Milloin kerrot raskaudesta muille?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja elaffy
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Moni mainitsi tuosta että kun on pantannut kertomista, niin nyt alkaa olla vaikea kertoa. No mulla on just tää ongelma. Mietin tosissaaan tota töissä kertomista, oon ihan varma että tiimiläiset on jo arvanneet mutta naisihmisinä eivät kehtaa kysyä suoraan. Esimies on mun vanha kaveri, mutta ei olla enää pariin vuoteen oltu vapaa-ajalla tekemisissä. Silti tuntuu että periaatteessa mun pitäis kertoa hänelle niinku kaverille, mutta toisaalta ajattelen häntä esimiehenä enkä töissä haluaisi vielä asiaa kertoa. Ja lisäksi tunnen tän mun pomon aikasta hyvin ja arvaan että häntä alkaa vaan vituttaa konkreettiset asiat tässä raskaudessa. Eli se että hänelle tulee lisähommaa kun joutuu etsiä tuuraajan mulle, kouluttaa sen ja kysellä ympäri ämpäri kaikkia mahdollisia äitiyslomajuttuja. Niin kuin viime kerrallakin. Argh. Kai mun on pakko jossain vaiheessa kertoa, varsinkin kun mun ja pomon yhteisistä ystävistä osa jo tietää. Tulee pian muita kautta hänen tietoon ja siinä on sitten yksi loukattu nainen :)
 
Meillä molempien porukat ja sisarukset tietää ja pari kaveria. Töissä pomot. Työkavereille ei olla vielä kerrottu, mutta meillä on tossa tammikuun alussa on yks koulutuspäivä, jossa sit aattelin paljastaa laittamalla ihan omat normivaatteet päälle :) töissä on pystyny pitämään piilossa kun on käyttänyt löysempiä paitoja. Ja sekin on kiva, että ollaan molemmat menossa miehen kanssa sinne koulutukseen ni sekin on sit mukana. Mehän ollaan siis samasss työpaikassa, mutta eri vuoroissa. Ja luultavasti iso osa meijän työkavereista on tulossa sinne myös (ei varmaankaan ihan kaikki n.150 hlö) mut kuitenki. Ni näkeepähän sit kaikki kerralla eikä tartte alkaa kaikille töissä erikseen kertomaan.
 
Mä oon kertonu jo melkein kaikille läheisille ystäville. Suurin osa työkavereista tietää :) mun vanhemmat ja sisko tietää. Mun isovanhemmille kerron ku tulevat mun synttärikahveille :) miehen suku ei vieläkään tiedä :D osa hänen kavereistaan kyllä :)
 
Täällä lähtee jouluntoivotus postikortit mun vanhemmille tänään, joissa on sit ultra kuvat matkassa, jännittää :D
Mullaki tuli joku ihme kun on salaillut asiaa nii pitkään että nyt on vaikee kertoa.
Mies on sanonut omille vanhemmilleen jo viikolla 5 ku saatiin koko jutusta tietää, myös kavereilleen illan istujaisissa on kertonut, kun on nii mielissään ollu "ettei oo pystyny olemaan hiljaa".. Mua tää kyllä ärsytti koska en tosiaankaa halunnu että kukaan "turha" kaveri olis tiennyt ennen mun vanhempia, mutta minkäs teet :D
Ja mua on ihmetyttäny se kun on ollu tosi kova menojalka ennen itellä, että miten kukaan ei oo huomannut ku ei lähe enää baariin kun esim. Pikkujouluissa ja tilaa aina vissyä tms. Ollaan kyllä muutettu et sen verran harvemmin niitä tärkeitä kavereita näkee niin sehän se voi varmaanki olla kun on niin helppo ollu pitää salassa ja kukaan ei oo huomannut:-)
 
Voi helvata sentään. Mies päätti kertoa lapsilleen (3kpl) uudesta tulokkaasta . . 11 ja 13 v sanoivat, että he arvasivat ku olivat löytäneet mun raskausvitamiinit ja olivat ihan ok asian kans.. mutta nuorimmainen on nyt tunnin raivonnut huoneessaan, kuinka hän ei halua uutta lasta, ja miksi iskä päästää sen lapsen tänne eikä ole kysynyt häneltä mielipidettä ja on ihan epäreilua ja isä on petturi ja hän jää nyt ilman huomiota. .
Kiva näissä hormooni-itkuissa kuunnella tuota. ..
 
Tsemppiä!!!:Heartpink Onpa kurja tilanne kyllä.:confused1 Eiköhän se nuorimmainenkin totu ajatukseen, koittakaa huomioida häntä mahdollisimman paljon.
 
Ja toisaalta, lasten saaminen on aikuisten päätös.. ei sellaisia kysytä lapsilta. Sopeutuminen vie varmasti aikaa, joten ihan hyvä, että sitä on vielä jäljellä. Onko lapsi sen ikäinen, että hänen kanssaan voi asiasta jo keskustella?
 
Täällä lähti maanantaina miehen vanhempien mukana joulupaketit heille ja miehen veljen perheelle. Eivät tätä mun tilaa vielä maanantaina bonganneet, ihme kyllä. Tosin olin kyllä vartavasten pukeutunut tosi löysään paitaan että vatsa ei näkys ja joulupakettiyllätys onnistuu. Nyt ihan fiiliksissä oottaa ens viikkoa ja sitä millnen puhelu sieltä mahtaa aattoillan aikana tulla. :)

Niin ja tänään on tulossa hyvä ystää käymään ja aattelin kyllä ihan normi padassa esiintyä ja katsoa kuinka äkkiä se huomaa asian. :) Itestä tuntuu että johan tämä maha näkyy jo kirkolta kotia asti, mutta ehkä se on kuitenkin enemmän tunne kun fakta. Näkyyhän se jossain määrin, mutta kun ei vielä selkeältä vauva masulta näytä niin voipi vielä ehkä erehtyä luulemaan lihomiseksi.
 
Eilen oli miehen kavereita käymässä ja ihmetteli että missä on maha, että eikö raskaana pitäs vatsan kasvaa, elikkä ei huolta vaikka itestä tuntuu että on mahhaa hirmupaljon tullu :) kaippa se ku hoikka on aina ollu niin tullee vaan shokkina tuo että alkaa kertyy mahaan jotain.
Mut toisaalta anoppi jo pari viikkoa sitten taputteli että on siihen pieni kumpu ilmestynyt :D :D
 
Siis mä en voi sietää sitä, kun anoppi tulee käsi ojossa mahaa kohti! Se on kuitenkin mun maha eikä sen. En mäkään mene taputtelemaan sen mahan läskejä. Miehelle tästä jo sanoin, että toi asia häiritsee mua ja ens kerralla läppäsen sen käden pois siitä mahalta! Tää siis nyt toinen raskaus ja jo ekassa se häiritsi mua, mutta oon niin kiltti etten kehdannut silloin sanoa tai tehdä mitään.
 
Saa sanoa ja pitääkin sanoa, jos ei halua masua lääpittävän. Sehän on SUN MAHA, sun yksityinen ruumiinosa. Ethän säkään taputtele anoppias persiille, että "onpas se levinny" :smiley-bounce022
 
Rosalina sanoi:
Saa sanoa ja pitääkin sanoa, jos ei halua masua lääpittävän. Sehän on SUN MAHA, sun yksityinen ruumiinosa. Ethän säkään taputtele anoppias persiille, että "onpas se levinny" :smiley-bounce022
Click to expand...

Haha päivän ekat naurut varmaan päästin äsken! :D pittääpä koettaa tuota jollekkin kenen ei halua taputtelevan omaa mahaa :D
 
Tänään 12+5. Työkaverit ja kaverit on tienneet jo mutta tänään annettiin mun vanhemmille ultrakuvallinen joulukortti. Postissa piti laittaa mutta halusinkin nähdä reaktion.. hyvin meni :p
Jouluaattona luvassa sama lahja miehen vanhemmille..
 
QueensCastle, mun miehellä on kans kolme lasta, joten vähän osaan kuvitella miltä tuntuu. Meillä pienin tosin meni vaan hiljaiseksi uutisen kuultuaan, mutta musta tuntuu että on hiljalleen tottunut ajatukseen. Se on niin vaikea omissa hormonimyllerryksissään yrittää pysyä vahvana ja muistaa, että sitä ei voi tavallaan loukkaantua lapsen reaktiosta, vaikka loukkaahan se. Lapset on onneks yleensä hirmu sopeutuvaisia, että varmasti aika ja huomio auttaa. Ja varmasti aiheesta jutteleminenkin isän kanssa voi auttaa. Oon samaa mieltä Elaffyn kanssa, ei tällaisessa asiassa kysytä lapsen mielipidettä, aikuisten päätös se on. Jaksamista, toivottavasti tuleva isosisko tai -veli sopeutuu pian ajatukseen. ♡
 
Täällä kans innokas masun taputtaa, härnäsin luokkakaveriani aina puhumalla sen mahalle ja kokkeilemalla sitä. Mutta toki se oli leikkiä ja kysyin aina luvan että saako kokeilla kun se ilmotti että vauvva potkii :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top