Neuvola- ja ultrakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja L82ady
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
No johan on ollut huono lääkäri muruja4. Mulla on ultrattu monen monta kertaa munarakkuloita ja varhaisultraa eikä ole kyllä ikinä sattunut ollenkaan. Tosi huono tuuri käynyt sulla muruja4. :( Älä nyt ainakaan itteäs syyttele, että menit sinne. Eihän tuollaista voi etukäteen aavistaa.
 
Meillä oli tänään mahdollisuus päästä ylimääräiseen ultraan tutun tekemänä, haluaa harjoitella ultraamista. Mentiin mielellään, mitään mittoja ei saatu mutta näkihän sen että siellä pikkukaverin sydän sykki ja raajanalut heilui! Nyt 8+5. Mies oli innoissaan kun se ei päässyt mun ekaan ultraan mukaan silloin 7+1. Hihii, nyt taas ahdistus hetkeksi helpottaa, joskohan sitä nyt kestäisi nt-ultraan asti. Dopplerkin on tulossa postissa :grin
 
Mehiläisessä. Paineli koko vatsan alueen kauttaaltaan ihan täysiä,sen jälkeen etsi molemmat munanjohtimet, painoi ihan täysiä, että sai näkymiin ja toista ei kovista painamuksista huolimatta ees nähny, joka painamisella, tunki sitä ja työnsi tuolla sisällä sitä ultralaitetta, tuntui joka kerta että poksahdan siitä paineesta, sanoin useaan kertaan.

Kattellaan kuinka kauan palautuminen kestää...
Aivan karmaiseva kokemus, ei oo aikaisemmin tälläista ollut, niin kauheeta, että menetän varmaan seuraavankin yön unet :-(
 
Muruja4, kuulostaa siltä että sun lääkäri teki perusteellisemman tutkimuksen kuin yleensä tehdään, tarkasti munasarjat ja sen, onko vatsaontelossa nestettä sekä tunnusteli kohdun koon. Niitä ei läheskään aina tsekata ar-ultrassa, mutta jos tsekataan niin se helposti tuntuu aika epämiellyttävältä. Siinä ei kuitenkaan ole mitään vaarallista. Etköhän sinä tuosta toivu :)
 
Mulla alkuviikosta vielä metsästettiin sitä kohdun ulkoista niin kyllä muuten aika ronskisti ultrattiin. Olisin varmaan itkenyt kivusta, mutta menin niin onnesta sekaisin, kun tyyppi löytyikin kohdusta, että se kipu oli ihan pikkujuttu. Mutta siis riippuu paljolti lääkäristä, että millaisilla otteilla sitä tutkimusta tehdään.
 
Mulla oli laskenut paino 100g tammikuun alusta! :D Bmi ennen raskautta on 26, joten sokerirasitukseen passitetaan sitten jossain vaiheessa.

Neuvolatäti jo marmatti viime raskaudessa tulleista kiloista ja korosti, että raskaudessahan saa paino nousta 12 kiloa. En jaksanut edes vielä selittää kaikkia syitä korkeaan painooni, esim. äidilläni noussut raskauksissa yhtä paljon ja synnärille on jäänyt puolet. Ja imetyksen aikana kaikki kilot karisivat suklaata syömällä... Toki toivon, ettei yhtä paljon nouse tässä raskaudessa, mutta tiedän, että niin voi käydä.
 
Mulle terkka sanoi joskus, että jotkut vaan on sellasia joille kertyy enemmän raskauksien aikana. Mulla tuli +20kg esikoista odottaessa ja viisi olis vielä vararavintona mukana. Toki toivon ja yritän, että tässä raskaudessa puntari ei tulis näyttämään enempää kuin viime kerralla eli nousis nyt vaan max 15kg. Tietenkään millekään laihdutustielle en lähde tavoitteeni kanssa. Ensi ti kattomaan paljonko jo tullut tässä pahoinvointi löhöilyssä ja napostelussa...
 
Mulle tuli myös 23kg esikoisesta, turvotusta oli ja paljon. Synnärille jäi muutama hassu kilo eikä mulla imetyskään vienyt kiloja :( mutta sain lopulta kaiken korkojen kera pois joten en jaksa nytkään huolehtia painosta. Mä turpoan niin Helposti, pahimmillaan tuli 4kg viikossa eikä crocsitkaan menneet jalkaan. Mulle neuvolassa vaan sanottiin että toisille tulee enempi, toisille vähempi.
 
Ei mullakaan se esikoisen ajan terkka ikinä sanonut pahasti painonnoususta. Varsinkin kun tiesi kaikki taustat jne. Saapa nähdä milloin tämä nykyinen terkka itkettää minua painojutuilla.
 
Mulla on bmi 31 kun viimeksi katsottiin :D olen siis 175cm ja 95-97kg riippuen vaa'asta.. niin nyt olen yrittänyt olla syöpöttelemättä koko aikaa kun en haluaisi että paino menisi yli 100kg:n ainakaan näin alussa.. kohta kun alkaa kunnon pyöräilykelit niin poljen töihin ja toivon että paino pysyisi kurissa. Terkka sanoi että olisi hyvä jos putoaisi hieman mutta laihdutukseen en saa alkaa vaan ruokavalio kuntoon ja liikunta lisäksi..

Olen hieman taipuvainen tunnesyömiseen. Ja masennuskausien takia on kaikki vähäinen hyvä liikunta ja ruoka jäänyt pois... :/ nyt tsemppiä kaikille jotka painon kanssa kamppailevat. Loppujen lopuksi painoa pystyy hallitsemaan raskauden loputtua ihan rauhassa.. nyt vaan mahat pystyyn ja katse eteenpäin :)
 
Mä olen samaa kokoluokkaa kuin Vivu. Esikoista odottaessa paino ei noussut raskauden aikana juuri ollenkaan, ihan loppupuolella muutaman kilon. Pari päivää synnytyksen jälkeen painoin jo vähemmän kuin ekan kerran äitiysneuvolassa. Mulla oli raskausdiabetes, niin senkin takia söin tosi terveellisesti.

Jotta raskausdiabetes ei uusiutuisi pitäisi laihduttaa normaalipainoon ennen uutta raskautta. Se oli mulla tavoitteena, mutta haluttiinkin pienellä ikäerolla toinen lapsi. Nyt nolottaa mennä neuvolaan torstaina. Saiskohan punnituksesta kieltäytyä? Jos raportoisi jatkossa vain suoraan sen painon muutoksen per viikko? :)
 
Ääh, vielä kuukausi aikaa ennen seuraavaa neuvolaa! Miten päin tässä malttaisi odottaa.. :D Vielä ei ole tullut kutsua np-ultraankaan. Onko muut helsinkiläiset saaneet jo kutsun? Mulla pitäis olla np-ultra tuossa maalis-huhtikuun vaihteessa, ens viikolla meen labroihin :)
 
Eka neuvola takana. :) Yllättävän kiva puhua jonkun ulkopuoleisen kanssa raskaudesta. Varsinkin ku esikoista odotamme. Neuvolatäti tuntui kivalta ja jätettiin turhat turinat pois ja keskityttiin olennaiseen.
Huomenna pääsee ultraa varailemaan ja tarkoitus saada se kuun vaihteeseen. :)
 
  • Tykkään
Reaktiot: jnk
Ääh, meillä piti olla tänään ultra, mutta se täti oli sairastunut niin eipä ollutkaan.. Niiin odotin, että näen pienen! Torstaiksi saatiin onneksi jo uusi aika, toivottavasti ei taas peruunnu :)
 
Ensimmäistä kertaa neuvolassa käyty, ei oikeastaan muuta tehty kuin juteltiin ja täyteltiin lappuja, mutta hyvä mieli jäi, tosi mukava neuvolatäti, parin viikon päästä lääkäri, jossa toivottavasti saa jotain tietoa vauvan tilanteestakin.. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top