Milloin ja mikä nimi vauvalle?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja MayBe
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mie katoin ihan Wikipedian listasta kun googlasin ruotsinkielinen pojan nimi tms..
 
Onnea Pähkinälle siviilisäädyn vaihdoksesta! :)
Meillä ei tarvitse sukunimestä vääntää, koska ollaan naimisissa ja otin miehen sukunimen avioliiton myötä. Mun hyvä ystävä teki miehensä kanssa aikanaan sopimuksen tulevien lastensa sukunimestä, kun menivät naimisiin ja ystäväni piti oman sukunimensä. Sopivat, että jos esikoislapsi on tyttö, tulee vaimon sukunimi, jos poika, tulee miehen. Heillä on nyt kaksi lasta, tyttö ja poika ja lapsilla siis vaimon sukunimi, koska ensin tuli tyttö. :)
 
Meille tuli nimikriisi. :nailbiting: Mies torppaa kaikki mun ehdotukset liian outoina ja mä torppaan hänen ehdotukset liian tavallisina. Selvästi vähän erilaiset tavoitteet meillä. :grin Mä haluaisin uniikin tai ainakin harvinaisen ja mies ehdottelee jotain Saaraa ja Nooraa. Ei noissakaan mitään vikaa sinänsä ole, nättejä nimiä toki, mutta mä haluaisin jonkun persoonallisen nimen jota ei (todennäköisesti) ole useampaa samalla luokalla...
 
Ehotin miehelle kahta nimeä, mistä molemmista oon tykkänny tosi paljo ihan lapsesta asti! Nuket oli sen nimisia:grin ei liian erikoisia meille mut ei ihan perinteisiäkään ja molemmat nimet kelpaa miehelle! Ja sopii niin täydellisesti edellisten kans nää, luultavasti toinen tulee sit vaavin nimeksi!:happy: Ihanaa ku voi aatella nyt et mitä se meijän "kerttu" sielä masussa touhuaa, tulee enemmän vielä todeksi tää vauvan tulo:love7
 
Meillä oli esikoiselle mietittynä kuus nimivaihtoehtoa. Kolme kumpaakin sukupuolta. Nyt ois siinä listalka viisi jäljellä. Päästiin helpommin sopuun muista etunimistä eka nimeä väännettiin eniten
 
Me ei olla vielä lyöty lukkoon pojan toista nimeä. Etunimi on onneks ja sitä on päässyt jo käyttämään aika pitkään :) mut vielä se toinen nimi pitäis päättää
 
Meillä mies antoi ilmeisesti loppukesästä myönnytyksen mun nimiehdotukselle. Nyt en oo uskaltanut puhua siitä, ettei se muuta mieltään :D
 
Jaha, Tinkakin etunimilistalta torpattu. Mun mielestä kuulosti keijumaiselta (eikös Helinä-keiju ole englanniksi Tinkerbell tms?), mutta miehen mielestä toi mieleen tinkaamisen ja kuulosti kerjäläiseltä. :grin Yksi vaihtoehto on keksitty joka kiikun kakun kelpaa molemmille, mutta se on melko yleinen, ja jos otetaan yleinen nimi ekaksi nimeksi niin toivoisin harvinaista toiseksi - ja mies torppasi eilen mun ykkössuosikin toiseksi nimeksi (noin 200 Suomessa) ja ehdottelee sitkeästi yhtä mitä on jo 20 000 Suomessa...

Mun oma kakkosuosikki toiseksi nimeksi taas kelpaisi miehelle, mutta sitäkin on 16 000 kpl Suomessa. Kyseessä tosi kaunis nimi johon rakastuin jo raskauden alkumetreillä, mutta mä olisin halunnut kombinoida sen harvinaisempaan ykkösnimeen, enkä mä ehkä sitä sitten haluakaan jos ekaksi nimeksi pitää myös ottaa joku yleinen. Se nyt ei ainakaan kertakaikkiaan käy mulle, että kaikki nimet on jotain superyleisiä tusinanimiä. :arghh:
 
Me ollaan aika ajoin pyöritelty tätä nimiasiaa miehen kanssa. Mä oon ehdotellu nimiä, jotka on tulleet jostain mieleen ja nyt taitaa olla se lopullinen löytynyt. Nimi on kiva ja harvinainen, kuitenkin suomalainen nimi, joka sopii myös "rakenteeltaan" esikoisen nimeen. :)
Jotenkin mulle on paljon vaikeampi keksiä kivoja tyttöjen, kuin poikien nimiä. Ja esikoisella on etunimi mun suvusta ja toinen nimi miehen suvusta, nyt ei löytynyt kummaltakaan puolelta mitään, mikä sopisi ja kelpaisi. Mun ykkössuosikkiehdotus ei ole ollut niin kovin miehen mieleen, hän tykkää eniten tästä kakkossuosikista, joka kyllä kelpaa mullekin. Emme ole vielä osanneet kutsua masuvauvaa millään nimellä, esikoista kutsuttiin kyllä jo aika aikaisessa vaiheessa raskautta päätetystä nimestä väännetyllä lempinimellä. Mutta nimi otetaan kyllä heti synnytyksen jälkeen käyttöön, niin tehtiin esikoisen kohdallakin.
 
Hilla on ihana nimi :) mekin tajuttiin vasta liian myöhään että mun serkun lapsen nimi on sama kuin mikä päätettiin että annettaisiin tytölle.. Serkun lapsi on Aada ja me päätettiin että tytön nimi olis ollu Ada. Mut en kuollaksenikaan olis muistanu serkun lapsen nimeä ku mietin varmaan 2 viikkoa että mikä se olis ollu.. Koitettiin nimittäin blokata kaikki tommoset jo suvussa olevat nimet pois ettei tulis just liian samaa nimeä..

Tajusin toissa päivänä että meillä on muuten kyllä aika hyvät nimet päätetty ku mies halusi nimetä tytön ensimmäisen naisohjelmoijan mukaan ja nyt tää mein pojan nimi on semmonen että voi sanoa että ollaan nimetty yhden lentäjän mukaan :DD (olin lentonäytöksessä katsomassa pari vuotta sitten ja voi että kun oli hieno esitys kyseiseltä lentäjältä vaikka en siitä mitään tajuakaan :DD)
 
Meillä on muutenki samoja nimiä... Mun ja miehen kummanki nuorimman nimi on sama sillä erolla et mun tytössä on kaksi ii:tä ja miehen yksi... Miehen siskolla on sama nimi kun mulla...
 
Meillä oli tytön ja pojan nimi valmiina mietittynä (tyttö varmin nimi) ennen ku tiedettiin kumpi tulossa... mies keksi tytön nimen ja se on :love017 ihana ja "uniikki" jos niin voi sanoa.. en kuitenkaan halua paljastaa meidän nimivaihtoehtoja ... puhumme kotona myös vain vauvasta tms.. nimeä ei mainita ääneen ellei olla kahdestaan jotta vanhimmat lapsetkaan ei sitä kuule/tiedä kun sitten nimenantojuhlassa...
 
Meillä minä olen ehdottanut kahden ekan lapsen etunimet ja mies pitänyt niistä ja hyväksynyt ne. Nyt onkin ollut ongelma kun mies ei hyväksynyt mitään minun ehdottamista nimistä. Laitoin hänet sitten itse ehdottelemaan nimiä ja sieltä tuli sitten harvinainen pojannimi jonka hyväksyin. Rupesin jo kutsumaan vauvaa sillä nimellä, kunnes pari viikkoa sitten mies kuuli yhden ehdottamani nimen uudestaan ja nosti sen takaisin pöydälle. Se oli vielä ykkösehdotukseni. Menin aivan sekaisin koska vauva oli jo xxx ja nyt mies voisikin hyväksyä nimen jonka olen jo tosi pitkään halunnut. Koska en voinut itse valita kumman nimen niin pistin miehen asialle ja hän sai miettimisaikaa ja päätösvaltaa. Yhtenä iltana vaadin häneltä vastauksen (hän voisi odottaa vauvan syntymään asti, mutta minä tarvitsen nimen vauvalle jo nyt jotta voin puhua hänelle) ja kyllähän mies kuitenkin valitsi sen harvinaisen oman ehdottaman nimen. Ja hyvä niin, koska pari päivää ennen päätöstä kävin ultrassa ja kun näin vauvan näytöllä niin tiesin että xxx hän on <3 Joten kahden nimen kriisistä päästiin ja ollaan taas takaisin alkuperäisessä nimessä, ja nyt se ei enää muutu. Miehen perustelut oli "koska tämä on viimeinen lapsemme hänen kuuluu saada erilainen ja harvinainen nimi" (mun ehdottamani olisi ollut tavallinen kuten kahden ekan lapsen nimet) Kaikilla meidän lapsilla on kolme nimeä, keksitty etunimi ja toinen ja kolmas nimi molempien suvuista, joten vauvalla toinen ja kolmas nimi oli päätetty jo kauan sitten koska ovat ongittu meidän suvuista ja sen takia koimme että ne olivat helppoja valintoja. Mun nimisäännöistä (1. Pitää lausua niin kuin kirjoittaa, 2. Pitää voida lausua suomeksi ja ruotsiksi samalla tavalla, 3. Pitää voida lausua englanniksi, 4. Ei S tai R kirjainta) mun piti tällä kertaa luopua "ei S kirjainta" säännöstä mutta olen iloinen että mies on saanut ihan itse valita tämän pojan nimen eikä vain hyväksyä mun ehdotukset.
 
Hiukan asiasta poiketen.. en huomannut oliko tästä jo keskustelua mutta... nimijuhla.. kovasti mietinnässä paikka missä pitää vauvan nimenantojuhla.. monessa juhlatilassa vuokra/hinta on todella korkea.. kun kyse on vain parista kolmesta tunnista ja näissä on monesti oma pitopalvelu.. laskin juuri, että lähemmäs 45hlöä olis tulossa paikalle.. mutta siis, tietääkö joku, voiko nimijuhlan pitää srk-talolla jos ei kuulu kirkkoon (molemmat vanhemmat)?
 
Ite mietin onko edes järkevää järjestää mitään vai ei.. Suurin osa suvusta asuu niin kaukana että tuskin ovat tulossa ja näin toisaalta ei tuu pidettyä yhteyttä oikein niihinkään jotka asuu lähellä.. Jos jotain pidetään niin sit varmaan kotona..

Kannattaa varmaan kysyä ihan seurakunnalta tuosta?
 
Me varmaan pidetään ihan kotona. Vähän mietittiin, että voitais pitää nyyttäri-nimiäiset. Pyydettäis vieraita itteään tuomaan tarjottavat. En tiedä miten mahdutaan, mutta sopu varmaan antaa sijaa. Molempien lähisukulaisista lapsineen tulee jo yli 30 hlö ja sit mielellään kutsuttais myös hyvät ystävät, joten helposti varmaan tulee 50 hlö.
 
Joo no olisihan tää oma kotikin vaihtoehto mut mahtaa tulla hiukan ahdasta.. joten mieluiten hiukan tilaa.. voi pitää puheita ym ja kaikki kuulee mitä puhutaan.. miehen suku on kovin puheliasta, pitävät puheita juhlassa kun juhlassa Oma sukuni taas.. no.. tulevat paikalle ja onnittelevat, kukaan ei oo pitänyt puheita sen koommin, mitä nyt hiukan yrittänyt esim oman lapsen rippijuhlissa tms..
 
Nimenantojuhlat ois tiedossa kun ei kumpikaan kuulu kirkkoon eikä lapsi kasteta. Mut mitä tapahtuu niissä juhlissa? Kuka sen nimen antaa vai sanotaanko se vaan ääneen vai mitä hittoa? :D
 
Takaisin
Top