carnie, foolihapon on todettu ennaltaehkaisevan selkarankahalkion esiintymista erityisesti raskauden ensimmaisella kolmanneksella. Viikon 12 jalkeen selkaranka on jo sulkeutunut, joten foolihappo ei enaa vaikuta. Ainoastaan jos on perinnollinen folaattiaineenvaihdunnan hairio tarvitsee syoda foolihappoa myos myohemmin. Ehka olisi parempi saada folaatteja ruuasta kuin purkista, ellei vanhemmilla ole perinnollisia riskitekijoita?
Haluan viela huomauttaa, etta olen tosiaan itse vahvasti silla meiningilla, etta turha huolehtia, koska mitaan ei ole tehtavissa tassa vaiheessa. Taytyy siis vain odottaa ja toivoa, etta kaikki menee hyvin. Muutenkin tarkeinta on pitaa huolta omasta voinnista, koska raskausviikolta 1 lahtien aidin hyvinvointi on keholle toissijaista: Keho keskittyy sananmukaisesti lapsen "rakentamiseen". :) Itselleni on siksi tarkeaa syoda monipuolisesti mutta normaalisti, olla aktiivinen omien voimien rajoissa, valttaa stressia ja levata riittavasti. :) Mutta joskus kylla tuntuu, etta raskauteen kylvetaan tiedotusvalineissa valtavasti pelkoja. Usein lukee jossain, etta oletko raskaana - jos et tee nain tai noin, niin lapsesi ei ole terve (ok, karjistys :)). Suurimmassa osassahan on varmaan joku totuus, mutta niita ajattelemalla ei voi elaa tulematta hulluksi. Tasta syysta rakastan hollantilaisten asennetta "raskaus ei ole sairaus, vaan luonteva osa elamankiertokulkua - sita ei siis tarvitse hoitaa, vaan odottavat aidit tarvitsevat tukea tulevaan elamanmuutokseen". Pyrin siis tietoisesti vahvistamaan tata ajatuspolkua mielessani.
Vaikka yleensa vihaan maanantaita ja keskiviikkoja, talla viikolla olen ollut aivan superaktiivinen! Tuntuu, etta voisin tehda vaikka mita! "Oon voimissain, ma vahva oon...", soi viela enteellisesti paassa. :D Hauskaa keskiviikkoa!
Haluan viela huomauttaa, etta olen tosiaan itse vahvasti silla meiningilla, etta turha huolehtia, koska mitaan ei ole tehtavissa tassa vaiheessa. Taytyy siis vain odottaa ja toivoa, etta kaikki menee hyvin. Muutenkin tarkeinta on pitaa huolta omasta voinnista, koska raskausviikolta 1 lahtien aidin hyvinvointi on keholle toissijaista: Keho keskittyy sananmukaisesti lapsen "rakentamiseen". :) Itselleni on siksi tarkeaa syoda monipuolisesti mutta normaalisti, olla aktiivinen omien voimien rajoissa, valttaa stressia ja levata riittavasti. :) Mutta joskus kylla tuntuu, etta raskauteen kylvetaan tiedotusvalineissa valtavasti pelkoja. Usein lukee jossain, etta oletko raskaana - jos et tee nain tai noin, niin lapsesi ei ole terve (ok, karjistys :)). Suurimmassa osassahan on varmaan joku totuus, mutta niita ajattelemalla ei voi elaa tulematta hulluksi. Tasta syysta rakastan hollantilaisten asennetta "raskaus ei ole sairaus, vaan luonteva osa elamankiertokulkua - sita ei siis tarvitse hoitaa, vaan odottavat aidit tarvitsevat tukea tulevaan elamanmuutokseen". Pyrin siis tietoisesti vahvistamaan tata ajatuspolkua mielessani.
Vaikka yleensa vihaan maanantaita ja keskiviikkoja, talla viikolla olen ollut aivan superaktiivinen! Tuntuu, etta voisin tehda vaikka mita! "Oon voimissain, ma vahva oon...", soi viela enteellisesti paassa. :D Hauskaa keskiviikkoa!
Muokattu viimeksi:
Oli kyllä ihanaa kuulla ne, kun en oikeen tunne potkuja vielä (tosi harvoin) ja olo on kun ei olisikaan raskaana. Pikkuisella kuitenkin kaikki kunnossa ja oli lääkärin sanoin aktiivinen, kun välillä sydänäänet hävisi, kun pikkuinen kääntyili :) 
