Miltä raskaus tuntuu tänään ?

39+1 ja onneksi ei vielä merkkejä ulostautumisesta. Okei, limatulppa tais eilen tulla, mutta sehän nyt ei tarkoita vielä mtn :P

Vaikka lääkärit on luvan antaneet tulemiselle, niin huomenna sitten munkin puolesta voidaan jakautua ihan koska vaan herralle sopii.

Mut sääliksi käy kaveria, on tuolla yksiössä varmaan tosi ahdasta. Mä poksahdan kohta ite, tää vatsanahka on ku joku liian kireällä oleva korsetti. Pääsääntöisesti siis makaan tai seison, kun ei istuminen tässä makkaran kuoressa onnistu.

Jaksamista tipitiille ja carnielle, toivottavasti on nyytit kohta kainalossa :)
 
39+1 Täälläkin jännitetään tuoko 8.10 täysikuu vauvan tähän maailmaan :) Kuu näyttää jo ihan pallolta. Sitä suurenevaa kuuta katsoessa on kyllä tullut mieleen että samalla lailla meikäläinen paisuu kuin täysikuu. Silti olo on kyllä edelleen niin viilipytty, että jotenkin tuntuu että tämä lapsi saattaa syntyä ihan laskettuna aikanaan. La on 13.10. Suuri mysteeri on miten käy. Miehen synttärit on 10.10 niin olisi sekin jännää jos sattuisi samaan päivään. Nautin näistä viimeisistä päivistä ottaen rauhallisesti ladaten akkuja.
 
Odottavan aika on piiiiiiitkä! Laskettuun aikaan 10 pvää. I feel you sisters... Poksahtamisfiilikset on täällä menneet ohi, sf-mitta oli neuvolassa "romahtanut" yläkäyrältä takaisin keskikäyrälle. Liekö vauva alkanut siirtyä alaspäin.

Jokainen päivä vain odottelua... huoh... Ei oikein tällä vatsallakaan pysty ihmeitä tekemään. Korkeintaan vaappua lähikauppaan ja takaisin, pestä pikkuvaatteita ja yrittää pitää talo "hollilla", kissa ruuassa ja kissanhiekat siistinä jos tuleekin lähtö. Fiilikset on jotenkin erilaiset kuin ennen. Johtuuko vauvan siirtymisestä alaspäin, mutta on tunne ettei tässä enää tapahdu mitään ihmeitä, muuta kuin että vauva ulos ja käärö syliin! Pieni ihminen on valmis maailmaan.

Tipitii ja Carnie, täällä pidetään sormia ristissä!
 
Raskausviikkoja kasassa 40+4 ja tänään ollut ihan muutama rasitukseen liittyvä supistus. Päätä särkee, pyörryttää ja häpyliitosta särkee. Ei prkl kuinka kauan mä joudun täällä vielä kärvistelemään?
 
Totta heinukka: Eihän se reilu viikko ole enää mikään pitkä aika.. ;)
Tai sen ei pitäisi olla, mutta silti meinaan hyppiä seinille täällä, kun mitään ei tapahdu... Argh! :D Realistisesti ajateltuna: Raskauteni on kestänyt jo reilusti yli 40 viikkoa, mitä siinä nyt enää yksi viikko ja kolme päivää tekee.. Ei mitään, kohta se on ohi. :)
 
Ei täälläkään oo pientä nippailua lukuunottamatta tapahtunut yhtään mitään. Mulla ei tuu ees rasituksessa noita supistuksia. Alkaa olla samat filikset ku Emmy`llä..kuinka kauan vielä?
 
37+4
Nyt alkaa vauvalta tila loppua ja sen epatoivoiset potkimisyritykset tuntuu aika rajulta. Pojalla tuntuu olevan kovasti voimaa. Muutoin olo on hyva eika ole mitaan merkkeja, etta vauva haluaisi lahtea yksiosta. Se on niin kuin joku sanoi, etta vauva on kuin huono vuokralainen joka ensin ottaa kropan haltuun ja sitten syntyman jalkeen ottaa asunnon valtaansa. Nayttaa sille etta yliajalle menneilla on vaikeeta haataa tama vuokralainen yksiosta. :wink
 
Muokattu viimeksi:
Luen näitä teidän kirjotuksia joka päivä.. Mutta en itse jotenkaan saa mitään kirjotettua.. Ajatukset on niin riatiriitasia ja synnytys on kun joku epätodellinen ajatus. Tänään nyt ymmärsin että se on todellista kun näitä harkka suppareita tulee säännöllisesti.. Maha on ollut sekasin 3 päivää. Ja nyt harjotus suppareita tulee 8 minuutin välein.. Oksettaa.. Ei oo yhtään nälkä, ja joutuu pakottaa itsensä syömään.. Blääääh...
 
Nii Emmy ei oo pitkä aika enää olleskaan, mut melkein varmast pitemmält tuntuu ku mikää muu viikko koko raskausaikana :D Musta tuntuu et mul ei oo supistuksii juur ollenkaa mut senki edest tekee kipeetä ku toi poika tuolla myllertää. Selkään koskee ku se niin möyrii siellä...
 
Jää kauheat reunat sukkien resoreista pitkäksi aikaa nilkkoihin, kunnon upotukset.

Mä katselin, että mä olen syntynyt kaksi päivää uudenkuun jälkeen ja mies taas kaksi päivää ennen täysikuuta. Jännittelen siis tämän kuun täydenkuun ja uudenkuun hetkiä :D ..

Unettomia ovat yöt, en meinaa millään saada unta, valvon helposti neljään asti aamuun.

Olen myös alkanut tahattomasti siivota kissanhiekkoja ahkerammin kuin tavallisesti, onkohan sekin jokin enne? :D joku tuolla viesteissä kertoi hoitavansa samoin homman.

Nyt keskiviikkona 36+6

Sent from my GT-S7560 using Vau Foorumi mobile app
 
Huomasin juuri että eilen 7.10 oli Putinin syntymäpäivä. Olin onnessani siitä ettei pienelle tullut samaa syntymäpäivää vaikka häntä kovasti odottelenkin koko ajan :) Minulle on tullut koko ajan enemmän pesänrakennus ja korjaus-ajatuksia, joten ehkä se ennakoi synnytystä. Onhan tässä tullutkin jo nuohottua kämppää kun en paljon täältä ulos lähde kun on taas vaihteeksi sateista. Tänään tilkitsin kissanraapaisuja seinistä ja huomenna varmaan vaihdan koko kissanhiekan uuteen. Mitähän muuta voisi vielä tehdä? Monena päivänä on myös näkö reistaillut sillä lailla tuntuen kuin ennakoivalta migreeniltä mutta liittyy varmasti raskausdiabetekseen ja korkeaan raskaushormoniin. Vedenjuominen tuntuu auttavan.
 
Se on sitten Lellukallakin jännät paikat jos mahdollisesti käynnistävät!

Omalla kohdalla supistuksia on ollut parina iltana, mutta eilen hyyyyyvin vaimeasti. Selkä ja lanneranka on kyllä kipeet hohhoijaaaaa.... Mutta liikkeessä aion pysyä.

Meen huomenna vyöhyketerapiaan, olen käynyt vyöh.terapiassa aiemminkin ja hoitona sopii mulle erinomaisesti. Katsotaan saisiko vyöhyketerapia suppareita voimistumaan. Poikanen on ilmeisen kookas joten syntyä saisi ihan mielellään.

Tänään 10 päivää laskettuun aikaan!
 
rv 39+2 lääkärin viikkotsekkaus takana ja nyt se oikein kehotti kävelemään ja juomaan vattuteetä. Tietää että tykkään ottaa valokuvia ja sanoi, että nyt on taas aurinkoinen päivä niin mitä jos lähtisisin kuvaamaan ja kävelemään ulos :) taas viikolla 32 sama lääkäri oli kauhuissaa kun lähdin kansallispuistoon patikoimaan ja ottamaan muotikuvia kallionkielekkeillä ja silloin ei olisi saanut enää kävellä yhtään hänen mukaansa. Näin se ääni vaihtuu kellossa. Eg käyrät oli tosiaan nyt ihan viilipyttynä verrattuna aiempiin viikkoihin eli olen osannut rentoutua. Mutta on ne hetket kyllä lähellä kun sanoi että avautumista oli tapahtunut jo joku sentti. Kumma vaan etten tunne mitään supisteluja. Maha vaan on piukeana. Jännitän nyt todella sitä että mitä jos tämä vauva syntyy miehen syntymäpäiväksi perjantaina :Heartred
 
Onpa mmmustikka kiva kun siellä lääkäri seuraa tilannetta viikottain. Itsekin haluaisin tietää mikä kohdunkaulan tilanne on, kun voi juurikin avautua vaikka kipeitä supistuksia ei olisikaan. Täällä tosin niitä kipeitäkin on tullut jo urakalla :)
 
Ihana stressinvapautuminen. Vaikka tässä nyt on tuhat ja yksi asiaa ja mutkaa jälleen matkassa, niin nyt ei tartte hermoilla - ja voin huomenna avautua neuvolapsykologille. Kuten tossa jo synteissä ohimennen mainitsin, niin tänään on sitten alkanut tuntumaan... En tosin ole varma onko kyse nyt niistä odotetuista suppareista vai mistä. Eivät ole kuitenkaan samantuntuisia kuin kesäkuun tulehduksen yhteydessä - ne oli niin hirveitä !!! Tää kipu on nihkee alavatsalla ja alaselässä, mut siis siedettävissä kuitenkin. Ja noi suppapuikot, miksei ne vaan voi loppua... onko mun kohdunkaula jonku kilsan mittainen ollu alkujaan?

Kaveri liikkuu tosi paljon siihen nähden paljon sillä on tilaa. Pientä kutinaa, asennon vaihtoa, siis peppu ilmestyy aina välillä tai kinttu (tai selkä tai joku...). Hupaisaa. Tönin, niin toinen tönii takas (:
 
Oon kuluttanu sadepäivää siivoamalla ja ruokaa laittamalla. Pyyhin pölyt, imuroin ja tamppasin sohvan eikä ainoatakaan supistusta havaittavissa. Meinasin vielä pestä lattiatkin, mutta sen verran sain selän kolottelemaan niin jätin sitten välistä. Vadelmanlehtiteetä lipitellyt ja yrittänyt olla syömättä koko ajan jotain. Musta tuntuu, että kun touhuaa jotain niin nälkä on vähintään kaksinkertainen :rolleyes: Haluaisin lenkille, mutta taitaa sataa koko illan eikä takit mahdu kiinni. Ei viitsi itseä ehdoin tahdoin vilustuttaa. Rv 40+5
 
Mmmustikka, lääkärikin oikein kehotti juomaan vadelmanlehtiteetä?? Itse olen kitannut sitä monta kuppia päivässä jo kahvinkin korvikkeena, mutta toki salaa toivonut että jotakin vaikutusta sillä olisi. Ja kävellyt olen ihan sikana! Nytkin päätin että lähden tuonne vesisateeseen lantustamaan. Miehen veljen sadetakki niskaan ja kylähullu voi lähtee raitille
 
Takaisin
Top