Meillä mies oli pitkään vastaan ajatusta toisesta lapsesta. Alkujaan oli tarkoitus koittaa saada kaksi, mutta esikoisen rankan vauva-ajan myötä miehen mieli muuttui kunnes nyt taas oli sitä mieltä, että itselle ehkä riittäisi yksikin, mutta tytöllä on kiva olla pikkusisarus. Itse halusin alkujaan kolme lasta, mutta nyt on mieli muuttunut kahteen ja ehdottomasti tahdon kaksi.
Nyt mies tuntuu olevan innokkaampi tästä raskaudesta kuin ensimmäisestä, ehkä tietää jo paremmin kuviot ja ensimmäinen oli niin epätodellista kun ei missään näkynyt eikä tuntunut, itsellä kun ei ollut minkäänlaisia pahonivointeja (paitsi autossa), eikä muitakaan oireita. Esikoiselta mies oli mukana joka ikisessä neuvolassa alusta saakka ja tietysti ultrissa ja myöhemmin muillakin lääkärikäynneillä joihin tytön kanssa jouduttiin. Esikoisesta ei neuvolaan pääse kun ei kerrota vielä kellekään ja jää esikoisen kanssa kotiin siksi aikaa. Ultraan haluan miehen mukaan, joten jollekulle täytyy kertoa, jotta hoitopaikka järjestyy..
Tänään tuli sanomista kun kannoin kauppakassit itse autosta sisälle.
Ja muutenkin tästä raskaudesta muistuttelee paljon ahkerammin kaikessa ja joudun monesti sanomaan, että sen näkee sitten vasta siellä 12 viikon tienoilla, että kaikki todella on hyvin..
Esikoisen kanssa jo mies on tehnyt melkein kaikkina päivinä ruuan, jos vaan töiltä pystyy. Tekee siis kotoa käsin töitä päivystysluontoisesti. Siivoamisessa on hoitanut imuroinnit jo kauan kun itsellä selkä huono.
Kaikenkaikkiaan ihan hyvällä mallilla nyt kun joskus itki useasti sitä, ettei se mies nyt toista haluakaan..