Joo ei voi muuta sanoa kuin, että oon tosi helpottunu siitä että mun puolen suku otti asian niin hyvin. Minun äitini itki suorastaan onnesta ja voi sitä vauvan tavaroiden ja vaatteiden määrää mitä äitini on tänne kantanut! :D Ensimmäinen lapsenlapsi joka hänelle tulee.
Miehen puolella taas on lastenlapsia jo öö 4 että silleen olisi voinut kuvitella että miehen vanhemmat olisivat ottaneet asian VÄHÄN paremmin ja kun tosiaan mies on 25v, mutta kun ei niin ei... Toisaalta he ovat minua vihanneet ihan alusta asti eivätkä ole koskaan halunneet edes tutustua minuun. Mutta ihansama minulle, en minä jaksa päätäni vaivata asialla jolle en voi yhtään mitään :)
Teille, jotka odotatte yksin tsemppiä uskon että teistä jokainen pärjää aivan varmasti vähintäänkin yhtä hyvin ellei paremminkin kuin pariskunnat! :) vaikka vauva-arki raskasta onkin niin on se kumminkin niin ihanaa aikaa ja sen arvoista! :)