Meilläkin oli tänään viimeinen neuvolalääkärikäynti. Ensin kävin th:n luona ja siellä otettiin hemoglobiini, verenpaineet sun muut jotka kaikki ok. Mutta streptokokkitestin tulos olikin positiivinen. Th sanoi että se tarkoittaa vaan sitä, että sitten kun menen synnyttämään, mulle laitetaan samantien suonensisäisesti antibiootti menemään. Mulla ei oikein oo käsitystä, että mitä haittaa siitä streptokokki jutusta vois olla vauvalle. Sitten otettiin uudestaan verikokeet veren vasta-ainearvojen tarkistusta varten kun olen rhesus-negatiivinen. En kyllä ihan tajua, että miksi sitä pitää enää uudestaan katsoa kun viime testissä on todettu, että myös vauvalla on miinusveri ja ollaan molemmat miehen kanssa O-veriryhmää niin silloinhan vauvalla on pakostikin sama veriryhmä kuin minulla eikä mitään vasta-aineita pitäisi kehkeytyä. Ei terveydenhoitajakaan osannut oikein sanoa miksi sitä uudestaan testataan, on vaan käytäntö tehdä niin.
No sitten oli vuorossa lääkärintarkastus. Pakko sanoa, että olin jälleen kerran todella pettynyt tarkastukseen. Ensimmäisellä lääkärikäyntikerralla oli vastassa lääkäri jota ei olisi voinut vähempää kiinnostaa tutkia minua ja vaan hirveä kiire saada minut ulos tutkimushuoneesta. Silloin tuli olo, että vaan häiritsin hänen päiväänsä ja lääkäri vaikutti ärsyyntyneeltä ja todella työhönsä leipiintyneeltä. Nyt kun varattiin tämän kertaista lääkäriaikaa sain kuulla, että lääkäri on vaihtunut ja ilahduin, että ehkäpä tällä kertaa olisi vähän asiantuntevampaa ja myös asiakasystävällisempää kohtelua. Toisin kävi.
Tämä uusi lääkäri olikin ilmeisesti sairaslomalla ja häntä tuuraamassa venäläinen naislääkäri joka puhui aika huonosti suomea. Lääkäri oli kyllä ihan ystävällinen, mutta todella epävarman oloinen. Tuli sellainen fiilis, että raskaana olevat naiset eivät ole ihan hänen erityisalaa. Hän kuunteli vauvan sydänäänet dopplerilla ja sykkeet oli noin 135/min. Tosin hän kuunteli sykettä ehkä noin 10 sekuntia joten aika hätäisesti tuli sekin sitten tsekattua. Sf-mittaa ei otettu, hän vain kädellä nopeasti kokeili, että kohtu yltää palleaan asti. Sisätutkimusta hän ei meinannut ensin tehdä lainkaan mutta pyysin sitten, että voisiko kohdunsuun tilanteen kuitenkin katsoa. Sisätutkimuskin tapahtui hyvin nopeasti ja hätäisesti. Hän ei meinannut sormillaan yltää kohdunsuulle asti ja sitten pikaisesti vilkaisi sitä levitin härpäkettä käyttäen, että limakalvot näyttävät siisteiltä. Kohdunsuusta sain vain kommentin, että näyttää normaalilta. Siinä se tutkimus sitten olikin. Olin huoneessa alle 5 minuuttia. Ja jos en olisi erikseen pyytänyt sisätutkimusta olisi käynnin anti ollut ainoastaan se että doplerilla sykkeet 135.
Harmittaa tuo käynti ihan älyttömästi. Mua ei ole kertaakaan raskauden aikana lääkäri tutkinut kunnolla. Olin odottanut tuota käyntiä innolla ja nyt vaan on tosi pettynyt fiilis. Olisi ollut kiva kuulla onko kohdunsuu vielä kiinni ja paljonko kohdukaulaa jäljellä. Minkäänlaista kommenttia vauvan koostakaan ei liiennyt, vaikka tietenkin käsikopelolla sitä on vaikea sanoa olisi silti ollut kiva saada jotain arviota siitä vaikuttaako vauva isolta vai pieneltä. Olisi myös ollut kiva kuulla onko vauva edes pää alaspäin tai yhtään laskeutunut tai kiinnittynyt.
Kateellisena täällä lueskelen miten teillä monilla on tarkkaan ultralla katsotta vauvan painoarviot ja tarjonnat. Kai ne sitten kun menen synnyttämään vielä katsovat, että vauva on raivotarjonnassa ja sen kokoinen, että mahtuu ulos.
Pikkasen pyyhkimisvuotoa havaittavissa. Kaikki kuitenkin ok ja lähtiessä toivottivat tervetuloa synnyttämään :)
Kiinni olin pari kolme vkoa sitten..
