Nuoret äidit sekä vauvakuumeilijat!

Itse tein viime keväänä niin kovan työn, että sain kaikki kurssit käytyä ja onneksi sainkin niin nyt viimeisenä vuotena ei ole ollut muuta kuin kirjoitukset ja syksyllä sain kaikki läpi mitä kirjoitin. Meillä sattui sen suhteen hyvä tuuri, että tyttö on nukkuvaa persoonaa niin sain luettua kirjoituksiin kotona tosi hyvin :D luin jopa synnytysosastolla samana päivänä kun tyttö syntyi :D ja kirjoitus päivänä tyttö oli vanhemmillani hoidossa. Nyt keväälle säästettiin isyysloma jolloin isä jää hoitamaan vauvaa kun käyn kirjoittamassa. Tosi kovat odotukset on koko perheellä ja suvulla, että valmistuisin samaan aikaan kun minun pitikin !:) ihanaa, että jotakin kiinnostaa ja saa kysellä kun tuntuu, että muut ryhmät missä olen niin ei heitä kiinnosta minun jutut pätkääkään...
 
Noniin huippu! :) miten ootte rahallisesti pärjänny nyt? Ku itestä tuntu sillon ku vielä opiskelin ja mies oli vaan töissä et ei meinannu jäähä mitää ylimäärästä :P tai sit oon vaan niin kova rahankäyttäjä :D
 
No me asutaan sukulaisteni omistamassa asunnossa jossa on oikeasti halpa vuokra ja mies tienaa severran hyvin, että ei ole ollut mitään ongelmaa:D ja vaikka itse saan minimin vanhempairahan niin siitäkin olen onnistunut säästämään. Haavena olisi 5 vuoden päästä omakotitalo jos raha asiat vaan pysyy reilassa:D
 
Joo ainakin tällä hetkellä ja toivoo myös, että eteenkin päin :) hirveästi saa nyt vaan toppuutella itseään toisen vauvan suhteen, mutta onneksi aika on mennyt niin siivillä ja toinen kasvaa jo sellasella kohinalla:)
 
On se varmasti ihanaa aikaa! :) mites sulla omat ja miehesi vanhemmat otti vauva uutiset vastaan? :) meillä ei vielä vauvakuumeestani tiedä ku yks sisko jolle kerkesin paljastaa olevani raskaana ennen ku tiesin et se olikin ollu kemiallinen raskaus :( ja se oli oottanu uutista jo ku oli aavistellut että yritetään kun ollaan niin lapsirakkaita mieheni kanssa :) mun omat vanhemmat varmaan aluksi säikähtäisivät koska heistä opiskelu on niin tärkeää ja mulla on vasta lukio käytynä :P itse en enää aio estellä raskaaksi tuloa kun tässä ollaan jo yli vuosi ajateltu et tulee jos on tullakseen ja kokoajan vaan epätoivosemmin sit oon yrittäny raskautua, pitäs varmaa nyt vähäksi aikaa rentoutua nii jospa sit sais niitä plussa uutisia ;)
 
No mun vanhemmat oli tai siis isä ensimmäisenä oli et ei pitäisi tai kannattaisi asioita punnita monelta kannalta ja lopulta kun tuli selväksi, että pidetään niin oli innoissaan :D ja miehen vanhemmatkin oli innoissaan, mutta olivat minun opiskelusta huolissaan. Ja nyt kaikki on niin haltijoissaan, että tyyliin jo odottavat milloin tulee lisää:D ja meillä oltiin yli vuosi ilman ehkäisyä eikä edes yritetty vaikka itsellä kamala vauvakuume. Sitten vasta tärppäsi kun se kuumeilu meni ohi:) nyt vähän pelottaa miten nopeasti seuraava tärpää joutuuko kuinka kauan yrittämään .. Toivottavasti vaan menisi se raskaus loppuun asti hyvin kun edellisessä makasin 2vk putkeen sairaalassa myrkytys epäilyn takia ja ei ollut hirmu mukavaa :/
 
Huippu kuulla et ovat innoissaan lapsenlapsestaan :) miten muuten neuvolassa ja lääkärissä sinuun suhtauduttiin? Huomauteltiinko iästä mitään? Muutkin jotka tätä lukevat niin toivoisin vastauksia! :):)
 
Ei ikääni niinkään sanonut mitään, mutta jos suoraan sanon täällä omasta mielestäni on aivan p**** neuvolan täti .. Sain itse etsiä kaiken tiedon. Ja joka kerta halusi päästä minusta nopeasti eroon .. Siinä kyllä tuli itselle sellainen olo, että oliko hän niin yllättyny kun minulla oli kaikki hyvin ja tiesin paljon asioita jonka takia oli töykeä.. Onneksi vauvan lastenneuvola täti on aivan ihana kannustava<3 ja myös voi johtua, että neuvolan tätikin oli nuori ...
 
Mää kävin alku syksystä kaks kertaa ultrassa (olin sillon raskaana joka meni varhain kesken) verisen vuodon takia.. Ensimmäisellä ultrakerralla tokaisi vain (viikkoja oli silloin 6) että kaikki näyttäisi olevan hyvin paitsi et sykettä ei vielä nähty jonka vuoksi käskettiin tulemaan viikon päästä uusiksi.. Ei kysellyt mitään et oliko raskaus toivottu eikä kertonut sen kummemmin mitä näki ultrassa :/ viikon päästä menin sit uudestaan ja taas oli yht vähäpuheinen kun viimeksikkin.. Kummallakaan kerralla miehelleni ei puhuttu sanaakaan ei edes vastattu tervehdykseen. Hänelle siitä jäi kurja fiilis ja niin myös minulle.. No ultran aikana ei puhunut mitään lopetti vaan ja tokaisi et ei siellä mitään näy enää.. Laittoi lähetteen labraan ja käski käydä parin päivän kuluttua siellä.. Jäi tosi inhottava kokemus nuista kahdesta kerrasta itselle.. Sori sekava teksti :P
 
Sain ekan lapsen 17vuotiaana, toinen syntyi 18v mutta kuoli synnytyksessä, sitten tuli km ja nyt raskaana ja toivon kovasti että kaikki menis hyvin meidän vanhemmat olivat asiasta sitä mieltä että aborttia eivät hyväksy. Siis kun ensimmäistä ootin 17v. Olen ihan tyytyväinen että nuorena olen lapsen saanut Mieheni on 21v.
 
Voi onpas sulla ollut rankkaa mamma96 ! :/ mutta onneksi sinulla on siellä yksi lapsi jo ennestään ja nyt paljon onnea raskauteesi että kaikki menee loppuun asti hyvin ja saat terveen lapsen :)
 
Jep. Tuo yksi vipeltäjä kyllä on antanut voimaa jaksaa eteenpäin <3 Kun nyt menis kaikki hyvin eikä enempää vastoinkäymisiä tarvis kestää :)
 
Minttukarkki:No jo on minusta kans ollut töykeä ... ,mutta toivotaan, että molemmat plussaa tän vuoden puolella ;)
Mamma96: toivotaan nyt että kaikki menisi hyvin loppuun saakka! :) ja olen samaa mieltä kanssasi, että nuorena saanut lapsen :)

Eikä en kestä meillä äsken typy käänty vatsaltaan selälleen! :o :)
 
Meillä eka jo puhuu!karmea tunne kun huomaa että ei oo enää vauva :(
 
Joo oon kuullu muiltakin et se kyseinen henkilö on tosi vähäpuheinen et on jo töykeä! Kaikki tiedot kuulemman saa siitä itse puristaa irti.. :S kovasti toivon et päästäis jännittään plussaa mekin ja mamma96 sitä ei enää jännätä tarvitsekkaan :)
 
Mulla ei se plussaus oo enää jänkskänny ku oon tullu niin helposti raskaaksi.. mut sen plussauksen jälkeen alkaa oikein ahistamaan ajatus jos kaikki päättyy taas huonosti
 
No nyt teille on toivottavasti tulossa vauvan tuoksua tän vuoden puolel :) kauheeta kauhee vauvakuume kasvaa kun tääl kirjottelee ja lukee toisten juttuja :D
 
Koita olla liikaa ressaamatta ja hyvin kaikki toivottavasti menee :) sulla on nuita vastoinkäymisiä ollut jo liikaakin niin ei enää enempää tarvitsisi tulla <3
 
Mullaki on jatkuvasti vauvakuume ollu päällä :D Eihän se auta kun toivoa :) Mutta itellä kyllä semmonen fiilis että enään ei mikään voi mennä pieleen.. Käynyt jo niin paljon pahaa et välillä hyvääki pakko tulla. Kyllä niin ollaan ansaittu vihdoin pieni syliin !
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top