiedä sit miltä ne tuntuu... :D
 
Multakin lääkärit yrittäneet tentata, että tuntuuko supistuksilta, mutta mistäs ihmeestä minä tietäisin?! En todellakaan tiedä, miltä niiden pitäisi tuntua :D
 
Mä menisin varmaan paniikkiin jos rupeais supistamaan :eek: Onko muilla sellaista pala kurkussa -oloa? Oon tänään muuten voinu yllättävän hyvin, mutta tosiaan jatkuva olo että ois pala kurkussa ja siksi yritän röyhtäillä. Nyt pienen kaivamisen jälkeen löysin viimeisen Samarin-pussin lääkekaapista, jos se vaikka auttais. Mulla ois Somacia ja resepti siihen myös, mutta en ilman lääkärin lupaa uskalla sitä ottaa vaikka tiiän et jotkut on sitä raskaana syönyt.
 
Mulla on pala kurkussa melkee joka päivä. Liitän sen pahaan oloon. Nyt on kyl helpottanu toi oksentelu ja pystyny elämään taas.

Musta tuntuu että mulla on kans noit harjotus suppareita. Ja mulla on muutenki heti rv4 turvotus,vatsa kasvaa,rintaa kiristää ja tuntuu että vatsa on jännitysasennossa välillä tai sit se on vaan tää nopea kasvu mikä tekee sitä tunnetta. Ekassa raskaudessa mulla tuli varmasti rv 12 asti noita kivuttomia supistuksia ja ne ei tehny hallaa kohdunkaulalle. Lääkäri sano et mahollisesti johtu siitä että oli tuolloin niin tiukka vatsa ja lihakset. Kipeet tuli vasta kun lähdin synnyttämään.

Tuntuu et lantio levenee ja on tosi kompelön turvonnu olo ollu jo ainaki 2 viikkoa. ennen raskautta oon ollu normaalikokonen ja urheilullinen,hyvässä kunnossa kaikin puolin. Nyt tuntuu ku on ollu vähemmän liikuntaa et oon lihonnu 10kg ja sohvaperuna. Ei se nyt kyl ihan noin mene.:grin Käyn kumminki kävelemässä joka päivä ja liikun paljon pyörällä ja se tekee kyllä todella hyvää. Heti jos on yks välipäivä niin tulee tosi turvonnu ja laiska olo.:grin
 
Me tehtiin testi tiistai-aamuna, ja tuntuu että seuraavina päivinä alkoi heti väsymys, siis aivan kauhee uupumus keskellä päivää, rinnat arat, oksettaa ja pissattaa. En tiedä oonko jättäny noteeraamatta nää aikaisemmin, nyt siis rv 7+0 (?)
 
Maggie, mä muistan kerran migreenitilanteen, kun vauva oli vielä ihan pieni, imetysikäinen ja migreeni pamahti lapsen päiväunien aikaan. Se säikäytti kyllä kovasti, kun halailin pönttöä ja yritin saada lääkettä pysymään sisällä ennen kuin lapsi herää. Pelotti, että miten voin hoitaa lasta, kun en pääsisi häntä edes sängystä nostamaan turvallisesti. Mies oli reissussa. Loppujen lopuksi sain siskoni kiinni ja tuli suoraan töistä auttamaan. Antoi sitten pullosta vauvalle maidot, kun mä yritin toipua.
Sä voisit vaikka neuvolasta jo tiedustella etukäteen, että onko mitään hätäapua tuollaisiin tilanteisiin saatavilla? Mutta kyllä sitä on oppinut, että vaikka mitä tulee vastaan, niin yleensä äitihormoneilla pärjää. Sitä pystyy kovassa kuumeessa hoitamaan lapsen ja miehen ja käymään kaupassa :)
 
Mä kävin rviikolla 7 ulkomailla ja joka päivä reissusta vaan olo paheni päivä päivältä. Takaisin tultaessa pidättelin lentomatkat oksennusta ja aloitin sitten kotona oksentelun. Mulla oli postafenia mukana, mutta jotenkin aattelin, että otan vasta sit jos alan oksentelee. Olisihan mulla nytkin ollut koko ajan tuota postafenia, mutta siinä on tuo kolmio ja pitää melkein joka päivä ajaa autolla. Oon vähän herkkä lääkkeille ja jos ne lisää väsymistä, niin se vähän häiritsee elämää.
Pahoinvointirannekkeet ovat nytkin kädessä ja aina autolla ajaessa, mutta en mä tiedä auttaako nuo. Eipä noista haittakaan oo. Ne pitäis olla siinä oikeessa kipupisteessä, että auttaa.
Liikkuminen tekis hyvää, mut miten sitä onkaan raskasta tehdä mitään, kun on pala kurkussa ja hissi nousussa.
 
Ilmeisesti primperan auttoi, koska sen otosta kulunut nyt 5h ja jäätävä etominen on palannut. Puuh ja huh!! En viittis enää toista ottaa.
 
Mä en tiiä auttoiko parin tunnin lenkki päivällä vai mikä, mutta olo on pitkästä aikaa normaali! Jopa malttanu syödä hillitysti ettei tuu ähkyä, mutta ruoka on myös maistunut. Samarin auttoi siihen pala kurkussa- oloon joten pitääkin hakea niitä lisää. Toivon että olo jatkuis tämmöisenä mut tiedän myös et jos nyt pahoinvointi loppuis kuin seinään niin alkaisin varmasti stressaamaan et onko kaikki kunnossa. Eli ikinä ei ole tyytyväinen :P
 
Just tämä, että oikein mikään ei ole hyvä! Ei oireet, mutta ei myöskään oireettomuus.. :D
 
Noita pala kurkussa-oloja oli mullakin jossain vaiheessa. Just samaan aikaan kun ummetus vaivasi ja selvästi aineenvaihdunta oli ihan jumissa. Nyt kun vatsa alkoi toimia, niin ei palakaan enää paina kurkussa... :)
 
Mä ruskistin jauhelihaa, kun mies teki lasagnee. Siitä alkoi etominen, joka saa mut jo vapiseen ja oli pakko hakee vati sängyn viereen. Oli pakko mennä jo sänkyyn pitkälleen..
 
Helpottavaa kuulla, että muillakin on jo harjoitussupistuksia. :) Kävin tuossa alkuillasta ruokakaupassa, imuroin talon ja vaihdoin vielä lakanat. Jessus sentään, että supisti sen jälkeen. Olo helpotti heti, kun pääsi sohvalle lepäämään.
 
Mulla oli puolivälistä eteenpäin napakkaa harkkasupistusta tosi paljon mutta ei tehny mitään kohdinsuulle. Sit 26-27viikolla tjsp ne muuttu ajoittain ihan kipeiks ja kipeitä saatto tulla levossaki.. ja paikat oli lähteny edistymään vähän. Joten piti ottaa sit tosi varovasti, mut kaikki loppui rv 35. En sit tiedä olisko syntyny ilman lepoa ennen aikojaan.. mut sen tiedän nyt synnyttäneenä et ne kipeet oli ihan oikeesti kipeitä jo silloin. Nyt alko tosiaan näin aikasin sit jo.. tänään jopa vähän polttelevia tuli muutama mut ei sentään kunnolla kipeitä. Toivottavasti tehottomia, on meinaan aika monta viikkoa esikoisen perässä juoksemista ennen ku ollaan siinä "saa syntyä" pisteessä..
 
Pahoinvointia ollut jo kaksi-kolme viikkoa, nyt tänään (8+2)tuli eka oksennus. Oksennuksia taitaa siis olla tulossa seuraavat pari vk. Tää raskaus on tähän asti ollut kulultaan ihan identtinen edelliseen
 
aBu, mulla harjoitussupistukset tuntuu siltä, että kohtu menee kovaks (näillä viikoilla tietty vielä niin piilosss, ettei välttämättä tunnu), tulee sellanen kiristävä ja tukala olo alavatsaan ja hengittäminen vaikeutuu. Vähän niinkun yskittää ja hengästyttää samaan aikaan. Ekassa raskaudessa tajusin että on kyse supistuksista vasta kun olin makuulla ja huomasin kohdun olevan ku jalkapallo, ihan kivikova.
Kipeät supistukset sit taas... Niitä on ehkä vaikeampi vielä kuvailla. Kova, polttava menkkakipu, joka tuntuu selässä ja alavatsassa, säteilee reisiin. Nääkin tuntemukset on tietenkin yksilöllisiä. :)
 
Aaria toivotaan ettei tulis mitää ongelmia noiden supistusten kanssa. Kuulostaa tosi pelottavalta.
 
Hohhoijaa... Ei se ihminen voi koskaa olla tyytyväinen.

Tälle aamulle (9+0) niiin reipas ja hyvä olo et siivottu ja ruuat laitettu useammaksi päivää ja virtaa ku ennen. Nooh sitten sitä tietenki miettii onko kaikki ok ja nyt varmaa joku merkki tää oireettomuus. Miksi sitä ei vaan nauti ku kerranki jotai jaksaa ja kykenee... Nooh kyl se etova olo kerkes taas pientä merkkiä antaa ku nälkä kerkis tulla, et liekö vaan koko homma menossa helpommaksi :D Voi kun olisikin!
 
Takaisin
Top