Mulla kanssa ihan mahdottomia mielenpurkauksia. Suutun ihan hirveästi jostain ihan pienestä ja tulee kiukuteltua turhista ja tietenkin mies on joutunut ottamaan ihan syyttä kaikki vastaan. Eilenkin tulistuin naapurille yhdestä pienestä asiasta, onneksi sain suuni pidettyä kiinni naapurin läsnäollessa, mutta mies sai sitten täyslaidallisen kotona kun ärsytti niiiin tolkuttomasti. Mutta onneksi pystyin hillitsemään itseni edes naapurin aikana, ihan kauhistuttaa jos menisi oikein avautumaan ja sitten katkeis välit jonkun tyhmän tunteenpurkauksen takia. Ja meillä kyllä tosi ihanat naapurit, että ei heissä mitään vikaa ole, nää hormonit vaan tekee todellakin temppujaan. Tänään tuon asian ajatteleminen jo naurattaa, eilen oli ihan eri tilanne. Veri kiehahti niin, että en tiennyt miten päin olisin ollut.:banghead:
Ja välillä pelottaa töissä ettei vaan tulistu työkaverille/pomolle mistään, koska sitten jos joku välikohtaus tapahtuisi olisi kyllä pakko paljastaa, että raskaana tässä ollaan ja sen takia vähän pää sekoilee. Onneksi lomaan on enää kaksi päivää ja pääsee vähän rentoutumaan. Hirvittää vaan ajatella kuinka mies jaksaa sitten seuraavat neljä viikkoa mua kattella, jos tää tällaisena jatkuu...
Mutta tätä tunteiden vuoristorataa on nyt jatkunut pari viikkoa. Nyt siis mulla menossa 7+3. Jossain tossa Vau:n teksteissä oli mielestäni, että rv. 7-10 mielialan vaihtelut olisi pahimmillaan ja sitten taas loppuraskautta kohden, mutta onhan tämäkin varmaan tosi yksilöllistä. Mutta oon kyllä huomannut selkeästi olevani räjähdysherkempi kuin vielä pari viikkoa sitten. Nollasta sataan kiihtyminen tapahtuu ihan nanosekunneissa ja aihe ei tarvitse olla kovin kummoinen kun kiehuu yli.
Ihan itseäki jo ärsyttää, kun ärsyttää niin usein ja niin turhat asiat. Loukkaantuminen ja itku tulee turhan helposti ja yhtäkkiä saattaa jo naurattaa. Ei ole mitenkään tasapainoinen olo ja tuntuu, ettei tunne itseä enää ollenkaan 
