Milloin jaatte ilouutisen?

Lumikello89

Jostain jotain jo tietävä
Joulukuun äidit 2019
Huomasin, että missään näkemässäni keskustelussa ei ole keskusteltu ko. aiheesta, joten ajattelin avata tämän. Oletteko jo jakaneet ilouutisen ystävien ja/tai lähipiirin kanssa? Jos olette, niin millaisia reaktioita olette saaneet? Jos ette ole, niin milloin ajattelitte ilmoittaa vauvan tulosta?

Me päätimme mieheni kanssa jakaa ilouutisen vasta NT-ultran jälkeen (31.5.). kunhan saamme tietää kaiken olevan kunnossa. Mieli tekisi jo huutaa koko maailmalle, mutta ihmeen hyvin olen malttanut pysyä hiljaa :grin
 
Me ollaan kerrottu jo niille joiden halutaan tietävän..
Muutama sellainen on joille asia selvitköön sitten jos/kun synnyttämään asti selvitään.
 
Mä olen kertonut kahdelle ystävälleni, ja mies puolestaan on kertonut vanhemmilleen. Muille kerrotaan aikaisintaan nt-ultran jälkeen. Mielelläni odottaisin kyllä vieläkin pidempään - tosin esikoiselle haluan kertoa tuolloin.

Mä olisin tyytyväinen, jos ihmiset saisi tietää tästä kaikesta vasta sitten, kun lapsi on syntynyt :joyful: En yhtään tykkää huomion keskipisteenä olemisesta, ja raskaana ollessa sitä huomiota tulee ihan liikaa joka puolelta.
 
Olen kertonut kahdelle ystävälle. Muille haluaisin kertoa vasta mahdollisimman myöhään. Tai ei niinkään kertoa, vaan ilmestyä paikalle ison mahan kanssa yllätyksenä. :grin
 
Muokattu viimeksi:
Heh, näin neljännen kohdalla ihmisten reaktiot ovat lähinnä: "Jaa, no onnea." :grin Tosin mulla on ollut kauan jo selvät sävelet ainakin neljästä lapsesta, yksikin kaverini muisteli uutisen kuullessaan, kuinka esittelin itseni aikanaan "neljän lapsen äidiksi", ja hetken päästä korjasin että eipäs kun kolmehan niitä vasta on. :hilarious:

Minä kerroin heti plussan piirryttyä ystäville ja parille kaverille, joiden kanssa vauvakuulumisia vaihdellaan. Itse asiassa kaksi ystävää tiesi jo ennen raskauden varmistumista, kun heille tuskailin silloista olenko vai enkö ole -tilannetta. :smiley-angelic006 Testin varmistuttua soitin myös äidille ja isälle, ja annoin luvan viestittää suvulle. Samaa rataa menee sitten tieto, jos ei hyvin menekään.

Mies haluaa kertoa omilleen vasta nt-ultran jälkeen. Onneksi ei taideta nyt appivanhempia tavata ennen, mun kohtu saattaa olla appelsiinin kokoinen (8 +0), mutta muu maha on asettunut pysyvästi kuudennelle kuukaudelle heti jos vaan aamupalankin syön. :woot: Ei paljon peittelemisen varaa olisi. :p

Muille tutuille kerron sitä mukaa, kun ollaan tekemisissä ja tulee se "mitä kuuluu" -kysymys. Luultavasti ehtii nt-ultra mennä ohi, ennen kuin kaikki tuntemani ihmiset tietävät, mutta en ole ihan varma. :wink:laughing002

En sentään tutulle kassatädille ole sanonut mitään. Hyvä minä. :wacky:
 
Mäkin kerroin heti plussattua muutamalle ystävälle, jonka kanssa näistä ollaan aina muutenkin juteltu. Kerroin myös yksi päivä omille vanhemmille, mut käskin olla vielä kertomatta eteenpäin. Äiti oli ilahtunut ja oli kuulemma odottanut näitä uutisia :p
 
Me ei varmaan kerrota kenellekkään, huomatkoon sitten kun huomaavat.. Varsinkaan äitini ei tule ilahtumaan uutisesta.. :sad001

Anoppi kyllä tietää, kun jouduin kieltäytymään viinistä, mutta osaa onneksi olla levittelemättä asiaa eteenpäin.. :rolleyes:
 
Me ei olla kerrottu vielä kenellekään. Mä en haluaisi edes että kukaan saisi tietää. Kolmannen kohdalla tuli jo kauhisteluita, niin ei vaan enää tän neljännen kohdalla jaksa niitä. Pääasia että me ollaan onnellisia neljännestä :smiley-bounce012 Ystävät saa tietää toukokuun puolen välin jälkeen kun on tyttöjenilta ja en ota alkoholia.
 
Töissä kerroin lähimmille heti, koska oli huonoa oloa, niin en jaksanut salailla. Kaikki ei vielä töissä tiedä, enkä varmaan edes kerro, hoksatkoot itse. Pomolle kerroin viime viikolla rv 7+, koska jouduin lähtemään verikokeisiin, enkä halunnut tehdä tunteja takaisin.

Äidilleni kerroin alkumetreillä, koska ajattelin, että haluaisin kuitenkin kertoa mahdollisesta keskenmenostakin, niin parempi näin päin.

Kahdelle kaverilleni kerroin heti alkuun, koska ovat kaasojani ja järkkäävät oletettavasti parhaillaan polttareita. En halunnut, että suunnitelmat menisi ihan uusiksi loppumetreillä vasta.

Mies haluaa kertoa porukoilleen vasta nt-ultran jälkeen ja samoin annan vasta silloin luvan äidilleni alkaa levittää tietoa. :D Oon ite pitkälti kertonut raskaudesta siis lähinnä olosuhteiden pakosta, paitsi äidilleni.
 
Meillä tietävät edelleen vaan mies ja pomo, vaikka saattaa joku arvailla jo jotain, kun turvonnutta vatsaa on vaikea peitellä. :rolleyes: Nyt rv 8+3. Ehkä kerron jollekulle vielä ennen nt-ultraa, jos tilanne niin vaatii, muuten mielellään vasta sen jälkeen.
 
Sain kakistettua vihdoin uutiset miun äidille. :Heartred

Edellisestä raskaudesta kun jouduin kertomaan niin, että itkien kerroin käyneeni lääkkellisessä tyhjennyksessä kkm:n jäliltä. En haluu joutuu tekemään sitä enää ikinä, joten siks kerroin nyt jo. Meidän piti tulla viikonlopuksi silloin ja tyhjennys tehtiin perjantaina, joten kyläreissu peruuntui, enkä pystynyt selittelemäänkään mitään. Äiti on miulle tukipylväs.

Muut saa tietää sitten ultran jälkeen, harkinnassa vielä kerrotaanko jo VU:n jälkeen miehen perheelle ja lopuille miun perheestä, vai oottellaanko NT-ultraan asti. Tulee vaan tuskasta piilotella turvotusta jos noi kesäkelit tulee tässä takasin.. Miun yks ystävä tietää tästä myös, hää on miulle läheinen ja antaa vertaistukeakin.
 
Meillä muutamat kaverit tietää ja perheistä osa. Ens viikolla VU, ja jos sen mukaan ei oo tuulimuna niin sitten varmaan aika pian alkaa kertominen. Tahdon kuitenkin kertoa ihmisille itse ja esim harrastukset jää kesätauolle toukokuun lopusta niin ei voi olla kertomatta kun sit elokuussa on jo homma niin pitkällä...
 
Emme kerro kenellekään vielä pitkään aikaan. Haluan pitää omana tietonani niin pitkään kuin mahdollista. Ensimmäisenä kerron omille lapsilleni, mutta toivon salaisuuden pysyvän heiltäkin vielä monta viikkoa.
 
Esikoisen lasketun ajan ryhmä tietää, mutta muut ei. Ainaki nt-ultraan asti ois toiveena pitää asia omana tietona, mutta katotaan onnistuuko.
 
NT- ultraan asti odotellaan. Haluan itse saada varmuuden ettei ole tuulimuna raskaus ja siellä todellakin on elävä, kehittyvä sikiö. Ei meillä mitään kiirettä ole kertoa kenellekään.
 
Mies on parille tutulleen paljastanu ja mun työpaikkaohjaaja ja ilmeisesti päiväkodin johtaja myös tietää. Omille vanhemmille ehkä kerron äitienpäivänä, sillon on jo 10. viikko kuitenki menossa.
 
Myö ollaan kerrottu jo lähes kaikille lähimmille. Miun mummot ja toinen veli ei vielä tiedä, niillekin kerrotaan kyllä kun osutaan sopivasti kohalle. Tänään rv8+0 neuvolalasketun mukaan.

Anoppilassa kerrottiin tänään. Anoppi pillahti itkuun ja totes itekin et hää ei tuu pysymään nahoissaan joulukuuhun asti. Pahimman luokan hössöttäjä kyseessä mut onneks tietää sen piirteen itsessään itsekin. :grin
 
Myö ollaan kerrottu jo lähes kaikille lähimmille. Miun mummot ja toinen veli ei vielä tiedä, niillekin kerrotaan kyllä kun osutaan sopivasti kohalle. Tänään rv8+0 neuvolalasketun mukaan.

Anoppilassa kerrottiin tänään. Anoppi pillahti itkuun ja totes itekin et hää ei tuu pysymään nahoissaan joulukuuhun asti. Pahimman luokan hössöttäjä kyseessä mut onneks tietää sen piirteen itsessään itsekin. :grin

Mun oma äiti oli ihan fiiliksissä ku kerrottiin ja itki seki onnesta, suunnitteli jo ottavansa jouluna töistä vapaata jos tarvitaan hoitajaa ja apukäsiä. :D Anoppi taas tuumas vaan "eikai.." ku esikoinen kerto että siitä tulee isosisko.. :meh:
 
Läheiset ystävät ja sukulaiset tietää. Töissä jouduin kertomaan koska en ollut työkykyinen. VK 9+3 meneillään

Mutta tuolle lapselle kertominen mietityttää. Ja kyllä yli 3,5v jo osaa vähän ihmetellä kun äiti on huonona ja oksentaa. Tuntuu että hätääntyy vaan suotta. En vaan yhtään tiedä miten kertoisin. Täytyy yrittää kirjastosta ettiä kirjoja jotka aihetta käsittelisi.
 
Takaisin
Top