Miten kertoa/kerroit raskaudesta muille?

Bellamama okei. Kyllä pääset varmasti uudestaan sisään ja itse on olen sitä mieltä, että kyllä ne lapset kannattaa ”tehdä” silloin, kun siltä tuntuu <3 mä tiedän niin monta tapausta, jossa ensin yritetty saada opiskelut ja työt ja sitten ei vauvaa enää tulekaan. Hedelmällisyys laskee kuitekin jo 30-vuotiaana ja 35-vuotiaana laskee vielä rajummin. Mä olen itse 31-vuotias, tämä on 3. vauva ja aloitin syksyllä opinnot, vaikka vauvaa oli jo tovi yritetty. En tiedä tuleeko meille jossain vaiheessa myös neljäs tai jopa viides lapsi, mutta en uskalla jättää sinne 35-vuotiaaksi yritystä, ainakaan, jos olisi ensimmäisestä lapsesta kyse :) tietysti ihmisten ikään yrittää lasta vaikuttaa moni muukin tekijä kuin opinnot tai työ, mutta niin paljon nähnyt tosiaan niitä, jotka haluaa turvata työn ja sitten ei vauvaa enää tulekaan :(
 
Omppoloinen näimpä, ja mä haluan lapset tehdä lähekkäin, haluaisin myös 4 lapsen ainakin. Uskon että kaikki menee niinkun on tarkoitus.
 
Bellamama okei. Kyllä pääset varmasti uudestaan sisään ja itse on olen sitä mieltä, että kyllä ne lapset kannattaa ”tehdä” silloin, kun siltä tuntuu :Heartred mä tiedän niin monta tapausta, jossa ensin yritetty saada opiskelut ja työt ja sitten ei vauvaa enää tulekaan. Hedelmällisyys laskee kuitekin jo 30-vuotiaana ja 35-vuotiaana laskee vielä rajummin. Mä olen itse 31-vuotias, tämä on 3. vauva ja aloitin syksyllä opinnot, vaikka vauvaa oli jo tovi yritetty. En tiedä tuleeko meille jossain vaiheessa myös neljäs tai jopa viides lapsi, mutta en uskalla jättää sinne 35-vuotiaaksi yritystä, ainakaan, jos olisi ensimmäisestä lapsesta kyse :) tietysti ihmisten ikään yrittää lasta vaikuttaa moni muukin tekijä kuin opinnot tai työ, mutta niin paljon nähnyt tosiaan niitä, jotka haluaa turvata työn ja sitten ei vauvaa enää tulekaan :sad001
Niinpä, aika rientää meillä naisilla. Toisaalta on myös 42v luonnollisesti alkaneiden raskauksien ensisynnyttäjiä...
Itse oon 38 ja vauva sai alkunsa kierron ainoasta yhdynnästä...
 
Uskomatonta että ne tollai antaa hylsyn ilman ehtoja :sad001. Harmi! Käsittääkseni sinne ei ole mikään helppo päästä sisään (joskus haaveilin ja luin "jumppatestivaatimuksia").
Se valintaha on ehdollinen niin kauan kunnes on lääkärintarkastus ja huumetrsti selvitetty. Eli ei se sillee mikään hylsy oo ku paikka on sun vasta ku oot kolmannem vaoheen selvittäny eli ton lekurin. Perseestähän toi on ku varmaan ehtii iloitttee ja sit käyki noin. Ennen piti jo hakoessa käydä näkötestussä ni ei tullu si yllärinä, oma näkö oli jist rajalla. Eikä sinne oikeesti ni vailee oo päästä, kuntptestin läpäsee ku on normikunnossa ei siis taevi olla mikää himoliikkuja. Ite reenasin muutaman kuulauden aikanaan niitä ja heittämällä läpi. Palomiehels on vailee päästä niillä on ihan oikee KUNTOTESTI mikä vaikee läpästä vail reenais
 
Se valintaha on ehdollinen niin kauan kunnes on lääkärintarkastus ja huumetrsti selvitetty. Eli ei se sillee mikään hylsy oo ku paikka on sun vasta ku oot kolmannem vaoheen selvittäny eli ton lekurin. Perseestähän toi on ku varmaan ehtii iloitttee ja sit käyki noin. Ennen piti jo hakoessa käydä näkötestussä ni ei tullu si yllärinä, oma näkö oli jist rajalla. Eikä sinne oikeesti ni vailee oo päästä, kuntptestin läpäsee ku on normikunnossa ei siis taevi olla mikää himoliikkuja. Ite reenasin muutaman kuulauden aikanaan niitä ja heittämällä läpi. Palomiehels on vailee päästä niillä on ihan oikee KUNTOTESTI mikä vaikee läpästä vail reenais

Makkara tämä, itse luulin että näköni riittää ja tulikin yllätyksenä kun ei riittänyt, 2 numerosta jäi kiinni.
Itse juoksin pääsykokeessa ensimmäisen kerran 1.5km putkeen joten todellakaan ei kuntotesti ole vaikea, niistä psykologisista testeistähän porukalla jää kiinni kouluun pääseminen. Mulla kokonaispisteet oli 79/100 joten siksikin ottaa päähän kun jäi niin vähästä sisälle pääsy ja joutuu hakea uudestaan ja käymään koko pitkän prosessin lävitse.
 
Me kerrotaan appivanhemmille ensviikolla kun viedään pojat sinne hoitoon. Olisin halunnu joulukorttikuvaksi julkistuksen, mutta mies ei uskalla luottaa ennen rakenneultraa että kaikki menisi hyvin.
Kaks ideaakin oli valmiina, toisessa pojilla olisi nukke kuvas mukana ja kaikilla samanlaiset vaatteet, toises olis 5 joulusukkaa roikkumas. Ne hoksais ketkä hoksais.
 
Isovanhemmille tein A4 kokoiselle paperille Kesäkuun 2019 kalenterin, jossa oli ultrakuva ja sydämellä ympyröity laskettu aika. Töihin leivoin tuttipipareita, jätin ne taukopöydälle ja viereen viestin: "Otathan tästä keksin, sillä en halua olla ainut, joka kasvattaa mahaa ;)" Pari työkaveria tuli heti onnittelemaan ja joku uteli varovasti, että tuleeko teille vauva. Muutamalla kesti pidempään tajuta :grin
 
Mä en voi töis vielä kertoa, on mahdollisuus saada vakipaikka vuoden alusta niin koitan piilottaa töis sinne asti.
 
Meillä oli tosiaan ultra keskiviikkona, ja torstaina kerroin esimiehelle. Muutenkaan en oo nyt enää jaksanut työkavereilta asiaa salailla vaan oon kertonut jos on tullut sellainen tilanne, että se on ollut tarpeellista tai järkevää. Oppilaiden toivon huomaavan vasta joululoman jälkeen...
 
1b621dd0e6dab8e5abd44cfbe0a87fea

Hyvin! Tämmösellä kuvalla kerrottiin koko suvulle samalla. Kaikki olivat oikein iloosia ja odottavat innolla :) miehen mummi ja veljen avovaimo arvasi mahasta, miehen sisko oli muuten vaan saanu semmosen ajatuksen. Nyt kun itte osais vielä luottaa että kaikki menis hyvin :)
 
Oma raskaus on vahinoo, hormonikierukasta huolimatta siis tulin raskaaksi. Parhaalle ystävälleni ja äidille kerroin aavistuksesta raskauteen ennen plussaamista. Plussaamisen jälkeen kuvat samoille henkilöille. Ihan koska tarvitsin siinä tilanteessa vähän tukeakin, koska olihan tämä pieni shokki.

Muille hyville kavereille kerroin myös hyvin pian ja toiselle siskolleni isänpäivänä. Toiselle viikon pari myöhemmin siitä. Lapsen isä sai tietää pari viikkoa plussaamisen jälkeen. Omalle isälleni enkä tyttärelleni ole vielä kertonut. Isälle koitan keksiä jouluksi tapaa kertoa ja tyttärelle (vajaa 5v) sitten kun alkaa näkymään.
Toisen työpaikan esimies tietää jo, pääsääntöiseen työhön taidna kertoa vasta tammi-helmikuun vaihteessa.
 
Ihan alkuun kerroin vain yhdelle ihmiselle, kun hän kertoi mulle omat raskausuutisensa. En osannut olla hiljaa, kun meillä oli lasketutkin vielä perättäisinä päivinä. Hänellä tosin meni raskaus kesken viikkoa myöhemmin :sorry:

Muutoin oltiin päätetty, että kerrotaan vasta rakenneultran jälkeen tammikuussa. Ei päästy ihan sinne asti. Mä en enää muista tarkalleen milloin asia tuli ilmi.. mutta oli se joulukuun alkupuolta. Mun isä soitti ja pyyteli mua mukaansa iltaa istumaan johonkin kuppilaan ja en keksinyt mitään hyvää hätävalhetta, joten sanoin vain että nyt ei käy. Siitä se jo arvasi, ihme velho.
Koska mun isä oli saanut tietää soittelin tasapuolisuuden nimissä myös mun äidille. Mun äiti oli kuulemma arvannut, kun jotenkin vain näytin siltä :eek: Me oltiin siis nähty viimeksi viikkoja aiemmin, iltamyöhällä pimeässä leikkipuistossa, mulla oli muhkea pörrötakki päällä ja kiloja tullut nolla. En siis todellakaan tiedä mitä se on nähnyt, ihme noita.
Tämä lisäksi laitoin viestiä yhdelle kaverille ja muille en ole kertonutkaan, kun mun juoruilevat vanhemmat teki sen mun puolesta :meh:
 
Takaisin
Top