Monikieliset perheet

[Evergreen]

Heippa!

Onko täällä muita perheitä, joissa arkikäytössä on useampi kun yksi kieli?

Meidän perhe on kaksikielinen. Lapsia on kaksi. Ruotsi on isomman lapsen selkeästi vahvempi kieli. Suomea ymmärtää ihan ok, mutta vastaa lähinnä ruotsiksi.

Olisi mielenkiintoista jakaa kokemuksia ja ajatuksia monikielisyydestä, jos täältä löytyy samassa tilanteessa olevia

 

[Vadelmapirtelö]

Hep! Sama kielikombo.

Vielä ei siis tosin ole puhetta Mutta kovasti jokeltelee/laulelee. Jännä nähdä miten käy kielien kanssa.

Mielenkiinnolla jään seuraamaan ketjua, jos tulisi hyviä vinkkejä ja kokemuksia

 

[Sofia83]

Moikka! Myös meillä on kotona samat kielet , mutta en osaa yhtään sanoa mistään mitään, kun lapsi ei puhu lainkaan eikä sanoja vielä tule mammaa, pappaa ja joitain muita yksittäisiä sanoja ja omaa kieltään lukuun ottamatta. Lapsi on 1v7kk vanha. Liekö sitten kaksikielisyydestä johtuvaa tai sitten on lapsen luonteesta kiinni. Alkoi myös kävellä melko myöhään 1v4kk ja muutenkin tekee kaiken hyvin omassa tahdissaan.

Hän käy ruotsinkielistä päiväkotia, mutta muuten kuulee 50/50 ruotsia ja suomea. Jännä nähdä kumpi kieli tulee ensin. Vähän kyllä veikkaan, että ruotsi, kun päiväkodissa kuulee ja sitten minä puhun hänelle ruotsia.

Hyvä ketju ja minäkin jään mielelläni kuulemaan hyviä vinkkejä ja keskustelemaan.

 

[Jahtu]

Samat kielet meilläkin Esikoinen 5-vuotias ja vauva kohta 9kk. Olin kotona siihen asti kun esikoinen täytti 3 ja minä siis puhun meillä suomea. Sitten aloitti ruotsinkielisen päiväkodin ja ruotsi on kyllä hänellä paljon vahvempi. Naapureiksikin on sattunut ruotsikielisiä perheitä. Jotkut näistä lapsista eivät puhu ollenkaan suomea, joten mun on ollut pakko heille puhua ruotsia, josta esikoinen on ollut mustasukkainen. Olisi halunnut että puhun myös hänelle ruotsia. Olen kuitenkin pysynyt hyvin vahvasti suomenkielessä aina hänelle puhuessani. Hän ymmärtää kyllä, mutta vastaa/puhuu mulle lähinnä ruotsia. Mun äidille ja muille suomenkielisille sukulaisille puhuu kyllä suht hyvin suomea. En tiedä muuttuuko toi mulle puhuminen, toivoisin niin. Jotenkin aattelin että suomi tulis automaattisesti vahvaksi kieleksi, mutta ei se ihan niin ole mennyt. Toki hän on kuitenkin vasta 5v eli peli ei ole menetetty.

 

[MinnaM]

Mulla pojat kaksikielisiä, suomi ja saksa . Kaksikielisyys ei kummankaan kohdalla vaikuttanut kielenkehitykseen vaan alkoivat noin vuoden ikäisenä puhumaan. Suomi ollut ehkä aina se vahvempi kieli, kun ollaan aina asuttu Suomessa. Saksankieltä on tuettu isän, sukulaisten ja ystävien lisäksi myös lukemalla paljon saksankielisiä kirjoja, kuuntelemalla lastenlauluja ja katsomalla lastenohjelmia. Esikoisella saksa hieman vahvempi kuin kuopuksella, kun ehti käydä saksankielistä päiväkotia pidempään kuin kuopus.

Mukava näin kouluikäisten lasten vanhempana huomata, kuinka sujuvasti pojat käyttävät molempia kieliä ja seuraavat esim. somea, katsovat tv-ohjelmia yms. molemmilla kielillä. Käyvät kerran viikossa 1,5h tuntia oman äidinkielen opetuksessa. Koulussa myös muiden kielten (englanti, ruotsi) opiskelu ollut todella helppoa.

 

[Evergreen]

Hei tosi kiva, että täällä on useampia jotka ovat samassa tilanteessa Meidän isompi alkoi puhumaan kunnolla vasta reilu 2-vuotiaana, ennen sitä tuli yksittäisiä sanoja, "mamma" "pappa" "mummo" "kakka". Meillä on siis siitä vähän erilainen lähtöasetelma, että kotikielenä on ruotsi, suomen kieli tulee muualta. Tässä tietysti on se riski, ettei suomen kieli ikinä vahvistu samalle tasolle kun ruotsi, mutta tämä oli toki tiedossa kun lähdimme toteuttamaan tätä ajatusta.

Suomea tuetaan muilla tavoin ja ollaan aktiivisesti mietitty eri vaihtoehtoja tämän tukemiseksi.

 

[Jahtu]

Oletteko siis molemmat miehesi kanssa kaksikielisiä Starlight?
Me puhutaan miehen kanssa suomea, hän on kokonaan ruotsinkielinen, mutta oppinut suomen kyllä elämän aikana tosi hyvin. Mutta silti esikoiselle tosiaan ruotsi on ilmeisesti mieluisampi. Hän tossa mietiskeli että mitä kieltä pikkuveli alkaa puhumaan, hänen ja papan kieltä vai äidin. Yritin kyllä selittää että äidin kieli on myös hänen kieli, että hänellä on kaksi kieltä, mutta ei tuntunut vakuuttavan

 

[Evergreen]

Oletteko siis molemmat miehesi kanssa kaksikielisiä Starlight?
Me puhutaan miehen kanssa suomea, hän on kokonaan ruotsinkielinen, mutta oppinut suomen kyllä elämän aikana tosi hyvin. Mutta silti esikoiselle tosiaan ruotsi on ilmeisesti mieluisampi. Hän tossa mietiskeli että mitä kieltä pikkuveli alkaa puhumaan, hänen ja papan kieltä vai äidin. Yritin kyllä selittää että äidin kieli on myös hänen kieli, että hänellä on kaksi kieltä, mutta ei tuntunut vakuuttavan

Juuri näin, kummatkin kaksikielisiä ja puhumme keskenämme ruotsia. Tämän takia toisen olisi pitänyt "kääntää" kieli lapselle suomeksi, ja siitä tuli enemmän sählinkiä, joten tehtiin sitten tällainen päätös lapsen suhteen. Kiva kuulla tuo miehesi tarina, usein näille kokonaan ruotsinkielisille käy juuri tämä, että suomen kieli opitaan kyllä sitten aikanaan jos jää Suomeen asumaan.

Eikä, lapsilla on kyllä hauskoja ajatuksia äidin kielestä ja isän kielestä Muistan, kun aloin lapsena tulkkaamaan äidilleni mitä isä sanoi ja toisin päin.

 

[mä77]

Täällä on jo aika paljon juttua useammasta kielestä perheessä:

Kaksikielisyys

Olisiko palstalla viela muita kaksi- tai monikielisia perheita? Itsella tama homma viela tassavaiheesta kovin aluillaan (3kk) mutta kun tuntuu, etta tosiaan tuo lapsi kasvaa ja kehittyy niin vauhdilla, niin olisi kiva kuulla miten muilla on sujunut monikielisissa perheissa tuo kielen oppiminen?

forum.vau.fi

 

[Vadelmapirtelö]

Onkos muilla tilanneet edenneet?

Täällä on lähtenyt tulemaan selkeästi enemmän äänteitä "nannannaa" "nännännää" "tättää". Yritän kovasti tietysti hokea Äitiä jos tulisi ekaksi sanaksi

Meillä muutenkin molempien perheet ovat tarkkoja, että puhuvat vauvalle vain yhtä kieltä.

 

[Evergreen]

Onkos muilla tilanneet edenneet?

Täällä on lähtenyt tulemaan selkeästi enemmän äänteitä "nannannaa" "nännännää" "tättää". Yritän kovasti tietysti hokea Äitiä jos tulisi ekaksi sanaksi Vaikka mamma nyt varmaan olisi helpompi, mutta menemme tiukasti kielijaolla minulta suomi, mieheltä ruotsi.

Meillä muutenkin molempien perheet ovat tarkkoja, että puhuvat vauvalle vain yhtä kieltä. Olen yrittänyt myös sanoa miehen perheelle, että olisi hyvä, että kaikki eivät aina vaihtaisi minulle puhuttua kieltä suomeksi, kun puhun vauvalle suomea. Välillä keskustelu muuttuu niin, että kun puhun vauvalle suomea välissä, muut alkavat puhua minulle suomea ja vastaan heille ruotsiksi Aiemmin ei ollut tätä ongelmaa, kun puhuin kaikille ruotsia.

Isompi puhuu enimmäkseen ruotsia, mutta alkaa kommunikoida yhä enemmän suomeksi. Lyhyitä lauseita ja kommentteja lähinnä. Iloitsemme siitä, että suomen kieltä kuitenkin tulee ruotsin ohelle

Tuo on kyllä hankalaa jos aletaan vaihtamaan kieltä, mutta hyvä että sanot vastaan ettei tarvitse vaihtaa kieltä. Se on välillä tosi hämmentävää, ja tiedän itsekkin ruotsinkielisenä, että vaihdan herkästi suomeksi jos tiedän toisen äidinkielen olevan suomi. Pitäisi vaan pysyä siinä ruotsissa, jos toinen sitä suostuu puhumaan

 

[Vadelmapirtelö]

3v puhuu enimmäkseen ruotsia, mutta mummoilleen alkaa kommunikoida yhä enemmän suomeksi. Lyhyitä lauseita ja kommentteja lähinnä. Iloitsemme siitä, että suomen kieltä kuitenkin tulee ruotsin ohelle

Tuo on kyllä hankalaa jos aletaan vaihtamaan kieltä, mutta hyvä että sanot vastaan ettei tarvitse vaihtaa kieltä. Se on välillä tosi hämmentävää, ja tiedän itsekkin ruotsinkielisenä, että vaihdan herkästi suomeksi jos tiedän toisen äidinkielen olevan suomi. Pitäisi vaan pysyä siinä ruotsissa, jos toinen sitä suostuu puhumaan

Tiedän myös että he tekevät sitä "kohteliaisuudesta", kun suomi kerran on minulle hieman helpompi. Ja siksikin tuntuu välillä vaikealta pyytää toistuvasti että puhuisivat vaan ruotsia Olen myös luvannut sanoa, jos joskus haluaisinkin että puhutaan vain suomea, mutta ei ole kauhean usein tarvetta

Mies on myös kertonut että esim kaupassa saattaa puhua myyjän kanssa suomea, kunnes lopussa tajuavat molempien olevan ruotsinkielisiä

Mutta pysy sinäkin vain rohkeasti ruotsissa, jos sillä olette aloittaneet

Muoks. Ja tarkoitan siis tuttujen kanssa jutellessa

 

[Chard]

Täällä myös kaksikielinen perhe, niin aiempi avioliittoni, kuten nykyinen avoliittoni. Aiemmasta liitosta on kaksi lasta, jotka ovat täysin kaksikielisiä. Vaihto kielten välillä on aina käynyt sujuvasti. Esikoinen puhui kahdella kielellä kuin ruuneperi jo reilu puolitoistavuotiaana ja kuopus hiukan myöhemmin. Uuteen suhteeseen meille on juuri syntynyt vauva, jonka isä puhuu hänelle ruotsia ja minä suomea. Isosisarukset puhuvat vauvalle vaihdellen molempia kieliä ja minä puhun suomea kaikille lapsilleni.

Meillä kaksikielisyys ei ole koskaan tuonut mitään ongelmia eteen. Saa nähdä miten käy pienimmän kanssa.

 

[Däumeline]

Täällä myös kaksikielinen perhe .

Miehen kanssa ollaan aina puhuttu yhdessä suomea. Hän on alunperin tullut Suomeen opiskelemaan kieltä, on siis valmistunut yliopistosta Suomen kielen maisteriksi.

Esikoinen syntyi Suomessa ja muutettiin Saksaan hänen ollessa 1½-vuotias. Täyttää nyt 2 ja puhuu sujuvasti sekä suomea&saksaa. Hienosti vastaa molemmalle vanhemmalle omalla kielellään. Joskus toki sanoo mulle sanoja saksaksi, mutta johtuu siitä ettei vielä tiedä suomen kielen sanaa sille asialle.
Yritän ahkerasti ylläpitää suomea ja korjata aina suomen kielen sanalla, jos sanoo sanan saksaksi. Itse ymmärrän todella hyvin saksaa, mutta puhun perustasolla. Hyvin olen oppinut saksaa esikoisen kanssa puuhaillessa ja päivittäin soitettavien lastenlaulujen kautta. Tämän vuoksi välillä tajuan, että en korjannut sanaa suomeksi, koska saksasta on tullut mullekin oma toinen kieli.

Yksi syy Saksaa muuttoon oli kielien tasapuolisuus. Ei pidetty sitä hyvänä, että vain isä puhuu saksaa ja kaikki muut, sekä ympäristö suomeksi. Nyt on ympäristö saksaksi ja kotona voimme perheenä puhua suomeksi, toki siis yhä niin että isä puhuu esikoiselle saksaksi jos en ole mukana keskustelussa.

Suomessa asuttiin Turussa ja siellä ainakin aika heikosti saksaksi opetusta. Ei ole esim. saksan kielistä päiväkotia. Kieliluokka löytyy, mutta sekin lähinnä kielikylpytasoista. Eli ei oikein sovi lapselle, jonka toinen äidinkieli on saksa. Koulupäivän jälkeen tarjolla on toki saksankielinen iltapäiväkerho, mutta se ei hirveästi lohduta. Olen kuullut, että Helsingissä ja Tampereella on päiväkoteja sekä kouluopetusta saksan kielellä.

 

[MinnaM]

Täällä myös kaksikielinen perhe .

Miehen kanssa ollaan aina puhuttu yhdessä suomea. Hän on alunperin tullut Suomeen opiskelemaan kieltä, on siis valmistunut yliopistosta Suomen kielen maisteriksi.

Esikoinen syntyi Suomessa ja muutettiin Saksaan hänen ollessa 1½-vuotias. Täyttää nyt 2 ja puhuu sujuvasti sekä suomea&saksaa. Hienosti vastaa molemmalle vanhemmalle omalla kielellään. Joskus toki sanoo mulle sanoja saksaksi, mutta johtuu siitä ettei vielä tiedä suomen kielen sanaa sille asialle.
Yritän ahkerasti ylläpitää suomea ja korjata aina suomen kielen sanalla, jos sanoo sanan saksaksi. Itse ymmärrän todella hyvin saksaa, mutta puhun perustasolla. Hyvin olen oppinut saksaa esikoisen kanssa puuhaillessa ja päivittäin soitettavien lastenlaulujen kautta. Tämän vuoksi välillä tajuan, että en korjannut sanaa suomeksi, koska saksasta on tullut mullekin oma toinen kieli.

Yksi syy Saksaa muuttoon oli kielien tasapuolisuus. Ei pidetty sitä hyvänä, että vain isä puhuu saksaa ja kaikki muut, sekä ympäristö suomeksi. Nyt on ympäristö saksaksi ja kotona voimme perheenä puhua suomeksi, toki siis yhä niin että isä puhuu esikoiselle saksaksi jos en ole mukana keskustelussa.

Suomessa asuttiin Turussa ja siellä ainakin aika heikosti saksaksi opetusta. Ei ole esim. saksan kielistä päiväkotia. Kieliluokka löytyy, mutta sekin lähinnä kielikylpytasoista. Eli ei oikein sovi lapselle, jonka toinen äidinkieli on saksa. Koulupäivän jälkeen tarjolla on toki saksankielinen iltapäiväkerho, mutta se ei hirveästi lohduta. Olen kuullut, että Helsingissä ja Tampereella on päiväkoteja sekä kouluopetusta saksan kielellä.

Meillä kokemusta Tampereelta saksankielisestä päiväkodista ja koulusta (eskarin osalta), jota esikoinen ja keskimmäinen kävivät. Suosittelen, jos Suomeen joskus palaatte. Me harkittiin pääkaupunkiseudulle muutettaessa tuota Helsingin saksankielistä koulua, mutta lasten isä halusi lasten käyvän koulunsa mieluummin Suomen opetussuunnitelman mukaan kuin Saksan. Jos Tampereelle oltais jääty niin lapset olisivat menneet saksankieliselle luokalle, jossa siis Suomen opetussuunnitelma käytössä. Nyt ovat siis ihan suomalaisessa lähikoulussa ja käyvät kerran viikossa 1,5 tuntia (2 oppitunnin verran) oman äidinkielen (eli saksan) opetuksessa.

 

[Jefar]

Moikka kaikille,
täällä Suomessa asuva ja mies
Yhteistä lasta yritellään vielä.

Meillä kotona puhutaan turkkia (puhun itsekkin vaikka olen täysin suomalainen).

Tulevasta/tulevista lapsista tulee sitten suoraan kaksikielisiä, suomi-turkki( mies ymmärtää itse myös turkin kurdia mut huonommin sitä puhuu)

 

[Evergreen]

Mitäs tänne kuuluu?

Vauva nyt luonnollisesti ei puhu vielä mitään kieltä paitsi omia äänteitään. Esikoinen on alkanut käyttämään enemmän suomen kieltä Kääntää sanoja päässään, sanoo "ett två tre, på finska yksi kaksi kolme". Vastaa kuitenkin edelleen ruotsiksi, mutta kun tämä meidän tilanne nyt on vähän lähtökohdista poikkeava eikä kuule suomea kotonaan, niin ei yllätä. Lapsi pyytää myös nykyään joitain lauluja kuunneltavaksi suomeksi.

 

[kupla84]

Heips, meillä kolme kielinen perhe FI, DE, EN. Ymmärrän kyllä Saksaa suht sujuvasti, mutta yhteinen kielemme on englanti. Lisäksi kun asumme nyt Etiopiassa niin myös kanssaköymiskieli muun maailman kanssa on lähinnä englanti.
Kumppani puhuu vauvalle (kohtapuo9liin 5kk) Saksaa ja minä koitan pitää yllä Suomea. Kuitenkin huomaan, että jos ei olla ihan kahdestaan, niin menee englanniksi... Muuten koen sulkevani muuta pois keskustelusta. Vähän pelottaa kuinka sekaisin poloinen pikkuinen tästä menee :D

 

[MinnaM]

Heips, meillä kolme kielinen perhe FI, DE, EN. Ymmärrän kyllä Saksaa suht sujuvasti, mutta yhteinen kielemme on englanti. Lisäksi kun asumme nyt Etiopiassa niin myös kanssaköymiskieli muun maailman kanssa on lähinnä englanti.
Kumppani puhuu vauvalle (kohtapuo9liin 5kk) Saksaa ja minä koitan pitää yllä Suomea. Kuitenkin huomaan, että jos ei olla ihan kahdestaan, niin menee englanniksi... Muuten koen sulkevani muuta pois keskustelusta. Vähän pelottaa kuinka sekaisin poloinen pikkuinen tästä menee :D

Meillä esikoinen ainakin oppi puhumaan ihan ajallaan, kun minä puhuin suomea, isä saksaa ja yhteinen kieli oli aluksi englanti (kunnes isä oppi sen verran suomea, että yhteiseksi kieleksi jossain kohtaa vaihtui kokonaan suomi). Mutta pari ekaa vuotta ainakin tuo englanti oli myös mukana kuvioissa ja kyllä me joskus sitten käytettiin sitä salakielenä myöhemminkin, kun ei haluttu, että lapset ymmärtää. Ja itse puhuin lapsille aina vaan suomea, vaikka sulki joskus pois muiden ymmärrystä. Itse ainakin sitten tulkkasin, jos muut oli ihmeissään, että mitä juuri lapselle sanoin. Kyllä siihen tottuu, vaikka aluksi saattaa tuntua oudolta. Esikoinen ja keskimmäinen menestyvät molemmat koulussa myös hyvin englannin ja ruotsin kielessä, johon varmasti auttanut tuo monien kielien kuuleminen jo ihan vauvasta lähtien.