Masuasukki ja koira

Täällä odotellaan että saadaan vaunut hankittua ja harjoittelemaan koiran kanssa. Vaunujen on oltava tukevat sillä tuolla neidillä massaa on.

Neitiämme lenkkeilijät ja pyöräilijät eivät oikeastaan enään kiinnosta,
käskystä juoksee joko tien vasempaan tai oikeaan reunaan ja odottaa siellä lupaa lähteä liikkeelle.

Kiitos Minto linkistä.
 
Lauantaina kun tulimme äidiltäni vaunujen kanssa julkisilla kotia niin tyttömme käveli ihmeen rauhassa vaunujen kanssa. Tosin olimme miehemme kanssa kumpikin liikenteessä, että johtuiko se siitä että toisella oli koira ja toisella vaunut. Päädyimme Brion Kombi vaunuihin, Korkealla koppa niin ei tarvitse kyyristellä maatasolle ja muutenkin tukevat vaunut, isot renkaat, että voi hiekkateilläkin vakaasti kulkea.

Eilen kun näytimme anopilleni vaunuja niin Mimi työnsi pään vaunukoppaan aivan kuin katsoakseen missä vauva on ja ilmeestä näki, että ihmetteli kovasti kun ei nähnytkään vauvaa. :) Vauvan tuoksusta Mimi on myös innoissaan. Kun plärää käytettyjä vaatteita tai muita missä on vauvan tuoksua jäljellä niin kaikki pitää oikein tarkkaan nuuskia läpi.

On muuten meitin neiti ottanut myös masuni nuolemisen päivittäiseksi tavaksi,
muutama päivä sitten kun neiti kuunteli masusta tulevia ääni, pää painettuna masua vasten, antoikin pikkuinen masusta kunnon potkun suoraan korvaan!
Saas nährä sitten kun liikkeet näkyvät jatkuvasti kunnolla niin mitä tuo meinaa!
 
Mä en oo harjoitellut vaunujen kans kävelyä, mutta oon keskittynyt narukävelyn petraamiseen kunnolla nyt kun kävelen muutenkin hitaasti eikä oo mihkää kiire. Hommasin myös lyhyemmän hihnan, joska oon ajatellut vaunulenkit kulkea siten, että koira menee vasemmal puolella vaunujen vieres. Lisäksi hommaan rintarepun ja heti kun mahdollista aletaan käymään mettäs sit vauva repus ja koira vapaana. Säitä seuraten tietty [:)]

Muuten oon laittanut jo kaikki vauvatarvikkeet näkyville, jotta koira tottuu niihin ja kokee ne normaaliksi osaksi "sisustusta" [:D] Sänky siirretään makkariin joulukuun lopul, jotta koira kerkeää hakea itelleen sopivan kukkumispaikan (nukkuu makkarin lattialla mun puolel sänkyä). Vauvan sängyn takia se joutunee siirtymään metrin oikealle [:)]

En nyt muista kuka laitto sen linkin artikkeliin vauvan tulosta, mut kiitos siitä. Sain siitä varmistusta omille suunnitelmilleni ja pari hyvää ideaa vielä toteutettavaksi [:D]
 
Nykyisessä koirassa, joka on 2v uros-setteri, en ole muutoksia ainakaan vielä huomannut.
Kun esikoinen syntyi, silloinen seropi-narttu meni kyllä syntymän jälkeen totaalisen "sekaisin".[:D]

Laitokselta kotiuduttuamme koiralla suorastaan pyöri silmät päässä, se yritti hyppiä syliin, vahti vauvaa kuin haukka. Pelkäsin tietysti ensin koiran haluavan vahingoittaa lasta, mutta käytöksen syy selvisi muutaman päivän päästä; - se alkoi erittää maitoa. Eli joko koira oli valeraskaana tai laspen syntymä herätteli siinä muuten hoivaamisviettiä, mutta pahaa se ei koskaan tehnyt.[:)]

Jostain luinkin, että susilaumassa vain alfanaaras saa lisääntyä, ja muut lauman nartut tarvittaessa pystyvät johtajan pentua hoitamaan ja imettämäänkin.
 
Juuh siis susilaumassa alfa pariskunta lisääntyy. Elikkä lauman voimakkaimmat, ja viisaimmat. Ja koiraperheessä isäntä ja emäntähän ovat aina alfoja joten suden käytöksen kautta kun asiaa miettii niin sen pitäisi olla yksinkertainen! :)
(niin.. mutta aina löytyy myös perheitä joissa koira ei omaa paikkaansa tiedä ja saattaa lähteä kokeilemaan...
Olen lukenut myös kauhutarinoista koiran ja lapsen välillä. Mieleen painuvin on se kun pariskunta oli hankkinut vauvalle omaan huoneeseensa sängyn, ja antanut koiran nukkua sängyssä ennen vauvan syntymää. Kun vauva oli tullut kotiin koira oli ihmeissään miksi hänen sängyssään on vieras vikisevä mytty ja eliminoinut vauvan raatelemalla yön aikana..) Niin että eikös se vika ole tässä vaiheessa vanhemmissa eikä koirassa!
 
Noh niin taas koiriin liittyvää.. Ainakin osittain..
Tänään koiramme koitti hypätä minua päin ja toruin heti häntä niin vanhempi kissamme tuli takaatani ja alkoi hurjasti sähistä koiralle ja ajoi sen pois luotani.. on siinä tainnut kissalla mamman suojelu vaistot nousta!
Tuntui todella hassulta tuo tilanne,, ei sitä oikein voi edes selittää.. :)
 
Meidän kohta puolen vuoden ikäinen tyttömme on alkanut pikkuhiljaa ymmärtää äiteen tilan päälle. Johtuen varmaankin tästä "pienestä" ja sievästä masusta [:D]. Enää ei tulla pää viidentenä jalkana syliin täysillä, jos istun/makaan sohvalla, vaan nätisti hypätään eka viereen ja sitten tullaan ihan kylkeen kiinni. Isännän syliin kyllä mennään sitten sitäkin kovempaa [:)].
 
Ja sitten ne meidän kollinretkut... Vanhempi on enemmän sylikissa ja häntä tämä iso maha häiritsee sen takia, kun ei löydä hyvää asentoa mun sylissä. Sitten kun hyvä asento löytyy (pienellä avustuksella), niin kyllä sitten kehrätään masulle. Viikonloppuna vauva innostu masussa toisen kehräyksestä niin kovaa, että päätti antaa pienen potkusarjan kiitokseksi. Ja tästähän meidän seniori vaan tykkäs... Nuorempi on aina ollut arempi ja eikä viihdy sylissä oikeastan ollenkaan (eikä tule edes syliin omasta vapaasta tahdosta). Mutta viime aikoina se on alkanut nukkumaan meidän sängyssä ja aina minun jalkoja vasten.
 
Että näin ne meidän elukat huomioi äidin turpean tilan [:D].
 
Nooh meitin neiti ei oo ainakaan tottunut liikkumaan vaunujen kanssa ko ei ole aikaisempia lapsia perheessä.
Täytyis joku päivä raahaa nuo vaunut miehen avustuksella tuonne alas ja lähteä tekemään lenkki niin että vaunut on mukana. Onhan se kuiteski erillainen juttu koirallekki, ko on muuta mukana.
 
mulla ihan samat ajatukset kuin Elegialla tuosta kotiin tulosta..
Toinen koirista on rauhallisempi ja tarkkailevampi.. toinen taas intoa täynnä ja kova pusuttelemaan.. saapi nähdä miten meillä käy sitten kun joskus saadaan pikkuinen maailmaan ja kotiin [:)]
 
Meillä on nuo kulkemiset siinä mielessä vähän erilaiset et koira homputtaa menemään omia reittejään ja minä omiani vaikka yhdessä mennäänkin. Kun me asutaan täällä maalla umpimetsässä niin ei kovin usein mitään pantoja ja hihnoja käytetä. Kaikki kävelylenkitkin mennään koira irrallaan. Ja ehkä just sen ansiosta koistinen on loistava kulkemaan myös hihnassa silloin harvoin kun tarvii kun se on niin ylpeänä kun saa olla panta kaulassa. Ja luulen et se tajuaa minuutissa miten vaunujen kans kannattaa kulkea. Ne on kyllä tarkkaan tutkittu vintissä.
Me ollaan kaiki vauva hankinnat ja uudet jutut näytetty koiralle ja viimeks just yhtenä iltana kun harjoiteltiin turvaistuimen kiinnittämistä autoon niin koira kävi perässä tarkistamassa et on varmasti hyvin kiinni. Ja äitiyspakkaus me on avattu yhdessä joten nekin vaatteet on jo haisteltu moneen kertaan.
Ja luulen kans et meilläkin koira tulee mukaan kun mut ja vauva haetaan kotiin niin saa sitten jo koko matkan haistella uutta perheenjäsentä. Ja sitä ennen iskä on tuonut vauvalta tuoksuvia vaatteita/rättejä kotiin.
Landseerien "käyttöohjeessa" sanotaankin että kun olet tämän rotuisen koiran hankkinut niin mitään et enää tee yksin ja se pätee kyllä. Mutta kun siihen on tottunut että kaikki hommat käydään perässä tarkistamassa ja yhdessä tehdään niin tuskin siinä yks vaavi välissä enää paljon soppaa pahentaa[:D]
 
Kotiutumisesta ja ensimmäisestä vuorokaudesta

Pari päivää sitten äitini toi koirallemme kotiin Bodyn joka oli ollut vauvalla päällä ja antoi sen haistella sitä usein.

Eilen pääsimme siis kotiutumaan ja kun olimme lährössä synnäriltä niin soitimme äidilleni joka oli ollut elukka vahtina meillä että lähtee koirien kanssa lenkille.
Näin saimme tulla aivan rauhassa kotia. Pikkumies hieman ihmetteli uutta paikkaa ja toinen kissamme tuli aivan ihmeissään katselemaan kaukaloa ja sen sisältöä.
Imetin pikkuisen ja laitoin nukkumaan ja soitimme äidilleni että saa tulla jo taikaisin. Koiramme oli aivan innoissaan kun näki miedät. (miehenikin oli 4 päivää mukanani osastolla perhehuoneessa.) ja voi sitä koiran iloa ja nuuskimista kun rekku tutki paikkoja ja tuoksuja.. Myöhemmin kun koirat olivat rauhoittuneet ja pikkuinen heräsi kävin hakemassa sen makkarista nukkumasta ja koiramme sai tulla rauhassa tutustumaan. Alkuun koira ihmetteli todella pikkuisesta lähteviä ääniä mutta otti ne todella rauhallisesti.. nyt on tullut jo nuuhkimaan kunnolla pikkuista, ja nukkuu rauhallisemmin jo vaikka pikkuinen parkuisi,,, :)
 
Kuinkas muilla on koirat suhtautuneet kun vauva on nyt tullut taloon?

Meillä on ollut kohtuu rauhallista, mutta meinasipa tuo koiruus alkuun ilmeisesti että arvojärjestys olisi laitettu uusiksi.

Vauvaan suhtautui ensin peläten, ja kun on saanut rauhassa haistella ja tutustua, niin on nyt muutaman päivän jälkeen jo kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Eka päivinä teki kyllä aika yllättäviä vetoja. Meillä keittiö on aina ollut koira-vapaa alue, jonne koiralla ei ole mitään asiaa eikä se sinne ole pyrkinytkään.
Minun tultua laitokselta olimme syöneet ja sapuskat jäi vielä keittiön  pöytään, me oltiin olohuoneessa. Meinasin pudottaa silmät päästäni, kun koira kävelee suoraan keittiöön, nousee pöytää vasten ja alkaa aterioimaan pöydästä!

Yritti keittiöön vielä muutama kerta tuonkin jälkeen ennen kuin meni jakeluun että säännöt on edelleen samat.
Toinen huvittava juttu oli, kun tämä koira harvemmin pitää kiirettä ruokakuppinsa tyhjennyksen kanssa, eikä välitä vaikka kuka kuppiin koskisikin.
Annoin koiralle ruoan, se tapansa mukaan vain vilkaisi sitä ja meni takaisin makaamaan. Vauvan heräiltyä olohuoneessa otin sen luonnolisesti syliini ja kävelimme yhdessä koiran ruokapaikan ohi mennäksemme makkariin vaipanvaihtoon, kun koira oikein juoksemalla juoksi syömään sapuskaansa, ikään kuin peläten että vauva söisi sen. XD
Huoh, ota noiden nelijalkaisten ajatustenjuoksusta sitten selvä..[:D]
Saattaa olla, että muutamaan otteeseen vauvan ja koiran välistä arvojärjestystä vielä koiralle selvitetään, mutta eiköhän se ajan kanssa selväksi tule. :)
 
Meillä Mimmu otti vauvan todella nätisti vastaan. On nyt kotona kuin ennenkin...
Välillä öisin kun pikkuinen herää niin mimmu näyttää ihan raukalta että eikö täällä saa edes nukkua.... Vetää tassut simmujen eteen..

Tosin viime viikolla kun mimmun koirakaveri kävi meillä kylässä niin mimmulla oli hirmuinen vahtiminen alkuun ettei toinen koira tule vauvan lähelle..
Toinen hauveli on 9kk pentu ja nuo ovat tunteneet n. puoli vuotta ja mimmu on ollut aina se vanhempi ja fiksumpi.. mutta nyt.. muutaman tunnin kun olivat yhdessä olleen niin sitten alkoivat vasta leikkimään.
nooh.. saas nöhdä mites seuraavalla kerrolla..
 
Meidän koira on edelleen vähän hämillään pikkuisesta. Ensimmäisen vauvan itkun aikaan koira ulisi, volisi, huusi, haukku yms, mutta rauhottu ku ukko tuli rauhottelemaan. Väsyneeltä koiruus vaikuttaa. Haistella on annettu joka päivä ja nätisti osaakin.
 
Meilläkin koira on tosi väsynyt, mutta jaksaa isännän kanssa touhuta lenkeillä kunnolla ja sai viime viikolla herkkuluun hallista jota on saanu kaluta.
(naudan reisuluut on herkkua.)
Odotan niin että pääsen tekemään taas koiran kanssa kunnon mettälenkkejä!
 
meillä on sujunut hienosti koiranja vauvan yhteiselo. käy aina välillä lipaisemassa niskasta vauvaa. ja nukkuu ulkona rattaiden vieressä

mut oletteko miettineet miten ratkaisette lelujen jaon? eli siis koiran lelut ja vauvan lelut. ja varsinkin alussa vauva vie kaikki käteen saamansa suuhunsa. meillä koira himoitsee yhtä mollamaijaa jonka miltsu sai lahjaksi. on onneks sen verran tottelevainen et ei ota sitä mut käy nuuhkimassa monta kertaa päivässä.
 
Koiralla vauva ja lelut
Meillä koira jäystää sisällä vain luita ja lelut ovat ulkorymyleikkejä varten.
Vauvan leluja ei vielä taas oikeastaan ole, kun ei niillä vielä leikitä. Tosin pehmoleluja on jo jätesäkillinen ja ne tulevat uudessa kodissa lastenhuoneeseen ja tehdään siitä näin alkuunsa eläinvapaa leikki ja oleskeluhuone. Toki pikkuinen kantaa aikanaan leluja ympäri asuntoa, mutta uskon että koira tajuaa siinä vaiheessa etteivät ne ole hänen lelujaan.
Varmasti pikkuinen menee lötraamaan koiran kupille, ruokia meillä tuskin kerkeää ainakaan kupista syömään kun koiramme on niin hotko, ja luut saattavat saada myös lapsen innostumaan, mutta kaikki aikanaa.

Ihanasti on täälläkin lähtenyt vauvan ja doben yhteiselämä käyntiin.. ?
 
Meillä on sekarotunen koiruus eikä ole moksiskaan muuten kuin jos joku muu kuin minä tai isä lähestyy vauvaa, eli suojelevaa sorttia, mutta eipä tuo näytä tietävän mikä tai mikä vauva on, hämmästeleepi vain kun kaikki pyörii vauvan ympärillä ja on selvästi mustasukkainen "hilse pinnassa"  [:D]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top