Retrokki
Satasella mukana keskusteluissa
Meillä on vain pojalle nimi valmiina sillä semmosta meille lupailtiin ultrassa. Etunimi tulee ilmeisesti mieheni suvusta ja toinen nimi on isäni ja isoisäni toinen nimi. Pojalle sukunimeksi tulee siis äidin eli minun sukunimi vaikka naimisissa olemmekin. Sillon kun menimme naimisiin olisin halunnut ottaa yhdistelmäsukunimen, mutta sillon tiedustelin asiaa ja tässä tapauksessa lapsen sukunimeksi tulisi automaattisesti mieheni sukunimi. Näin on päätetty siksi, että mieheni sukunimi on varmaan joka kolmannella suomalaisessa (hieman liioiteltuna) ja omaa vain kourallinen.

Toivotaan vaan, että nimi sopii hyvin tulokkaalle. Itse puhumme jo maha-asukista tällä nimellä, mutta muuten ollaan pidetty salassa :) Eilen kyllä juuri juttelimme miehen kanssa, että miksihän sitä nimeä pitää salata
Onko muut vielä miettinyt tulevia ristiäisiä tai nimiantojuhlia? Itse olen niistäkin jo "stressanut" aika ajoin 
Tosin näitä sukulaisia nyt nähdään vaan kerran vuodessa, joten oon kuitenkin yrittäny puhua nimen puolesta.... Harmittaa. No, onneks on toinenkin nimi vahvasti ollu esillä, ja ollaankin näiden kahden nimen väliltä yritetty miettiä päätöstä
Sairaalassakin oli mukavaa kun hänen tavaroissa luki oma nimi (hoitajat olivat kirjoittaneet!
) eikä meidän sukunimi + tyttö, niinku virallisissa papereissa lukee.
Tai kyllähän tässä vielä kerkeää kolmannenkin nimen keksimään, kun ei ole vielä rekisteröimispaperi tulleet