Neuvola - ja ultrakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Anskunen
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Huomenna neuvola-aika kolmannen kerran, on jotenkin ihmetyttänyt neuvola-aikojen vähäisyys kun esikoisen kohdalla käynnit olivat paljon tiheämpään, ultrauksia sen sijaan tehty useaan otteeseen tässä raskaudessa riskisynnyttäjänä kiputilojen ja verenvuotojen takia mutta pikkuinen sinnitellyt onneksi hyvin masussa <3 nyt rv.23
 
Huhh ei ollu onneksi kohdun suu vaarallisesti auennu ja kaikki oli hyvin ku lääkärissä kävin. Nyt ku on ollu niin kuuma niin lääkäri meinasi että on nestevajaus tullu ja siksi supistaa ennenaikasesti. Kaks litraa päivässä pitäs nyt rueta vettä juomaan, töihinki limsapullo mukaan nenän eteen että muistaa juua, muuta lääkettä ei oo noitten supistusten estämiseksi. Jos uusii supistukset ja on kipua niin takasi lääkäriin. Vauvalla on kaikki hyvin, oli perätilassa ja kovasti kasvanu. Painoa on neitillä jo 700g :) Onneksi ei pahasti asiat ollu, pitää vaan rueta enemmän tsemppaamaan ihtiä ja ottamaan rauhallisesti niin ei tunne tarvetta puskia ulos vielä :) Loppuviikoksi tuli sairaslomaa ja maanantaina takasi töihin, ainaki yrittämään.
 
Roria sanoi:
Nyt tulee minun ensimmäinen viesti koko foorumille. Olen seuraillut alkuraskaudesta asti, mutten ole jostain syystä sitten itse osallistunut keskusteluun. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että olisi mukava avata myös omaa tilannetta tänne.
Viimeviikolla oli rakenneultra, meni ihan ok, paitsi yksi softmarker löytyi, pieni kysta aivoissa, mutta siitä ei pitäisi ongelmaa kuulemma tulla.
Painoa oli 389g. Ultraaja kertoi, että kallo on leveysmitaltaan n. viikon pienempi, mutta ympärysmitta vastaa viikkoja, eli tällä hetkellä vähän litteä pää, sanoi kyllä, että voi johtua siitä kun lapsi on perätilassa, eikä pitäisi mitää ihmeteltävää asiassa olla. Totta kai se silti jäi vähän mietityttämään niin kuin tuo softmarkerkin..
Olen aina kuvitellut itseni tytön äidiksi helpommin kuin pojan, ja toivoimme miesystävän kanssa tyttöä. Muutamat hassut poikafiilikset tässä raskaudessa on kyllä noussut esille, mutta tyttöön halusin enemmän kallistua. Nyt sitten kuitenkin selvisi, että lapsi on poika. Olin vähän shokissa siellä ultrassa enkä tiennyt miten suhtautua asiaan, pääasia että lapsi on terve, pääasia että kaikki menee hyvin, mutta se tyhjyyden tunne kuitenkin valtasi jotenkin. Oli tavallaan ajatellut, että siellä vatsassa on tyttö ja vähän kuvitellut, että millainen tyttö. Ei nyt suunnittelemalla suunnitellut, mutta tiedätteks kun tulee vaan olo, et jokin on jonkinlainen, niin hämmentyy jos ei olekaan. Päivä kesti keräillä ajatuksia ja koittaa saada ns. uus yhteys lapseen. Kyllä nyt jo on tasaantunut olo, mutta vielä hämmentää vähän, kuka on se tyttö joka mielessäni on sitten pyörinyt? Miksi on vaikeaa ajatella olevansa pojan äiti? Onko vastaavia kokemuksia? Toivottavasti en ole ihan hirveä kun en osannut suoraan innostua asiasta ja vaati vähän sulateltavaa.

Nyt rv 21+3
Click to expand...
Mulla oli samat fiilikset. Pidin päivänselvänä että saadaan tyttö. Oon aina haaveillut tytöstä. Kyllä siellä näky pettymys mun naamalta. Tuntuu etten Osais olla pojan kanssa. Esikoinen kyseessä. Nyt koitan varovasti alkaa elätellä mielikuvia pikkumiehestä. Mun miehellä on poika entisestä suhteesta, ehkä vaikuttaa mun tunteisiin, koska tästä pojasta on aiheutunut paljon päänvaivaa meidän suhteessa...
 
Eilen yhteisneuvola-aika esikoispoikani kanssa<3 6kk poikuli nyt 70cm ja 8300g ja itsellä kertynyt raskauskiloja nyt 6 kg, hemoglobiini oli hieman alhainen niin nyt alkaa rautakuuri mutta muuten kaikki vaikuttaa olevan kunnossa. Masuasukki oli kovin touhukkaalla tuulella ja meni vartti ennenkä suostui olemaan sen verran paikallaan että neuvolatäti sai edes hetken sydänääniä kuunneltua :)
 
Meilläkin oli tänään neuvola, kohtu oli vähän navan yläpuolella, vauvelin sykkeet hyvät ja painoa nyt yhteensä päälle 6kg. Sain vuotojen takia ensiviikolle lääkäriajan jossa selviää kohdunsuun tilanne, mutta terkka kyllä lohdutti että harvoin näissä tapauksissa on lähtenyt paikat aukeamaan. Meijän terkka jää nytten itse äippälomalle, joten enskerralla onkin sitten uus terveydenhoitaja.. :)
 
Kävimpä tänään kontrolliultrassa, kun viime viikolla kätilö ei saanut sydäntä näkyviin vauvan asennon vuoksi.

Käynti oli kyllä aivan totaalisen paska, jos nyt suoraan voi sanoa. Kontrolliultran suoritti herra ylilääkäri, joka ei puhua pukahtanut mitä milloinkin katseli. Lopulta tokaisi, että minulla on niin paljon tavaraa vatsan päällä (läskiä), että hänen on ihan turha edes yrittää saada sydäntä näkyviin. Käski tulla kolmen viilon päästä taas kerran ultraan, jos vaikka silloin vauva olisi tarpeeksi iso, että mun ilmeisen jättimäisen mahan läpi sydän näkyis.

Kysyessäni, että mahtoiko sukupuoli näkyä, lääkäri melkein naurahdellen totesi, että eheei, oli paljon tärkeämpiäkin asioita katsottavana, ei se sukupuoli tutkijaa kiinnosta, että mun olis pitäny kysyä asiaa kun oli pedillä. Totesin, että ilmoitin haluavani tietää sukupuolen heti tervehdyksen jälkeen, mutta ilmeisesti lääkäri tätä ei ollut kuullut tai noteerannut. Totesi vain, että ei sitä nyt näin jälkiläteen enää katsota. Jäi oikein kiva fiilis tuon jälkeen ja kolmen viikon päästä pitäis uudestaan jaksaa moista ääliötä. Kyllä on turkulaisilla paska nakki, kun tuollainen lääkäri pääosin hoitaa ultraillut.
 
Ninnukka, täälläkin esikoinen kyseessä ja nyt ollaan vähän ajatukseen totuttu, mutta silti ajatus pojasta on vaikeempi kun ajatus tytöstä. Tsemppiä sulle paljon asian suhteen, se kun voi olla paljon hankalampi kun osais olettaa. Jos on ollu täysin selkee kuva siitä tytöstä niin ei vaan voi mitään kuinka epätodelliselta se poikalupaus sitten kuulostaa, itse ainakin ihmettelee suuresti mistä kaikki tyttöfiilikset on tullu ja miks..
Luulen et täälläkin päässä vaikuttaa kyllä osaks sellainen, et miehellä vähänniinku on jo poikalapsi, kuvio on kyllä tosi epäselvä. Lapsi on selkeesti hänen (ulkonäöstä huomaa) ja hänen siskonsa on täti ja äitinsä mummo jne, mut isyyttä mies ei ole lapselle ikinä tunnustanu eikä pitänyt lapseen mitään yhteyttä. Ehkä pelottaa, että entä jos poikalapsi saa häneltä tunteet pintaan asiasta liikaa ja sen seurauksena tapahtuukin jotain pahaa.. Olen aina hänelle sanonut, että jos haluaa isäksi ryhtyä pojalleen niin se ei minua haittaa. Hänen valintansa on kuitenkin ollut jättää asia.

Nooh, vaikka nyt saatiin se ihan selvä poikalupaus niin olen päättänyt että uskon asian vasta kun lapsi syntyy, vaatteita on hankittu neutraalina edelleen, ei mitään selvää tyttö- tai poikakuosia. Itse ompelin parit aluslakanat ja pussilakanat, niihin ehkä eksyi vaaleenpunaset mukaan, mut oli pakko kun oli niin kiva kangas ja voihan sitä nyt ees nukkua vaaleenpunasissa vaikka poika tuliskin. :P Eihän sitä sitten ikinä tiiä jos jostai syystä lupaus ei menekkään oikein, mun yks parhaista kavereista on ollut syntymään asti poika ja Valtteri, mut yllätyksenä olikin sit tyttö, meni nimi uusiks ja vauvaikä poikapainotteisissa vaatteissa. Mut en myöskää vahvasti sitä tyttöä enää ajattele, et jotenki osaa sit kuitenki suhtautua siihen poikaan jos nyt sitten poika tuleekin.
Hämmentävää on, että näen edelleen unia tyttölapsesta..
 
Meillä tänään oli tänään neuvola. Ei ollu supisteluista mittään vakavaa tullu, tänään menin töihinkin normaalisti viikon sairasloman jälkeen. Hissukseen ku teki niin hyvää tuli :) Lääkäri viime viikolla noitten supistelujen takia käski välttää ylimäärästä liikuntaa ja kyykkyasentoja niin niitä tänään töissäki varoin. Onneksi on auttavat ja ymmärtävät työkaverit :) Muistin juua, istuin aina ku mahollista ja rauhallisesti kävelin paikasta toiseen. Sain neuvolasta luvan jatkaa töitä ku muistan noudattaa ohjeita. Mulla oli kesälomalla se mun henkilökohtanen neuvolatäti niin juteltiin pitkästä aikaa tänään asioita ja siitä mun rakenneultrastaki ku tyttölupaus saatiin. Se ku ultrasi niin tarkisti vielä sen sukupuolen ku niin monta viikkoa sitte ollu jo se rakenneultra mutta ei se mihinkään ollu se sukupuoli muuttunu. Sano että oikiassa olivat, ei hänkään tästä tekemälläkään poikaa saa, tytön elimet erotin jo omilla silmillänikin ihan ite :) Ois kai se ollu hirveetä ku yhtäkkiä joku ois siitä jonku muun saanu katottua :D Mutta ei syytä huoleen, kaksi samaa mielipidettä niin uskottava se on :) Mulla nyt viikkoja 25+0 :)
 
Miun eka kuulumispäivitys tänne niin saatta venähtää hiukan :) Ny ois rv 23+6 ja la on 15.12. :)
Ihan ongelmaton raskaus ei oo ollut kun alkuun aamupahoinvoinnit ja verenpaineet meinasi nousta eka kolmanneksella hälyttävän korkeiksi. Nyt kuitenkin on verenpaineet asettuneet suht ok tasolle :) 12+1 eli 3.6. käytiin ekassa ultrassa ja silloin kaikki hyvin :) Kesäkuun lopussa todettiin raskausajan diabetes (esikoistyttöä odottaessa oli kans) ja ny sitä on seurattu ja torstaina on ny tiedossa seuraava käynti diabeteshoitajalla ja katotaan laittaako ihan lääkkeille ku aamuarvot vähän väliä yli sallitun rajan.
Ja ettei ny tylsäksi tää odottaminen kävis niin kesä-heinäkuun vaihteessa pomppasi streptokokki agalactiae ja se olikin sit sen verran sitkeä tapaus niin nyt on siihen estolääkitys meneillään.
Rakenneultraan päästiin 29.7. rv 20+1 jolloin nähtiin sopivasti kasvanut tyttönen masussa :) Muuten oli kyll niin täydellinen mitoiltaan ja osiltaan, mutta keuhkoista löydettiin tiiviimpi massa, jota nyt epäillään kystamaiseksi rakenteeltaan (suomennettuna "väärin muodostunutta keuhkokudosta"). Tyksiin saatiin lähete ja tällöin sai kiittää nopeasta toiminnasta kun päästiin jo seuraavana päivä Tyksiin ultrattavaksi, jossa todettiin sama ja sovittiin kolmen viikon päähän seurantakäynti.
Viime viikolla sit tuli täyteen tää kolme viikkoa ja käytiin torstaina moikkaamassa tyttöstä ultrassa, jossa todettiin että massa ei oo kasvanu mutta tyttö kasvaa ympärillä hienosti :) Lastenlääkärin mukaan näyttää sellaiselta, että ei tule tyttösen elämää missään vaiheessa haittaamaan eikä vaaranna raskautta tai synnytystäkään :) Tämä oli huojentavaa kuulla :) Ja tämä nyt ehkä vihdoinkin vapautti jännitystä siten että ny uskaltauduin tännekin hihkuttamaan tätä raskautta :) Useasti meinaavat ultrata tätä ja seurata ja seuraava ultra onkin tuossa rv26+2 eli 10.9.
Masusta siis löytyy tytöksi luokiteltu pikkuihminen, joka on melkoinen vipeltäjä :) Aina tutkittaessa herää ja lähtee liikekannalle ja potkii anturin kohdasta aina vauhtia menoonsa :) Ei taida tulla mikään rauhallinen tapaus vaikka isimies sellaista toivoikin, masuasukin sisko kun on myös melkoinen vipeltäjä (ikää nyt 1v7kk).
 
Mekin viimein ollaan käyty rakenneultrassa ja kaikki hyvin ja tulossa tyttö! Siitähän levisikin hymy huulille :) Kuitenkin ilmeisesti raskaus oli 7 päivää pidemmällä kuin luultu ja uusi ultra-aika tuli, jossa vielä määritetään uusi laskettu aika.
 
Piti käydä ihan yksityisellä lääkärillä, että saatii kunnolla kaikki rakenteet näkyviin ja lupaus sukupuolesta. Nyt sitten huojentunein fiiliksin voi iloita tulevasta tytöstä .

b303cb03029a9bf287b5433af58e9625
 
Täällä käyty tänään neljännellä neuvolakäynnillä. Viikkoja kasassa 26+0.
Pissa puhdas, hemppa 119. Verenpaine 118/80. Sf-mitta 25cm, joten yläkäyrällä mennään.
Vauvan sykkeet vaihteli 150-170 välillä, ja kauheesti meni karkuun mittauksien aikana.

Seuraava käynti lokakuun alkupuolella.
 
Tänään neuvolassa käyty! :) Ihanaa kun paino ei ollut noussut kuin noin kilon viime kerrasta, eli viikkomääräinen painonnousu laskenut 350g kun alussa se oli koko ajan noin 900g :D Terkkari niin kehui miten oikein hehkun, tuli itselle tosi hyvä mieli kun olo on välillä jotain ihan muuta. Sf-mitta oli 26cm, eli keskikäyrän yläpuolella mennään vielä. Mutta tiedä onko kuinka luotettava sitten, ensi viikolla onneksi ultra niin saa tarkemman tiedon minkä kokoinen vauva nyt on :) Hemppa oli laskenut taas 115 vaikka viime kerralla oli noussut 106:sta 126.. Tiedä miten se nyt oli taas niin laskenut.
Rv 27+6
 
Mulla oli kans eilen aamusta neuvola. Painoa oli tullu edellisestä neuvolasta vaan 900g eli noin 300g per viikko mikä tuntuu ihan mahtavalta kun viimeks oli tullu painoa reilu kilo per viikko tahtiin! Oli aika nopee käynti hemppa 123, verenpaineet ihanteelliset, pojan syke 140 tienoilla ja sf- mitta menee tosi tasasesti ja reilusti yläkäyrän yläpuolella. Hyvällä mielellä eteenpäin :)
 
Onkos muita menossa sokerirasitukseen?
Mulla se olis edessä huomisaamuna. Tuttua hommaa jo edellisistä raskauksista, joten toivotaan ettei nytkään tule raskausdiabeteksen leimaa :)
 
Mulla on se 18.9 vasta. Jännittää, kuinka selviän syömättä koko illan ja aamun.. Nyt meinaa voida pahoin jo, jos muutama tunti tulee taukoa ruokailuissa :sad001 Stemppiä huomiseen LilMinni ja toivotaan, ettei todeta raskausdiabetesta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top