Milloin meinaatte kertoa työnantajalle raskaudesta?

A

anssku

Satasella mukana keskusteluissa
Oletteko siis työelämässä ja milloin meinaatte raskaudesta kertoa pomolle tai työkavereille? :)
 
Minä aattelin että yritän odottaa siihen 12vk asti tai siihen ultraan. Yks mun työkaveri tietää muut ei.

Viimeksi kerroin joskus 9+ kun oli pikkujoulut tulossa enkä halunnut heidän kuulevan mitään juoruja. Ne sehän meni kesken ja keskenmeno hoitoon meinasin kuolla. Oli kyllä helpompi ilmoittaa saikusta joka kesti yli 2viikkoa kun he tiesivät mitä käyn läpi.

Me ollaan miehen kanssa samassa firmassa töissä (kohtuu pieni perheyritys) niin pelkään että mies jollekin möläyttää ja se tulee sitäkautta ilmi. Nyt siis jos vain onnistun peittelemään tätä ultraan asti niin sen jälkeen kerron. Voi olla että yritykseksi jää kun tänäänkin koko päivän oksentelin töissä.

Saan tässä vähän lisä aikaa kun jään taas kahdeksi viikoksi lomalle ja sitten on jo 9. Viikko meneillään.
 
Mulla luki edellisessä ja tän päiväsessä saikkulapussa raskausoksentelu et eiköhän se tullu ihan sillä ilmotettua :rolleyes: lähinesimies palaa lomalta maanantaina niin soittelen sille ja kerron, kun vaikuttaa kuitenki mun töihin ja voi olla etten montaa kuukautta pysty kuitenkaan töissä olemaan
 
Paha kysymys! Minulla alkaa uudet työt parin viikon päästä. Sen verran varhaisessa vaiheessa vielä 7+1 että odotellaan ainakin siihen ensimmäiseen ultraan, jos ei ole painavaa syytä kertoa ennen sitä. Varmaan sitten kun muutenkin alkaa näkyä voin kertoa. Hankalaa sanoa kun ei tiedä minkälainen työyhteisö siellä on. Onneksi nämä pahimmat pahoinvoinnit pitäisi olla hoidettu alta pois pikku hiljaa. :)
 
Mulla työsopimus loppuu ens viikolla. Tällä viikolla meen työhaastatteluun ja jotenki toivon että en pääse - tää pahoinvointi on niin voimiavievää ja en tosiaan haluais uudessa työpaikassa heti saikulla olemaan.. Nii oon miettiny että pitäskö mun haastattelutilanteessa kertoa raskaudesta mutta taitaa olla peli sillon menetetty sen työpaikan suhteen. :/ oon myös eräässä pikaruokalassa osa-aikaisena mutta ne työvuorot menee yleensä vaikka päällä seisoen eikä niitä oo paljon niin ne koitan kumminki jaksaa tehdä. :D
Nykyisessä työpaikassa oon työkavereille kertonu, oikeastaan sen takia ku yks heistä arveli mun olevan paksuna vaikka ite aattelin että umpisuoli poksahtaa ku maha kipuili. :D
 
Kerroin esimiehelleni koska oon nyt alkuviikon joutunu oleen pahoinvoinnin takia pois, päätin heti kertoa ettei tuu nupinaa jos joudun nyt useamminkin olla pois, ainakin ymmärtää (pomolla itellä 3 pientä lasta että ymmärsi heti). Meillä kaupassa muutenkin nuori työympäristö että sielä äippälomat ns. arkipäivää, meitä on ny 3 yhtäaikaa raskaana ja jäädään porrastetusti pois seuraavien kuukausien aikana, ja yks on jo vauvalomalla =)
 
Tuli just eilen kerrottua! Pomo toi mulle uutta työsopimusta eteen ja halusin olla rehellinen etten voi olla niin kauaa töissä mitä hän pystyi tarjoamaan. Jos oikein ymmärsin niin uusi soppari kirjotetaan sitten siihen mammaloman alkuun asti :) mä oon niin lörppö ja kuitenki oisivat viikon sisään tajunneet kun ei kahvi maistu :woot:
 
Rehellinen kans halusin olla ja uskon että jos jotain kauheaa sattuisi niin ymmärrys ois sillon parempi. Helpompaa näin :)
 
Viiminen viikko ennen lomalle jäämistä oli yhtä tuskaa kun teki pahaa ja olin ku kävelevä zombie. Onneks työpaikalla oli suurin osa lomilla ja vain me päivystäjät töissä, mutta silti oli parille työkaverille kerrottava että tietävät jos yhtäkkiä alan oksentaa. Esimiehelle olen jo alkuvuonna sanonut kehityskeskustelussa, että suunnitelmissa on toinen lapsi. Hän tuli päivystysaikaan käymään töissä ja melkein nukuin työtuolissani ja oli sit pakko kertoa. Hän on niin ihana et kyseli heti vointia ja kertoi omista kokemuksistaan ja tsemppas mua! Sain häneltä lomalla jopa kortin, jossa toivotti hyviä vointeja
 
Mulla fyysinen varastoduuni ja pari työkaveria sekä toinen esimiehistä tietää, loput saavat kuulla asiasta rv12 jälkeen (mikäli onnistun sinne asti peittelemään tätä pötsiä)... Vähän olot jo vaikuttaa jaksamiseen ja neuvolassakin blokattiin pari työtehtävää pois sitten kun maha alkaa kunnolla kasvaa (tasapaino- ja selkäongelmat) mutta meiltä löytyy kuitenkin myös kevyempiä duuneja niin eiköhän asia järjesty (:

Molemmilla pomoilla myös pieniä lapsia kotona joten tuttu aihe vaikka miehiä ovatkin.
 
Mä haluisin kertoa vasta rakenneultran jälkeen, saa nähdä onnistuuko.
 
Pakko oli kertoa jo muutama viikko sitten, että pomo tilaa mulle mammahousut kun ei ne normit enää todellakaan mene jalkaan. Enkä ole vielä edes palannut töihin esikoisesta .

RV 8+5
 
Itse pohdin, että olisinko kertonut jo ennen ensimmäisiä neuvola-aikoja, jotta niiden järjestäminen olisi ollut helpompaa. Päätin kuitenkin pitää vielä omana tietonani, jotta ei vaikuttaisi työsuhteen mahdolliseen jatkoon. Seuraavaa työsopimusta kirjoittaessa aion kuitenkin kertoa asiasta, se on mielestäni ihan reilua ja toisaalta oma selustakin on sitten jo turvattuna. :)
 
Itse pohdiskelin josko kertoisin sitten uä-tutkimuksen jälkeen kun viikkojakin koossa sen verran, että suurimman riskin yli oltaisiin menty. Pohdiskelin kyllä pitääkö kertoa jo aikaisemmin, koska uä-tutkimus sattuu toki työaikana olemaan - itse pystyn kyllä aikatauluni järjestelemään, mutta..
 
Kerroin melkein heti, kun nykyään on vakipaikka fyysisesti sekä henkisesti kuormittavassa hoitotyössä. Oireet ajoittain työssä näkyvät ja on kiva kun työkaverit ja pomot tietää missä mennään. Iloisesti onnitellen ottivat uutisen vastaan, vaikka on pieni yksityisin rahoin pyörivä talo. :)
 
Paha kysymys! Nää oireet oon toistaiseksi onnistunut piilottamaan kun en oksentele ja työ sisältää paljon omaan tahtiin tehtävää toimistotyötä, mitä nyt ehkä joku on saattanut ihmetellä kahvinkulutuksen vähentymistä. :D ja mulla on syyskuun alusta parin kuukauden opintovapaa, et periaatteessa kertomista voi lykätä lokakuun loppuun. Jännittää kovasti kertoa kahdelle esimiehelleni, kun virkani vakinaistamisen jälkeen toukokuussa molemmat epäilevänä naureskelivat, että et kai nyt sitten heti meinaa lisääntyä ja mä kiven kovaan latasin, ettei todellakaan oo suunnitelmissa heti, koiranpentu tulee ensin. :D Ja puhuin jopa ihan totta, kun tämä päätti saada alkunsa omin lupineen.
 
Tulikin kerrottua toisellekin pomolle jo rv10 kun puhuttiin mun työtehtävistä ja pomo mietti mua osaksi isompaa muutosprojektia. Piti sitten pyytää ettei kovin pitkällä tähtäimellä laske mitään mun varaan :joyful: oli kyllä todella iloinen mun puolesta ja pohdittiin siinä heti mikä on mulle sopivin työtehtävä, kiitteli myös rohkeuttani kertoa näin aikaisin kun meidän osastolla noita työntekijöitä ei liiaksi ole (:
 
Tää aihe tuottaa itselle aikamoista päänvaivaa.:dead: Raskauden kun ei _pitäisi vaikuttaa työsuhteen jatkoihin, virkojen hakuun yms yms, mutta kun fakta on vaan jotain aivan muuta miesvaltaisella alalla, jossa työntekijöiden määrä ylittää työtarjonnan..

Oon valmistunut amk vuosi sitten ja siitä asti tehnyt oman alan töitä, mutta nyt pääsin tietylle halutulle työantajalle määräaikaiseksi töihin. Kesä on sujunut hyvin ja häitäkin vietettiin, joten jätettiin ehkäisy pois, kun ei voinut villeimissäkään unelmissa uskoa, että ekasta kerrasta tärppää ja kuinkas kävikään. Nooh työsopimus päättyis elokuunlopulla, mutta nyt sain jo tietää, että haluavat tarjota mulle jatkoja. Ja nyt ensihätään sain lokakuun alkuun jatkoa. Kuulemma tämän jälkeenkin on 90% todennäköisyys, että jatkoja löytyy ja jopa virkoja tulossa hakuun. Mutta mikäköhän on tilanne, kun kerron olevani raskaani? Tosissaan paikalleni jonottaa muitakin tekijöitä.. Yritän sinnitellä syys-lokakuulle, jolloin olisi seuraavat jatkot tiedossa ja kertoa sitten. Hankalaa on, kun ruokailu tökkii ja huono olo vaivaa.. Ei kiva..:depressed:
 
Mullakin on sellainen tilanne että nykyinen sopimus on voimassa marraskuun viimeseen päivään saakka ja on jo puhuttu keväällä että työsopimus jatkuisi siitä luultavasti ainakin toukokuuhun 2018....mutta nyt jännittää ihan hirveesti että mitenhän ne meinaa nyt mun työsopimuksen suhteen tehdä...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top