Nurina ketju

Jaama sanoi:
Täällä sama fiilis. Esikoisen synttärit tulossa ja jo nyt ahdistaa tuleva parin tunnin höpöttelyjen kuuntelu. Onneksi oma äitini tulee jakamaan tuskaa[emoji23]. Anopit voi joskus olla aika rasittavia varsinkin kun siihen yhdistää raskaushormonit tsemppiä
Click to expand...

Ah, ihanaa kun joku ymmärtää :D Yleensä mua stressaa oma äiti enemmän kuin anoppi, mutta nyt on jotenkin ruvennut sekin ärsyttämään. Syytän hormoneja. Noh, saavuttiin lomakohteeseen vasta tuossa tunti sitten ja painelin väsymyksen ja flunssan varjolla lähes heti yläkertaan lepäämään :) Tsemppiä synttäreille!
 
Tutuuh sanoi:
Nuo on niin kurjia juttuja kun työnantaja käyttäytyy kusisesti lomien suhteen ennen mammalomaa. Haluan kuitenkin muistuttaa että moni työssä käyvä joutuu sairauslomalle raskauden loppuvaiheessa. Toki sitä ei kukaan toivo, mutta monella fyysiset vaivat ovat kovia viimeisellä kolmanneksella. Ja kannattaakin ihan hyvällä omalla tunnolla olla sairauslomalla jos olo sitä vaatii. Mulle sanottiin esikoisen kohdalla että älä pyydä kesä- tms. lomaa viimeiselle kuukaudelle ennen mammista vaan jäät vaan saikkarille. En nyt tiedä onko ihan oikein noinkaan suunnitella, mutta itsellä niin sitten valitettavasti kävi. Tuuraajan perehdytys oli kesken ym. ym. ja podin huonoa omaatuntoa useamman viikon ennen kuin osasin rentoutua äitiystouhuihin.
Click to expand...

Lomathan onneksi siirtyy, jos suunniteltuun kesälomaan saikku tulee päälle. Tietysti, jos haluaa lomat pitää ja pelkää, että jää saikulle, niin varminta sitten pitää ne alkukesästä :)
 
Tämä lumi? Miksi? Melkein entiset kerkes sulaa pois ja nyt sitten lisää vaan lunta tupaan... mä haluun jo että kevät ja kesä tulee!!!
 
Ja taas flunssaa pukkaa, koko perhe yskii ja niistää. Lapsi alkaa olla jo terve mutta ei ole isästä ja äidistä ulkoilijoiksi. Lumimyräkkää odotellessa... meillä on varmaan kinokset vielä vappunakin...
 
Tänne on rantautunut loputon vit****. Ihan kaiki ottaa päähän ja ihan itkuun asti. Tosin luulen,että hormoonien lisäks kyseessä on univelka,koska en oo koko pääsiäisenä saanut nukkua kiitos esikoisen. En oo ees päiväunille päässyt ja tuntuu, että kuolema tulee ihan kohta,päässä huippaa ja silmissä välillä sumenee. Ja mitään sympatiaahan tänne ei mieheltä(tai keneltäkään muultakaan pääsiäisen vietossa olevalta) heru. Huoh. Jos sitä ens yönä sais nukkua ees pari tuntia putkeen...
 
Äh, poika on taas kuumeessa. Just oli viikon kuumeessa ja taas uusi kuumetauti :sorry: mikä ihmeen supervirus tuolla on liikkeellä??? Lisäksi ihmettelen, kun lapsi valittaa käsien/sormien olevan kipeet. Sanoo, että sormessa on ampiainen :confused: mitään ulkoista ei kuitenkaan näy. Sain onneksi lähelle lääkäriin ajan klo 9.30 niin pääsen vuodattamaan nämä samat myös lekurille :shifty:
 
Nyt iski muutto ahdistus.. siis neuvola tantta sanoi etten saa nostella sohvia yms painavampia asioita. No mitä v***a . Toiset kyykkää synnärille saakka. Vihaan pyytää kenenkää apua ja haluan tehdä muuton itse. Vihaan auttaa toisten muutossa enkä halua laittaa ketään siihen tilanteeseen ettei voisi kieltäytyä.
 
Nyt on pakko jonnekkin päästä päästämään stressi ulos! Koiralta hajos eturistiside ja leikkaus tulossa. On siis 7v neiti ja miulle älyttömän tärkeä. Ja kappas kummaa sehän ei olekaan mitään ihan halpaa puuhaa, mutta rahat siihen kuitenkin jostain saan, mutta tarviihan tässä ostella tulevalle esikollekin kaikkea tarpeellista. Vaikka ei uutena tarvitsekkaan kaikkea ostaa niin silti ahdistaa. :/ Ja kaiken lisäksi viikonloppuna olisi jo etukäteen sovittu reissu Helsinkiin edessä, moikkaamaan sukulaisia, niin mietin pitäisikö se nyt sitten perua, kun on seuraavalla viikolla se koiran leikkaus (jos se sitten siihen kuoleekin.. ja sitä taas en sitten itselleni anteeksi anna että oon ollu reissussa vaikka tiesin että leikkaus edessä. Mutta sitähän nyt ei voi tietää koskaan millon on kenenkin elikon aika lähteä.) Typerää ajatella tuollaisia negatiivisia ajatuksia, varsinkin kun tuo eturistiside vamma on koirilla kuitenkin melko yleinen vaiva ja pieni koira kun on, niin pitäisi selvitä ja toipua kumminkin ihan hyvin. Mutta koira vierastaa ja stressaa vieraita ihmisiä ja paikkoja niin miettii sitäkin että miten sen sydän kestää vielä leikkauksen vaatimat rauhotuksen ja nukutuksen sen stressin päälle.. Huoh, välillä niin tympäsee olla minä. :smiley-angry017 :smiley-bounce022 En nyt vaan saa järkeiltyä tätä mitenkään fiksusti, Helsinkiinkään en oikein voi ottaa koiraa mukaan ja hoitaja tietty koirulle olisi jos nyt reissuun päädytään. Kertokee joku fiksumpi mitä mie teen! (vaikka miunhan se pitää loppupelissä päättää itse kumminkin) :laughing002
 
Slillukka, olipas sulla vuodatus. Ymmärrän ihan täysin huolen omasta hauvelista, mutta ei reissua kannata perua jos koiran leikkaus on vasta ensi viikolla. Kuitenkin riski kuolla tuollaisessa leikkauksessa ei ole suuri, ei se arkuus koiran luonteessa tarkoita heikkoa sydäntä, joka ei nukutusta kestäisi. Tsemppiä sinne <3
 
Voi kiitos Ahven tsempeistä! <3 Ihanaa kun joku sanoo jotain järkevää, eikä vaan jaa a, nii i tai enpä tiiä, kun kotona miehelle asiaa oon puinu ääneen. laughing7 Joo tiedostan sen itsekin että on minimaalinen riski koirun leikkaus pöydälle kuolemiseen, mutta jotenkin nyt vaan se ajatus siitä mitä jos niin käykin ei vaan jätä rauhaan.:smiley-ashamed008:laughing002 Täytyy nyt vaan yrittää kammeta se ajatus jonnekkin hevonkuuseen että ei turhia stressaisi. :laughing002
 
Voi elämä että ottaa päähän. Eilen tyttö alko oksentaa päiväruuan jälkeen. No sit oli ihan nirmaali, mut taas ruuan jälkee oksensi ja sama viä iltapuurolla. Eli.mikää ei pysy sisällä ja on ummella. Mut tuskin siis on oksennustauti, kun ei oo kuumetta ja touhuaa. Soittelin jo terveyshelppiin ja nyt pitää viä uudestaan...

Tänään pitäs meinaa lähtee ristiäisiin toiselle puolelle suomee ja autos menee väh 7h... uskaltaakohan sitä ees lähtee, jos ei tiedä mikä on vialla ja missä matkan varrella lääkäri..! Aamupuuron tyttö söi hyvällä halulla ja on pysynyt sisällä, mutta alan pelätä jotai suolitukosta kun se kakka ei tuu ja äheltää vaan. En nyt tiedä voiko niin pahasti olla ummella, että mahaan ei mahdu ruokaa ja siks oksentaa... huoh.. ja vielä just tänään kun on se lähtö sinne ja viikonloppukin edessä..
 
Emppuli voi olla. Meillä keskimmäinen panttasi kakkaa 6vrk ollessaan 4v ja rupesi sitten oksentamaan. Sitten vasta auttoi kun laittoivat sairaalassa peräruiskeen ja suoli saatiin toimimaan.
 
Meilläkin oli vuodenvaihteessa tuollainen kummallinen oksennustauti. Muuten Ok mutta ruoka ei pysynyt sisällä. Ei ollut kuitenkaan mitään suolitukosta kun laittoivat verikokeisiin ym testeihin. Toivotaan ettei sielläkään olisi muuta kuin tuon tyyppinen pöpö.
 
Vuoroni nurista. Esikoisella alkoi aamulla yskä mutta vietiin silti päiväkotiin kun ei ollut kuumeinen ja muutenkin reipas. Päivä oli mennyt hyvin. Käytiin muskarissa ja kaupoilla, loppua kohden väsytti ja "kakka mylläsi vatsassa" mutta vessareissun jälkeen tuli parempi olo.

Kunnes kotimatkalla tuli lounas kauniissa kaaressa pitkin autoa. Ja kotona vielä muutaman kerran uudestaan. Onneksi osasi ihan itsenäisesti juosta lavuaariin oksentamaan, oli nähnyt mut aamupahoinvoivana oksentavan lavuaariin hammaspesulla... Mutta tässä sitä nyt nyhvätään ja mietitään mikä pientä vaivaa. Huomenna olisi vielä 3v synttäritkin jotka me siis pidetään sairastuvalla. Ja kaiken lisäksi isä on työmatkalla Oulussa.
 
Tips, tsemppiä! Jos etsitään pilven hopeareunusta, niin ainakin aamupahoinvoinnista on ollut selkeää hyötyä :rolleyes: toivottavasti oksutauti ei tartu muihin!
 
Imme sanoi:
Tips, tsemppiä! Jos etsitään pilven hopeareunusta, niin ainakin aamupahoinvoinnista on ollut selkeää hyötyä :rolleyes: toivottavasti oksutauti ei tartu muihin!
Click to expand...

Kiitos! Katsotaan nyt miten yö menee, tyttö on oksentanut tunnin välein. Onneksi itse olen kunnossa, sunnuntaina oli sellainen päänsärky etten pystynyt mihinkään vaan mies joutu hoitaa kaiken. Tulisipa se jo huomenna kotiin, "yrittää" kyllä mutta voi olla että venyy keskiviikkoon.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top