Ekana mieleen tuleva, selkeästi täysin itsekäs teko oli esikoisen kohdalla imetyksen lopettaminen hänen ollessaan 14 kk vanha. Lapsi olisi varmasti jatkanut vielä vaikka kuinka pitkään, mutta minulle riitti.
Sitten on paljon sellaisia, jotka ovat toisaalta itsekkäitä, mutta pitkällä tähtäimellä myös arvioni mukaan lapsen edun mukaisia. En esim. todellakaan leiki lapsen kanssa tuntitolkulla päivittäin, mutta on hyvä, että lapsi tylsistyy ja oppii keksimään itse itselleen tekemistä. Isovanhemmilla esikoinen kyläilee toisaalta sen vuoksi, että me vanhemmat saadaan hengähdystauko, mutta myös siksi, että lapsi itse pyytää päästä kylään ja läheinen suhde isovanhempiin on tutkitusti hyödyllinen lapsen hyvinvoinnin kannalta.
Mun mielestä ei ole ollenkaan itsekästä syödä herkkuja lapsen nukkuessa, vanhempi on kuitenkin vastuussa lapsen terveydestä ja liiallinen määrä herkkuja vaarantaa sitä. Samoin valvominen ei mielestäni ole itsekästä, ellei sitten valvomisen takia ole niin väsynyt, että se näkyy negatiivisesti lapsille.