Np-ultra kuulumisia

Noita asioita ei voi tietää ellei itse joutunut sellaisen eteen. Tai ainakin mä uskon niin, vaikka nyt on ihan selvää että en lähde keskeytykseen oli tilanne mikä tahansa. Mutta kuin se tilanne tulee eteen niin en usko että kukaan ei sen enempää pohtimatta asiaa tarkemmin pysty seisoon päätöksen takanansa.

Mulla on kans kehitysvamma alalta kokemusta, niin vaikeasti kuin lievästi kehitysvammaisista. Ne ovat kuin yö ja päivä, toiset eivät osaa yhtään mitään enempää kuin parikuukautine vauva ja toiset pärjäävät omassa asunnossa vähäisillä tukitoimenpiteillä, osaavat laskea lukea, käydä kaupassa yms. Ei yhden tuloksen perusteella voi päätellä asiasta vielä mitään. Tarvitaan enemmän tutkimuksia.
 
Caarina, jos nyt ei ole jatkuvasti ryypännyt tms. niin itsensä syyttäminen niin keskenmenon kuin vammaisuuden kohdalla on täysin turhaa. Kumpikin voi tapahtua vaikka tekisi kaiken by the book.
 
Meillä oli tänään neuvolakäynti, missä selvisi, että täällä ei tosiaan ilmeisesti anneta verikokeiden tuloksia eikä riskilukuja, vaikka ultrassa silloin niin sanottiin. En siis edelleenkään tiedä muuta, kuin että tulokset ovat normaalit, vaikka terkkarilla näkyi näytöllä riskiluvut ja kaikki. Ärsyttää edelleen, etten saa itseäni koskevia tietoja, varsinkin kun ne luvattiin. Kohtu oli kuitenkin kasvanut normaalisti, ja vauvan sydänäänet ja potkut kuuluivat hyvin, mikä on pääasia, joten ehkäpä tässä nyt osaa ottaa rennosti seuraavaan paniikinaiheeseen asti ;)
 
Mun käsittääkseni sun pitäisi saada itsellesi kaikki itseäsi koskevat tiedot, ihan jokin lainkin edellyttäminä.
 
Kyllä kaikki tiedot pitäisi saada. Ainakin sairaalasta(erikois) saa erillisellä hakemuksella/kaavakkeella tilattua itselleen potilasasiakirjat esim. synnytykseen liittyvät. Samoin pitäisi saada perusterveydenhuollon puolellakin.
 
Joo siis jokaisella on oikeus saada itseään koskevat tiedot. Sun tapauksessa Alise ne pitää varmaan just jollain lomakkeella anoa erikseen jos eivät muuten niitä anna.
 
Downin syndrooma on vielä sieltä lievimmästä päästä kehitysvammojen suhteen. Uskon että jokainen tulee pärjäämään kehitysvammaisen lapsen kanssa, jos tieto selviää vasta synnytyksen jälkeen. Pakkohan se on. Ei Suomessa kovin moni lastaan poiskaan anna. Vaikka asia voi olla itselle vieras, niin nykyään yllättävän monella lähipiirissä onkin suvaitsevainen asenne, oman kokemuksen kautta. Nykyään kun kehitysvammaisia ei enää piiloteta laitoksiin tai vinteille, vaan ne on mukana jokapäiväiseen elämässä.
Itse kyllä luotan lääkäriin, jos minulle suositellaan keskeyttämistä, sillä ei ne ihan lievimpiä vammoja huomaa ja vaikeavammaisen elämä voi oikeasti olla tosi vaikeaa elinkamppailua.
Olen hoitanut niin paljon vammaisia ja kehitysvammaisia, että alussa oletinkin että eiköhän minullekin joku erityislapsi synny :D
 
Mulle luvassa lisätutkimuksia, koska downseulasta tuli hälytys. Np-ultrassa oli kaikki hyvin, nenäluu näkyi ja turvotus oli viiterajojen sisällä, mutta S-Pappa MoM oli matalahko ja oma ikä lisää riskiä. Kätilö meinas, että ei kannata turhia hermoilla ja aprikoi että verikoe on otettu hiukan liian aikaisin (olisi pitänyt ottaa viikko myöhemmin). Hiukan hermostuttaa ja moni ajatus pyörii korvien välissä, mutta haluan osallistua lisätutkimuksiin oman mielenrauhan vuoksi. Down mahdollisuus minun kohdalla on alle 3% mikä on vähän mutta kohonnut mahdollisuus silti olemassa. Todella hyvä että nykyään on tarkempia testejä tarjolla jotta saa oikean avun.
 
Lueskelin eilen tarkemmin paperia, mihin oli kerätty tietoa np-ultrasta. Sinne oli kirjattu että "poikkeava sydämen toiminta". Lääkäri ei kyllä mitään sanonut, muuta kuin että kaikki ok. Paljonko np-ultrassa pystyy sydämestä sanomaan? Täytyy maanantaina neuvolassa kysellä tai sitten viikon päästä kontrolliultrassa...
 
Titem, olen ymmärtänyt että rakenneultrassa tutkitaan sydän tarkemmin mutta np-ultrassakin voi jo näkyä jos on jotain poikkeavaa. Jos lääkärin mielestä on kaikki ok niin silloin ei (kai) ole mitään hälyyttävää. Onneksi sulla on neuvola jo maanantaina niin saat vastauksia.
 
Titem, kyllä rakenneultrassa näkee sydämen rakenteet tarkemmin. Minulle äpolin lääkäri sanoi ultraressa, että sydän on vielä pieni rvo13. Lääkäri näki kyllä oliko sydämessä kaksi erillistä kammiota ja eteistä.

Ronjah tsemppiä sinulle jatkotutkimuksiin! Itse olen menossa NIPT-tutkimukseen maanantaina matalan S-Pappa arvon vuoksi.
Ohessa on linkki artikkeliin, joka on tehty väitöskirjasta jossa tutkittiin seerumiseuloja, kuten matalaa S-pappa arvoa.
http://www.terveyskirjasto.fi/terve...usi.lue_abstrakti2?iid=15639&iprint=23&p_rss=
 
Tuhlaajatyttö: täälläkin alkoi aamu huoli/jännitys/pelkoitkulla, kun ylihuomenna np-ultra koittaa. Miten selviää JOS kaikki ei olekaan hyvin. :/

Lohdutin ittiäni dopplerilla jumpsutusta kuunnellen... Se tietenkin helpottaa täällä päässä, että tiedän pienen hengissä olevan ja varhaisultrassa on kaiken todettu olevan mainiosti. Pöljä pää vain murehtii silti etukäteen, että mitä jos..... Voi kun osaisi elää niin kuin eka raskaudessa, kun ei osannut pelätä ja murehtia mitään. Huoh.
 
Eliza mä myös nyt murehdin tästä paljon enemmän kuin esikoisen kanssa. Mulla tosin taustalla tuulimunaraskaus, joka selvisi ultrassa viikolla 10. Se tietenkin kummittelee mukana...

Ja voi että mä oon haaveillut dopplerista, mutten oo löytänyt halvalla mistään. Se kyllä varmasti helpottaisi oloa :)
 
Suskii sanoi:
Titem, kyllä rakenneultrassa näkee sydämen rakenteet tarkemmin. Minulle äpolin lääkäri sanoi ultraressa, että sydän on vielä pieni rvo13. Lääkäri näki kyllä oliko sydämessä kaksi erillistä kammiota ja eteistä.

Ronjah tsemppiä sinulle jatkotutkimuksiin! Itse olen menossa NIPT-tutkimukseen maanantaina matalan S-Pappa arvon vuoksi.
Ohessa on linkki artikkeliin, joka on tehty väitöskirjasta jossa tutkittiin seerumiseuloja, kuten matalaa S-pappa arvoa.
http://www.terveyskirjasto.fi/terve...usi.lue_abstrakti2?iid=15639&iprint=23&p_rss=
Click to expand...

Kiitos Suskii! Mulla kans sama homma matalahko S-pappa! Tsempit maanantaille!
 
Huomenna vihdoinkin minullakin np-ultra! Se piti olla jo viikko sitten maanantaina mutta koska neuvolassa ovat mitanneet sen nyt jo 4 kertaa (olen käynyt neuvolan ultrassa ainakin joka viikko, välillä kaksikin kertaa viikossa, vko:sta 6 alkaen) viikkoa pienemmäksi siirsin varmuuden vuoksi np-ultra viikolla eteenpäin, ja miten pitkä tämä viikko onkaan ollut! Ja viimeksi torstaina kävin neuvolassa varmistamassa että pikkuisella on kaikki kunnossa, ja siellä se köllötti kädet kasvojen vieressä ja pienen Ihanat jalatkin näkyi. En malta odottaa huomista että pääsee näkemään pikkuisen kunnolla hyvällä laitteella , ja samalla jännittää että mitä jos käy ilmi että pikkuinen ei olekaan terve.
 
Maybe, onko sinulla ollut jotain vaivoja, kun oot joutunut niin usein käymään?
 
Sen verran haluisin huomauttaa, että vaikka joku arvo olisi vähän koholla, ei se välttämättä tarkoita, että nyt on vammainen lapsi tulossa. Todennäköisyydet ovat silti hyvin pienet. Ja vaikka olisi 1/2 todennäisyys, voi lapsi silti olla täysin terve. Mielestäni ei kannata hysterisoida pienien todennäköisyyksien edessä. Eikä vammainenkaan lapsi ole mikään epäonnistuminen. Ei terveistäkään ihmisistä kukaan ole täydellinen. Itse jätin seulat suosiolla väliin, turhaa stressiä vain. Otan vastaan lapseni kaikkine karvoineen, jos ja toivottavasti ei tule keskenmenoa.
 
Samaa mieltä Daarian kans. En oo myöskään lähteny seuloihin mukaan. Tietenkin toivon tervettä lasta, mutta yhtälailla vammainen lapsi on tervetullut. Jos vammainen tulis ja eläis ees jonku päivän, se on parempi mitä keskeytetty raskaus. Mikä ei oo missään tapauksessa vaihtoehtona mulla. Yhtälailla terve lapsi voi kuolla pienenä. Tai vammainen voi elää pitkäänkin ja hyvän elämän, vaikka lääkäri olis raskausaikana ennustanu huonoa. Tiedän muutaman tapauksen, jossa rakenneultrassa lääkäri sanonu että pahasti vammainen lapsi tulossa, ja täysin terve lapsi syntyny.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top