Täällä rv29+3 neuvolakäynti takana, eikä mitään ihmeellistä ilmennyt. Painoa tullut 1,9 kg / 8 vko, sf-mitta 25 cm ja vaavin sydänäänet vahvat, tasaiset 150 lyöntiä minuutissa :).
Hämmästyin tosin hoitajan suhtautumisesta huolestuneisuuteeni: kerroin, että töissä supistelee paljon, eilenkin parikymmentä kertaa kolmeen tuntiin, ja että kumartelu, mitä ei siivoustyössä voi millään välttää, provosoi supistuksia erityisesti. Hoitaja totesi vain tyyliin: "no joo, kuulostaahan tuo turhan paljolta, mutta jos sinä yrittäisit töissä kuitenkin olla siihen asti, että minä varaan lääkärille ajan kahden viikon päähän, kun ei oikeastaan tätä kautta ole mahdollista saada apua ennen sitä, eikä nuo kivuttomat supistukset kyllä yleensä mitään haittaa". Siis OIKEASTI, ahdistunut ensisynnyttäjä, joka on äärimmäisen huolissaan vauvasta, ei saa neuvolasta tuon parempaa neuvoa???
Kai se on parempi olla varmuuden vuoksi poissa työstä, joka suoraan aiheuttaa supistukset, kuin kärvistellä joka ilta niiden runsauden kanssa ja kärsiä töiden jälkeen menkkamaisista alaselkä- ja reisikivuista - ihan jo äidin oman mielenrauhan turvaamiseksi - sen aikaa, kun kohdunsuun tilanne on epäselvä?
Menin sitten käymään työterveyshuollossa ja siellä hoitaja oli oikein ymmärtäväinen, vaikka ei juuri kyseiseen vaivaan erikoistunut olekaan. Hänen mielestään oli parasta kirjoittaa sairaslomaa työterveyslääkärin vastaanottoon asti, jossa selviää, onko aiheellista olla pois töistä aina neuvolalääkärille saakka. Oli todella helpottavaa saada konkreettista apua, kun neuvolan jälkeen nieleskelin melkein itkua
.
