Mies ja odotus

[Martuti]

Joo kyllä mies laittoi eilenillalla vielä viestin, jossa kirjoitti että on pahoillaan ettei osannut sanoa mitään lohduttavaa, ja kun mökissä tiivis tunnelma eikä ole oikein omaa rauhaa jutella...
Tänään sitten soitteli taas tuossa illalla, meni ulos puhelun ajaksi niin saatiin juteltua paremmin.
Eli kaikki hyvin taas... :)

 

[anhe]

Meillä mies tilasi tammikuussa minun tietämättä doplerin, kun olin koko ajan huolissani vauvan voinnista. Toisekseen mies on lähes koko tämän odotuksen ajan tehnyt meillä ruuan, kun minua etoo paistetut ruuat valmistusvaiheessa. Mie luulen, että on paljolti mieheni ansiota, että oon pysynyt selväjärkisenä tässä odotuksessa. Mies on aivan varmasti yhtä huolissaan kuin miekin, mutta hän on pystynyt hiukan paremmin jäsentelemään ja tuomaan ilmi pelkojaan. Oon arvostanut tosi paljon sitä, että mies tulee ultriin ja neuvolaan mukaan, koska hän toimii vähän niin kuin minun äänenä, itse oon tosi huono kertomaan tunnoistani ja voinnistani "vieraille".

 

[Satsuma83]

Mulla kun oli tuossa pari päivää sitten kunnon aallon pohja ja kaikki asiat tuntu harmittavan,niin nyt on pakko sanoa,että täälläkin mainitsin,että ei mun mies mitään kuitenkaan ymmärrä,mutta nyt joudun sanani syömään! :D
Eilen juteltiin pitkään ja kunnolla kaikista mun tuntemuksista. Ensin hän tietty häkelty,että miten voin ajatella noin taikka tuntea noin vaikka raskaus ja lapsi ylipäänsä on toivottu ja tekemällä tehty. Sitten kunnon keskustelun jälkeen hän alkoi ymmärtämään mun fiiliksiä ja sanoi,että välillä hänellekkin tulee epätoivon tunteita,että kuinka tästä kaikesta sitten jatkossa pienen mukulan kanssa selvitään,mutta sitten hän sanoi että pelon fiilikset kadottaa se,että hän tietää että yhdessä me selvitään mistä vaan! voi kuinka sydän pakahtui!!!
Lopuksi hän sanoi,että koska normisti olen aika tasapainoinen,tosin impulsiivinen tyyppi,niin nyt pitää vaan laittaa turvavyöt tiukalle ja pysyä tämän vuoristoradan kyydissä lopppuun asti!

 

[Maaria]

Meillä on käynyt niin, että luonteet on pikemminkin tasoittuneet tän raskauden myötä, ja ehkä vähemmän ollaan kinattu nyt. Mä olen muutenkin aika lauhkea luonne, ja mies varmaan äkkipikaisempi. Tai ainakin hänen paska päivänsä näkyy yleensä koko porukassa, minä osaan piilottaa sen ja hymyillä lapsille omastani huolimatta :) Meillä monen pikkuriidan syy on varmasti ollut miehen mustasukkaisuudessa, ehkä hän nyt ajattelee ja on tajunnu että en ole mihinkään tästä uusioperheestä lähdössä kun on maha noin pystyssä

 

[Martuti]

Maaria, wau, että jollain voi käydä noinkin... toki jos riidat on useimmiten koskeneet mustasukkaisuutta, niin sitten ehkä ymmärrän

Meillä kyllä riidellään tosi harvoin. Isoa, kunnon riitaa ei ole ollut yli vuoteen varmaan (paitsi se mun alkuraskauden hormonihirviö-sekoilu kun viskelin lautasia... ). Pikkuriitoja ja mökötyksiä toki silloin tällöin. Ja ne koskee yleensä sitä, että kenen pitäisi käydä ruokakaupassa ja mikset ole imuroinut vaikka lupasit jne. Eli tuollaisia typeriä, loppuviimeksi aika merkityksettömiä asioita.

 

[Maaria]

Joo, mä olenkin ollut aika huojentunut, ettei musta/meistä tullutkaan mitään hormonihirviöitä, mutta vielähän tässä on jokunen kuukausi aikaa Meilläkin kyllä kinataan, mutta onneksi vähemmän ja molemmat tajuaa että nyt on vaan se aika vuodesta kun on kiire. Meillä molemmat on koko ajan väsyneitä, töistä ja minä vielä raskaudesta, ja eilenkin mies nukahti illalla seitsemän jälkeen ja jätti mulle lasten sänkyyn paimentamisen. Kun toinen on fyysisessä ulkotyössä päivät, eikä osaa välillä peitellä väsymystään (ja nälkäkiukkuaan), olenkin itse sisuuntuneena ajatellut, ja ääneenkin sanonutkin, että eikös se pitäisi minun olla känkkäränkkä enempi kuin sinun?! Eilen juuri, toinen oli aika tuppisuuna aikansa, ja kyselin että mikä ketuttaa, niin vastaus oli että v**uttaa kun on niin väsy ja yöllä heräsi kesken unien. Naurahdin siihen vaan että just joo! Että kiukkuilenko minä täällä vaikka herään joka yö ja monena useampaan otteeseen?!?

 

[Miu88]

Mekin riidellään tosi vähän. Neljään vuoteen mahtuneet "oikeat" riidat voi varmaan laskea yhden käden sormilla. Useimmiten ne on tainneet liittyä rahaan ja miehen poikaan (sen kasvatukseen, tai sen puutteeseen). Minulla on äärettömän pitkä pinna enkä oikein edes osaa riidellä, ja mies yleensä näkee koska ollaan lähestymässä rajaa, ja osaa lopettaa ajoissa (tai laittaa kakaransa lopettamaan). Ei tosin aina......

Useimmiten se on sellaista tiuskimista ja hermoilua minun puoleltani jos kyllästyin miehen päättömyyksiin tai tyhmiin kysymyksiin/avuttomuuteen, tänäänkin mies vaan kysyi että laitoinko niitä pojan vanhoja vaatteita myyntiin viime viikolla, "no laitoin kai, jos mä sanoin sillo et laitan ni kyl ne on sit laitettu!!!". No mitäs tulee kyselemään itsestäänselvyyksiä kun mä yritän olla koneella....

 

[Martuti]

^ Meillä on muuten tosi samankaltaista, paitsi että mulla ei ole pitkä pinna, vaan miehellä, joka sitten yleensä väistelee mun kiukkujani..

 

[pauski90]

Eilen toi mulle kukkia ja puffet jätskejä (himoitsen niitä) naistenpäivän kunniaksi <3 Tänään oltiin ystävä pariskunnan tytön ristiäisissä, se jotenkin toi miehelle todemmaksi että kohta meillekkin tosiaan tulee vauva. Koko päivä ollaan pussailtu ja pidetty kädestä kiinni ja hekumoitu tulevasta pikkusesta, ollaan kun vasta rakastuneita

 

[åke]

-

 

[Martuti]

Miehen kanssa eilen keskusteltiin paljon synnytyksestä, ja siitä millaisia toiveita ja ajatuksia kummallakin siitä on. Ja että miten toivoisin miehen toimivan, jos itse en pysty päätöksiä tekemään tms... onneksi oltiin samoilla aaltopituuksilla ja voin luottaa mieheeni

 

[åke]

-

 

[Martuti]

^ Heh, meillä se olen yleensä minä, joka riitelee yksinään

Meillä ei ole ihan rutiinia tuo sängyllä yhdessä pötköttely iltaisin, se vähän vaihtelee. Mies tulee yleensä vähän myöhemmin nukkumaan kuin minä. Mä herään tuntia tai paria aiemmin aamuisin (ennen klo 5 tai 6), mies sitten vähän myöhemmin. Ja musta tuntuu että mä tarviin nyt ne väh. 7 tunnin yöunet, mies pärjää kuudella tunnilla. Joten ei mennä melkein koskaan samaan aikaan nukkumaan, niin ei ihan joka ilta yhdessä pötkötelläkään, mies aina välillä tulee siihen mun kanssa hetkeksi, ja poistuu telkkua katsomaan kun mä alan nukkumaan.

 

[åke]

-

 

[marce86]

Meillä mies oli paljon enemmän esikoisen raskaudessa mukana mitä nyt tämän kakkosen kanssa. Toki on jutellut vauvalle ja välillä silittelee vatsaa mutta se ylihuolehtiminen on jäänyt. Välillä jutellaan mahdollisista nimistä ja hankinnoista. Meiltä meinas tuplarattaat jäädä saamatta kun joka paikasta oli loppuun myydyt siihen mies vaan et oli mun vika kun olen hidastellut ostamisen kanssa. Mä siis luulin et olen osannut kerrankin hillitä itseni etten oo kauheasti hankkinut tarvikkeita :) Nyt mies odottaa kovasti et jos syntyy tyttö ni pääsee ostoksille meillä on tainnut mennä osat ihan sekasin

 

[Martuti]

åke, mä aina välillä nukun korvatulppien kanssa, mutta en koko ajan pysty, ne alkaa sattumaan. Mulla on aika ahtaat korvakäytävät niin ne pienimmänkin kokoiset korvatulpat ovat liian isoja ja ne ahdistaa mua.

Meilläkin aina välillä mies koisii siis vierashuoneessa. Ja jos nukkuu mun viekussa, hänellä on sellainen apteekista ostettu nenäklipsi joka hiukan auttaa ettei ihan niin kovaa kuorsaa, mutta se yleensä tippuu häneltä jossain vaiheessa yötä... silloin minä hipsin sinne vierashuoneeseen

Mullakin tosiaan uni aika herkässä, ollut jo monta kuukautta. Tai lähinnä sitten kun olen kerran yössä herännyt pissalle, niin se nukahtaminen uudestaan on vaikeaa, jos toinen kuorsaa vieressä...

 

[Minoukka]

Meillä mies on ollut melkeinpä enemmän tohkeissaan alusta saakka, vaikka sillä jo kaksi lastan on ennestään. Jopa niin, että sitä hössötystä meinaa välillä jaksaa, kun ite suhtaudun aika tyynesti Aina pitää olla mahassa kiinni ja höpötellä masuasukille.

Mä sitten taas saan kilareita tasaseen millon mistäkin ja mielialat heittelee hulluna, niin että siinä on kyllä tyypillä kestämistä, mutta hyvin on ymmärtäny mun hormonihirmumyrskyjä vaikka ollaan normaalisti molemmat melko tulisia luonteita kun sille päälle sattuu. Ja kun mulla on heikkoja hetkiä, niin jaksaa aina kannustaa. Sitten se aina rauhottelee mua, kun ei tee hyvää vauvalle hiiltyä sillä tavalla

Seksielämä on rauhottunu huomattavasti ja mies on itse sanonu, että vähän pelkää että häiritsee vauvaa ja varsinkin nyt kun kerran oli vuotoa yhdynnän jälkeen, on ollut kovin varovainen ja huolissaan. Seksiä on kuitenkin ollu tihan riittävästi, eikä tämä ole kumpaakaan haitannut ja kehuja satelee vaikka itse en oloani kovin seksikkääksi tunne vatsoineni.

Ylipäätään on hyvin huomioonotettu olo

 

[Satsuma83]

Meillä seksielämä oli alkuraskaudessa todella aktiivista. taisi johtua siitä,kun pysty jättämään kondomin pois ja se oli taas niin toisenlaista kahden vuoden kumin käytön jälkeen.
Nyt on meiningit makkarissa rauhoittunut. Ollaan koitettu keksiä uusia/ vanhoja hyväksi havaittuja asentojakin,että toiminta olisi molemmille kaikin puolin miellyttävää. Maha alkaa vaan olemaan esteenä,mutta himot ne on hiirelläkin ja hätä/ himo keinot keksii! :D

 

[Satsuma83]

unohtu mainita vielä,että mun miekkonen ansaitsee kohta vuoden avopuoliso palkinon,koska oli nyt vuorostaan hankkinut meille yhteisen risteily ensikuulle!!
Olin kylläkin sanonut jonkun aikaa sitten ohimennen,että olisi kiva päästä keväällä käymään tukholmassa risteilyn merkeissä, koska ei olla pitkään aikaan sielä käyty ja olisi ihana päästä vielä hyvissä ajoin ennen h-hetkeä ihan kahdestaan käymään edes jossain pikku reissussa.Nyt se sitten toteutuu.
Pääsee shoppailemaan, nauttimaan hyvää ruokaa ja viettämään vähän laatuaikaa kahdestaa ilman arjen pyöritystä.
Nauratti,kun risteily on varattu sunnuntailähdölle, koska silloin on rauhallisempaa risteilykansaa liikkeellä,niin ei tartte mun sielä kännisten matkustajien ja väen paljoudessa kulkea mahapystyssä. Bonuksena oli se,että hän oli varannut meille a- luokan hytin ihan mukavuuksienkin vuoksi.
Saas nähä miten kauan aikaa tää mun paapominen jatkuu vielä, koska koko raskausaika on ollu tälläistä. Varmaan sitten,kun vauva syntyy niin tää viim.loppuu,kun huomio kohdistuu tietty vauvaan. :)

 

[Mimmi]

Kuulostaa Satsuma83 ihanalta, mukavaa reissua :)

Meillä on peiton alla touhuilut vähentyneet tooodella paljon. Aluksi yritin vain selvityä siitä pahoinvoinnista ja sen takia seksi katosi kuvioista lähes kokonaan. No ei me senkään jälkeen oikein aktiivisesti ole touhailleet. Luulen kyllä, että se on seurausta tuosta 2,5 vuoden yrittämisestä, jolloin sitä oli melkein "pakko" touhuta joka toinen päivä tietyssä vaiheessa kuuta, huvitti tai ei. Nyt on paljon spontaanimpaa, vaikkakin huomattavasti harvemmin. No laatu korvaa määrän ja tämä nyt toivottavasti on vähän hiljaisempi kausi ennen uutta nousua. (Ja lisää haastetta tuo nykyään myös se että mies nukahtaa samaan aikaan meidän esikoisen kanssa )