Milloin meinaatte kertoa työnantajalle raskaudesta?

Ei ole sinänsä kokemusta, mutta näin esimiehenä ja rekrytointeja tekevänä arvostaisin asian kertomista (varsinkin, kun ei enää ole ihan alussa raskaus - alussa salaaminen olisi mielestäni perusteltua). Osoittaa just rehellisyyttä ja avoimuutta. Avoimuuden osoitus toki voisi olla sekin, että sanot ihan rehellisesti, että haluat jäädä ja pelkäät tilanteesi vaikuttavan työsuhteen jatkoon (näinhän ei saisi tietenkään olla, että vaikuttaisi).
 
Mä jouduin sairausloman (joka jatkuu edelleen) vuoksi kertomaan tosi aikaisin ja oon kyllä pitänyt ajantasalla mun voinnista myös sen jälkeen, on heille helpompaa sijaisjärjestelyjen ym.vuoksi.
 
Mie kerroin nyt nt-ultran jälkeen lähimmille esimiehilleni. Molemmat tosi iloisia meidän puolesta (ollaan miehen kanssa samassa työpaikassa) ja toinen totesi "olinkin jo odotellut näitä uutisia". He siis tietävät syksyllä olleesta keskenmenosta.

Oli jotenkin helpottavaa kertoa kun nyt ei tartte mahaa piilotella enää :) Saa nähdä milloin ensimmäiset uskaltaa tulla onnittelemaan tai kysymään jotain...
 
Meillä on työyhteisö ihanasti mukana ja tukemassa. Olin torstaina työkeikalla kys:llä ja tuon päivän jälkeen jouduin jäämään sairaslomalle kuumeen ja flunssan vuoksi. Samontein kollegat oli olleet huolissaan, kun luulivat minun olleen silloin nt-ultrassa.
 
Minä kerroin viime viikolla esimiehelleni. Hyvin suhtautui ja onnitteli, vaikka olikin yllättynyt. Minulla on määräaikainen sijaisuus joka sattumalta loppuu just silloin kun äippäloma alkaa, niin ei periaatteessa vaikuta työhöni ollenkaan. Halusin kuitenkin itse kertoa ennen kuin alkaa näkymään ja juorut lähtevät liikkeelle. Oli siis rv 15 viime viikolla.
 
Huh huh nyt sain minäkin viimein kerrottua pomolle töissä. Jännitin pomolle kertomista tosi paljon ja sen varjolla lykkäsin kertomista näinkin pitkälle (nyt viikkoja 19+1). Pelkäsin hurjasti mikä reaktio tulee olemaan, koska toimin kuitenkin esimiestehtävässä ja tiedän olevani tosi tärkeä lenkki työpaikallamme (ja joo tiedän, kukaan ei kuitenkaan ole korvaamaton).

No pomo suhtautui kuitenkin paljon paremmin kun mitä ajattelin. Onnitteli ja sanoi että tosi hieno juttu, että perheellisenä tietää miten iso asia lasten saaminen on. Harmitteli kyllä heti perään että tulee töissä vaikeaa ilman minua ja että hankala saada tuuraajaa. Hyvä mieli jäi kuitenkin keskustelusta. Ja tietysti todella helpottunut olo että nyt ei enää tarvitse töissä salailla, voi työkavereillekin hehkuttaa raskautta :)
 
Mä kans kerroin tänään esimiehelle ja en tosiaan tiedä miksi sitä edes jännitin sitä. Kai just sen takia, kun sijaista on niin vaikea löytää. Oli kyllä tosi ihana tunne, kun kerroin ja esimies oli niin iloinen, kun kuuli asiasta :Heartred Nyt ensi viikolla tiimissä aion kertoa muulle työporukalle, vaikka taitaa jo useammat tietää tai vähintäänkin arvata.
 
Loppujen lopuksi taisin kertoa.. öö, siinä raskausviikoilla 17-18 tai jotain. Ois voinu tiristää melkeen pari kuukautta vielä kun olin opintovapaalla, mutten halunnut että asia käy ilmi jotain toista kautta kun noihin aikoihin lopetin muutenkin raskausmahan piilottelun (kun se ei oikein ollut enää mahdollista :D). Kaikki meni tosi hyvin, ja sijainenkin oli heti tiedossa kun sijaistarvetta oli siinä muutenkin kesän/syksyn aikana useampi kuukausi. :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top