nyt se on täällä.. HEINÄKUU <3

miiima

Vauhtiin päässyt keskustelija
Näin se heinäkuu saapui <3 mihin häviskään viimiset 9kk :)

DING DING; BABY TIME!! emoticon
 
no niinpä - alussa aika tuntu kuluvan hemmetin hitaasti ja nyt ollaan tässä käärö tissillä <3
eikös sulla tänää muutto? saat toimia työnjohtajana - rasittaa hiukan itseä että alkas syntyy??
kerrostalo muutto? portaita vaa ees taas :)
 
Niin, heinäkuu ja kuu täynnä tapahtumia. Vaikka lupasin, etten puhu enkä tarkkaile enää mitään oireita niin eilen kuitenkin tuli mieleen supistelun lomassa, että työtä tehdään kovastikkin. Mieskin alkoi jo kyselee, että alkaako se syntymään - nojoo jossain vaiheessa kyllä tämä on todennäköistä.
Nyt on jotenkin tylsää tosissaankin, kun "kaikilla" on loma ja kaikennäköisiä tapahtumia olis tarjolla, ja meikä ei hirveen kauas maakuntiin oikein enää viittis lähtee ajelee "yksin". Mies on hemmetin tiiviisti työpaikallansa ja kuulemma meinaa olla vastedeskin kunnes jotain tapahtuu. Eilen käytiin likan kanssa kaupungilla ja melkein tuskaista meinas olla olo kun kaksinkerroin piti vähän väliä olla kun lakit, leipäpalat ja vesipullot lenteli maahan rattaista, ja äitihän pyllistää ja nostaa.

Täällä taivas tummassa pilvessä, mutta katotaan nyt tuleeko taivaalta kuiteskaan mitään. Yöllä lämpötila ulkona ei laskenut +18 alemmaksi, joten lämmintä piti siis yönkin...
 
Hurja-a-a-a-a-a-a-a HEINÄKUU! Mä haluan vauvan jo syliin!!! Ja sit taas joka toinen sekunti en haluaiskaan IHAN vielä... On tää niin tämmöstä. Täytyy sanoa, että mua jännittää ihan törkeen paljon!!! Ei synnytys, vaan se vauva ja arki kahden pienen kanssa. Esikoista odottaessa jännitti synnytys, mutta ei pätkääkään vauva ja elämä sen kanssa... Mut anyway, tulis jo!!! :)
 
No niinpä, Heinäkuu :)

Eilen taas mietin itsekseni, että ihan oikeesti tää raskaus päättyy jossain kohtaa ja sen jälkeen meillä on ikioma lapsi <3 Jotenkin on vaan tässä kohta ollut 9kk raskaana, mutta nyt alkaa tajuamaan, että se on väliaikaista (ONNEKS) ja se päämäärä häämöttää!! Ihanaa, pitkä yritys ja odotus vihdoin palkitaan <3 <3

Hyvää Heinäkuun alkua kaikille kanssasisarille!!
 
Yllättävän nopeesti tää 9 kuukautta on mennyt, tosin tää loppuaika on ainakin mulla tuntunut tosi rasittavalta ja pitkältä kun ei jaksais enää odottaa vauvan syntymää!!  Viime yönä luulin jo, että voitas lähteä synnyttämään mutta ei vielä ollut aika lähteä. Mulla alko eilen illalla kivuliaita supistuksia tulemaan, mutta eivät muuttuneet säännöllisiksi, ja suihkussakäynnin jälkeen ne lopahti kokonaan. Sit koitin yrittää nukkua niin sit ne supistukset alko uuestaan ja osa oli tosi kipeitä, mut ei vieläkään säännöllistyneet. Otin parasetamolia ja lopulta nukahdin. Tänä aamuna on ollut menkkakipujen kaltaisia selkäkipuja ja pari kipeetä supistusta. No toivottavasti tää syntyis pian!!!
 
heinäkuu <3 <3


annel; sä oot täysin mun sielun toveri !
Me kans Turo-Eemilin kanssa eilen  hypättii junaan ja lähettii shoppailemaan. Mittari näytti sellaset +30 auringossa...
Pikkusen hikistä touhua huosta kaupungilla, T-E:llä menee hermot ku joutu vaan istumaan vaunuissa. Nakkeli lakit, kengät, sukat, vasepullot IHAN KAIKKI kaupan lattioille. Veteli henkareista vaatteita jne jne....
No käytiin sitten syömässä kun mies tuli töistä kaupungille, ja miehen sisko  ja hänen mies ja ihana kummipoikamme 3ja puolen kuukauden ikäinen.
Sen jälkeen käytiin vielä Hennesillä ostamassa T-E:lle vaatteita. Loppujen lopuksi onneksi T-E nukahti vaunuihin....
On se vaan ihanaa päästä yksin shoppailemaan!
Miehet on jo miehiä ilmeisesti 1 vuotiaana. Ei voisi vähempää jaksaa kiinnostaa
kaupoissa kiertely. Ulkona kyllä viihtyy rattaissa kun näkee autoja, mopoja jne...

Tänään sitte aamulla tuola ihanan kosteassa sadeviidakko-ilmastossa käveltiin neuvolaan.... lievästi sanottuna oli tuskainen matka tällä mammalle....
 
HEINÄKUU <3

kyllä jännitys  on nyt katossa!!! Tosiaan minne katos 9 kuukautta? nyt menee aika sitten turhan itaasti, joka päivälle tarttis keksiä kamalasti puuhaa että menis aika nopsaan.. :) meinaa aika käydä pitkäks tässä odotellessa :D

no kaipa pikkuinen pian päättää tulla... kuka sitä nyt helteellä jaksais kauaa viihtyä kuumassa :D
Ite synnyin 38+4    Mutta mies jouduttiin käynnistää :/   :DD  Iloinen siitä huolimatta että kohta pikkanen tulee maailmaan KURRRRR :D  <3

Satu ja Pikkanen 38+1
 
HEINÄKUU <3 

Onhan sitä jo odotettuki :)  Outoa tosiaan ajatella että ei mene montaa viikkoa kun rakas esikoinen maailmassa, mulla on ihmeen rauhallinen fiilis. Ei jännitä mikään tuleva,hyvillä mielillä odottelen lisäoireita että päästäisiin tositoimiin ja saan rakkaan lapseni maailmaan :) 

Täälläki heinäkuun kunnaiksi taivas synkkä,ulkona 28lämmintä ja ukkonen sieltä yrittää paukkua. Toivotaan mammat pian lisää heinävauvoja maailamaan ja voimia <3
 
Nyt se sitten koitti!! Tätä kuukautta on jo odoteltukin.. ja piiiiiitkäään! =D

taas yksi valvottu yö takana...toisaalta nyt yrittää vaan asennoitua että viim. 3 vkon päästä saan ehkä nukkua ilman närästystä, pissalla käyntiä, NUKKUA MAHALLANI! ja tuota mitäs vielä.. =D
Eilen illalla alkoi jo supistelemaan kovinkin innokkaasti, pariin viikkoon olekaan ollut noin lupaavia supistuksia. Väliilä piti n.1h tauon ja alkoi sittenn uudelleen, kuitenkin epäsäännöllisinä, mutta kipeinä. 03 aikoihin supparit sitten katosi jonnekin eikä ole kuulunu sen koomin =/

Josko nyt kuitenkin jonkinlaista editystä. La:han on kuitenkin vain 1 vko 1 pvä... =)

Miehen sisko oli saanu jotain etiäisiä mukulan syntymisestä ja tohkeissaan soittamaan siitä sit että se syntyy nyt sitten perjantaina 2.7. on kuulema jokin kuunpimennys ja tähdet jotenkin oikeassa asennossa tms ( itse en usko tuollaisiin juuttuihin alkuunkaan ) hauskinta tässä oli että perjantai on 1.7 ja lauantai 2.7 että saas nähdä nyt kumpana päivänä ne tähdet nyt on oikeassa asennossa =D Miehellä on syntymäpäivä 3.7 ni saa nähä millasen synttärilahjan se saapi.

 
SIlti mä olen jotenkin vieläkin ihan pohalla; siis meitä tosiaan on 
tässä kuussa neljä!
 
Ihanaa, meidän heinäkuu <3

Torimyyjä sanoi alkuviikosta, että näillä keleillä se vauvakin kypsyy nopeampaan :-)

Mä oon kyllä voinut vähän liiankin hyvin, ei närästä, vähän turvottaa, ei juurikaan kipuja oikein missään. Toki hikoiluttaa, ja harjoitussuppareita tulee tasaseen tahtiin, mutta eipä ne oo vielä kipeitä, joten oon vähän pessimisti sen suhteen, että mitään tapahtuis vielä moneen viikkoon. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, kyllähän se lähtö saattaa sitten tulla yhtäkkiä ihan koska tahansa.

Mun esikoinen sai vihdoin opiskelupaikan, ja mennään juhlistamaan sitä tänään, illallinen hienossa ravintolassa. Nam. Mitähän ihmettä sitä laittais päälle?
 
Mä olen ilmeisesti tehnyt "töitä" hiljaa mielessäni, koska nyt tuntuu, että olen valmis vauvan syntymään. Käytiin kaupungissa ja OSTATIN tulevalla isällä vauvalle vaatteet, joilla sitten tullaan aikanaan kotiin (ihan vaan senkin vuoksi, että muistais että meitä on tosissaankin kohta se NELJÄ, jos ei muuten snaijaa niin rahapussi keveni hällä).

Luin muuten äsken uusimmasta VAUVA- lehdestä, että Amerikoissa isät ostavat äideille "työntölahjan" vauvan synnyttyä. Tämä on yleensä kuulemma timanttisormus tai lomamatka. Musta tuo lähes ainoa järkevä asia, joka sais rantautua Suomeenkin! Aatelkaa ny, 9 kk me kannetaan ja väännelehditään kroppamme kanssa, ja oikeesti ei kukaan (ainakaan miehet) voi tietää miltä tuntuu, kun on raskasta ja áhdistaa jne. Tuo lahja vois olla edes pieni osoitus naisille tehdystä HYVÄSTÄ työstä. Onhan niitä huomenlahjoja sun muita, mutta tämä olis musta yliveto .
 


annel kirjoitti:

Luin muuten äsken uusimmasta VAUVA- lehdestä, että Amerikoissa isät ostavat äideille "työntölahjan" vauvan synnyttyä. Tämä on yleensä kuulemma timanttisormus tai lomamatka. Musta tuo lähes ainoa järkevä asia, joka sais rantautua Suomeenkin! Aatelkaa ny, 9 kk me kannetaan ja väännelehditään kroppamme kanssa, ja oikeesti ei kukaan (ainakaan miehet) voi tietää miltä tuntuu, kun on raskasta ja áhdistaa jne. Tuo lahja vois olla edes pieni osoitus naisille tehdystä HYVÄSTÄ työstä. Onhan niitä huomenlahjoja sun muita, mutta tämä olis musta yliveto .

KANNATETAAN!!
 
Jigglypuff, täälläkin on vain täysin harmittomia hentoisia treenisuppareita silloin tällöin, mutta tänään äippäpolilla olikin kohdunsuu kypsä ja jo pari kolme senttiä auki, eli minä en luota enää supparituntemuksiin ollenkaan :D Sit varmaan, jos joku alkaa tuolta vilkutella (mun tapauksessa varpaillaan) niin sit varmaan älyän lähteä sairaalaan... ja se onko se tänään vai elokuussa on arvoitus, mutta elokuun puolesta en enää löisi vetoa.

Luin muuten samaisesta Vauva-lehdestä, että Suomessa laitetaan ahkerasti lapsia alulle lokakuussa ja synnytellään heinäkuussa, erityisesti ensarit tähtäilee isukkien kesälomille. Eipä käynyt itsellä pienessä mielessäkään, ja eipä tuo "kuukauden tarkkuudella tähtääminen" olisi onnistunutkaan! Hassua, että jotkut on noinkin suunnitelmallisia (vaikka itse olenkin yleisellä mittakaavalla ylisuunnitelmallinen yksilö)... ja että onnistuvat suunnitelmissaan.
 
Minttuliina, juu, mäkin vähän mietin, että koskahan sitä sitten tajuaa lähteä synnärille... No ehkä sen sitten tosiaan tajuaa, kun ei enää pysty kotona olemaan. Tosiaan kun tuon esikoisen synnytys käynnistettiin aikanaan, niin ei oo kyllä mitään hajua mimmosta on kun synnytys käynnistyy omia aikojaan. Ja kun kaikki ohjeistuksetkin on lähinnä ensisynnyttäjille, niin en sit tiä pitäiskö mun kuitekin toiskertalaisena olla jotenkin herkempi näille tuntemuksille? :-o

Kyllä mäkin oon nyt asennoitunut, että koska tahansa saattaa lähtö tulla, mutta toisaalta myös niin, että saattaa mennä vielä se neljäkin viikkoa. Kunhan nää helteet tästä taas helpottaa, niin mikäs täällä kotosalla on kökkiessä.

Mullekin kelpais tommonen työntölahja! :-)
 
täällä iltasella taas lupaavia supistuksia. n. 2,5h ajan supisteli säännöllisesti 8 min välein. Oikein kunnon pinkeitä suppareita selän ja vatsan puolella kestoltaan n.2min. eli väli tosiasiassa n.6min. ajattelin jo et jeps nyt kohta lähdetään mut paskan marjat. kello ku koitti 00 ni supistukset tipotiessään. huoooh.. antaa olettaa mut ei sittenkään.
Ja nyt outona uutena oireena et yöllä kun jopa niiden 2h unien jälkeen kun käy tyhjentää rakon ni supistaa hetkenaikaa todella lujaa alavatsasta, vajaan viikon ollu tuollaista, outo oire koska sitä ei tapahdu päivällä...
Meijän esikoinen ihan hermona, kyselemässä koko ajan että missä se pikkuveliviipyy? haluis jo sen syntyvän =).. totesin vaan että arvaakaan kuinka paljon äiti haluis sen syntyvän.

Helteissä kärvistelevä Rv 39
 
Lahjasta - mun mies toi mulle synnärille pienen paketin jossa oli kaunis koru <3

 
annel täältä myös kannatukset työntolahjalle! ;)

Minttuliina mä oon myös melko suunnitelmallinen tyyppi, mies vielä muakin enemmän - mutta ei tosissaan täälläkään juolahtanut mieleenkään tähdätä vauvan tuloa johonkin tiettyyn ajankohtaan! :D Ja jos oltais jonnekin tähdätty, niin ei kyllä hitsinvitsit missään nimessä heinäkuun helteille!

Sininentuuli toivotaan sinne lisää suppareita ja tällä kertaa säännöllisiä semmoisia. :)

hen aivan IHANA ele sun mieheltä. <3

Täällä vointi on vähän hankala. Tän viikon aikana joka päivä on ollu vaikeempi olla ihan tän kuumuuden, mut myös kipujen kanssa. Alaselkä on ihan tulessa ja tuntuu, että mikään asento ei oo hyvä. Samoin masua vihloo ja särkee lähes koko ajan. Nivuset ja alapää ihan älyttömän kipeet myös... :( Jos on merkkejä PIAN lähestyvästä synnytyksestä - niin lisää vaivoja ja kipuja vaan, mut jos näiden kanssa täytyy mennä vielä neljä viikkoa niin en rehellisesti sanottuna tiedä miten selviän! Ei tässä muuten mitään, mutta ton esikoisen kanssa touhuaminen ei yksinkertaisesti vaan onnistu... Mies oli eilisen illan töissä ja muhun sattu joka paikkaan niin lujaa etten jaksanut edes esikoisen iltapesuja tehdä!!! Ikinä ennen en oo niitä jättäny välistä, mut nyt ei vaan kyenny. Noh, poika oli ihan kummissaan kun ei mentykään pesulle ja sai itse pestä hampaat (kun vanhemmat niitä pesee niin se on hänen mielestään ehkä maailman kauheinta)...
 
Takaisin
Top