Huh.. tää päivä on mennyt kyllä niin pyörteessä. Miettinyt vaan eilistä plussaa ja kuulostellut tätä masua. Maha on vähän turvoksissa ja tuntuu pientä painetta jatkuvasti. Rinnat on ihan hillittömän arat!!! Aamulla ja illalla kävin salilla ihan vaan siks että saa ajatuksia selkiimään. [:)] Mutta tämä yletön ilo [:)]
Marrasmurut
- Ketjun aloittaja Gaiza
- Aloituspäivämäärä
Miilo
Sanaisen arkkunsa ammentaja
aischa, yleensä kunnallisen kautta ei pääse varhaisultraan. mä oon ite käynyt yksityisellä. voihan se olla et toi kysta vois olla syy et pääsis kunnalliselle?! mulla ei ainakaan ole noi keskenmenot vaikuttaneet ollenkaan. nyt en viitsinyt edes yrittää. en ole itseasiassa edes ollut vielä yhteydessä neuvolaan [:)] pitäs varmaan huomenna soittaa.
Mekin mennään ihan yksityiselle varhaisultraan, kun se kunnallinen "tarjoaa" sen vasta rv12 [:(]
Näin viime yönä ihan kamalia unia tuosta varhaisultrasta, onko ketään muu nähnyt painajaisia tulevasta?
Heräsin monta kertaa yöllä siihen että lääkäri toteaa ettei sydänääniä kuulu ja kerran heräsin omaan itkuunikin [:o]
Oli todella painostava&kamala yö!! nyt niiiiiin väsyneenä koulussa.
Jännitän vaan niin paljon sitä varhaisultraa joka on perjantaina.. Toivon parasta mutta pelkään pahinta...
kiitos että sain teille tänne purkaa oloani!!
Näin viime yönä ihan kamalia unia tuosta varhaisultrasta, onko ketään muu nähnyt painajaisia tulevasta?
Heräsin monta kertaa yöllä siihen että lääkäri toteaa ettei sydänääniä kuulu ja kerran heräsin omaan itkuunikin [:o]
Oli todella painostava&kamala yö!! nyt niiiiiin väsyneenä koulussa.
Jännitän vaan niin paljon sitä varhaisultraa joka on perjantaina.. Toivon parasta mutta pelkään pahinta...
kiitos että sain teille tänne purkaa oloani!!
Abhaya
Jostain jotain jo tietävä
ALKUPERÄINEN: Heloisa
kiitos että sain teille tänne purkaa oloani!!
Sitähän varten täällä kai ollaan, että voidaan jakaa jutut puolin ja toisin, oli ne sitten negatiivisia tai positiivisia :)
Itelläkin tänään tuli itku matkalla töistä kotiin. Hetkittäin tuntuu että jaksan ajatella positiivisesti ja kaikki on hyvin, mutta toisinaan taas oon ihan epätoivoinen ja pelkään kohdunulkoista raskautta ja kaikkea muuta mahdollista. Itkukiukut lähtikin sit siivoamalla. Eniten tässä tilanteessa kai hämmentää epäselvyys viikoista.
Niin ja tuosta varhaisultrasta vielä: Tarkastelin just ensi kuun laskuja eikä näytä olevan varaa varhaisultraan :( Kystakontrolliakaan ei ilmeisesti ole tulossa, joten täytyy vaan ajatella positiivisesti ja pitää lippu korkealla.
Pakko tulla tänne fiilistelemään, kun tekee mieli huutaa iloiset uutiset jo vaikka minne..
Eilen illalla plussasin ja vieläkin tärisen innosta! Kulta sai mielettömän syntymäpäivälahjan (plussan jälkeisestä ilmeestä ei voinut erehtyä!), vaikkakin muutaman päivän myöhässä. Pillerit jätin pois omien synttäreiden aikaan, marraskuun lopulla. Aivan mieletöntä!
La on alustavien laskelmien mukaan 26.11. Voin siis saada maailman parhaan synttärilahjan (4 pv ennen), oman tuhisevan käärön. <3
~Unna My 4+5~
Eilen illalla plussasin ja vieläkin tärisen innosta! Kulta sai mielettömän syntymäpäivälahjan (plussan jälkeisestä ilmeestä ei voinut erehtyä!), vaikkakin muutaman päivän myöhässä. Pillerit jätin pois omien synttäreiden aikaan, marraskuun lopulla. Aivan mieletöntä!
La on alustavien laskelmien mukaan 26.11. Voin siis saada maailman parhaan synttärilahjan (4 pv ennen), oman tuhisevan käärön. <3
~Unna My 4+5~
Lune
Satasella mukana keskusteluissa
Aicha, sama täällä, pelottaa kamalasti! Vaikea ajatella positiivisesti, kun vielä 3 vkoa varhaisultraan ja vaikka mitä ehtii tapahtua ennen sitä...mutta kai se pitäis vaan koittaa ottaa rauhallisesti ja iloita :) Tsemppiä!
Itellä siis nyt menossa rv 4+3, vasta..
Itellä siis nyt menossa rv 4+3, vasta..
Kauheesti en ole ehtinyt käymään täällä,kun tuo väsymys ollut jotain järkyttävää. Kaikki on kyllä ollut toisin tässä raskaudessa kuin esikoisen. ensimmäisessä ei ollut mitään ongelmaa tai oireita. Nyt on jatkuva pahaolo ja kahden tunnin välein nälkä ja koko ajan sellainen olo ku en olisi koskaan nukkunut. Ainoa mitä en saa pois mielestäni on koko ajan pelko persuksissa et alkaa vuotamaan tai jotain muuta.Mitäs muilla menee?
Heloisa: Vähän samoja jännitteitä täällä, huomenna varhaisultra yksityisellä. Viime yönä heräsin ainakin neljä kertaa, ja koko yön näin unta varhaisultrasta. Mun unet ei olleet varsinaisia painajaisia, vaan sellasia että niissä ei oikein selvinnyt mitään. Eli varmaankin puhdasta jännitystä huomisesta... Toivotaan, että tällä kertaa löytyy muutakin kuin se tyhjä ruskuaispussi. Itku tulee varmaan joka tapauksessa, oli ne uutiset sitten hyviä tai huonoja. Luulenpa että ensi yönä ei meikäläistä paljon nukuta, vaikka nyt väsyttääkin. JÄNNITTÄÄ!!! [&:]
Mä oon siis aivan järjettömän väsynyt! Oon nukkunut koko illan, enkä millään saa itseäni pois sohvalta. Mulla on nyt rv 8+2 ja mahassa tuntuu tapahtuvan tosi paljon. Pitkin päivää on tullut tuntemuksia ja aamulla meinasin alkaa itkemään, kun luin jotain ilmaisjakelua. Yleensä en oo kovin itkeskelevää sorttia, joten tuntui aika hassulta. Mun huonovointisuus tuntuu ajoittuvan enemmän iltaan, ku aamuun. Kun iltapäivällä tulee töissä syötyä liian vähän, niin kotona sitten on ihan veto pois ja ällöttää kaikki. Töissä oon aika hyvävointinen ja pirteäkin ajoittain. Ai niin, ja eilen sain sitten ensimmäisen raivarin [:D] kun meillä ei kattoremontin takia toimi sähköt keittiössä. Mies ei sanonut mitään, mutta ilmeisesti ajatteli, että tämä on raskauspuhetta...
Monet olivat tuskailleet tuossa, ettei jaksa odottaa ultraa ja että jännittää jne. Ymmärrän täysin ja jos kaikki ei ole hyvin, niin se olisi tietysti kiva tietää. Mutta minua on auttanut se, kun oon aatellut, että ainoa millä itse voin vaikuttaa babyn hyvinvointiin, on positiivinen mieli. Toisina päivinä pelot nostaa päätään jne, mutta älkää ainakaan itse ruokkiko niitä esim. lukemalla kaikkia mahdollisia ikäviä kokemuksia, joita netistä löytyy. Suurin osa niistä, joiden raskaus on mennyt hienosti, eivät kirjoittele mihinkään, joten noita lukemalla tulee vaan ne pahimmat vaihtoehdot mieleen ja ainakin minulle tosi pelokas ja raskas mieli. Tietysti keskenmenot ovat ikäviä, mutta niistäkin selviää, kun on pakko selvitä.
Millaisia raskausoireita muilla on ollut?
Monet olivat tuskailleet tuossa, ettei jaksa odottaa ultraa ja että jännittää jne. Ymmärrän täysin ja jos kaikki ei ole hyvin, niin se olisi tietysti kiva tietää. Mutta minua on auttanut se, kun oon aatellut, että ainoa millä itse voin vaikuttaa babyn hyvinvointiin, on positiivinen mieli. Toisina päivinä pelot nostaa päätään jne, mutta älkää ainakaan itse ruokkiko niitä esim. lukemalla kaikkia mahdollisia ikäviä kokemuksia, joita netistä löytyy. Suurin osa niistä, joiden raskaus on mennyt hienosti, eivät kirjoittele mihinkään, joten noita lukemalla tulee vaan ne pahimmat vaihtoehdot mieleen ja ainakin minulle tosi pelokas ja raskas mieli. Tietysti keskenmenot ovat ikäviä, mutta niistäkin selviää, kun on pakko selvitä.
Millaisia raskausoireita muilla on ollut?
Lune
Satasella mukana keskusteluissa
Lella, kiitos yleisestä tsemppauksesta :)
Sitten oireista: mulla on pahoinvointia (saattaa tulla mihin vrk:n aikaan tahansa), yleistä heikotusta, menkkamaisia alavatsakipuja ja mahdoton ruoanhimo. Lääkäri oli ihmeissään, miten voi olla tällaiset oireet jo tässä vaiheessa, mutta ihan samalla tavalla ne oli edellisessä (kesken menneessä) raskaudessa :)
Viime yönäkin piti alkaa kloi 23 aikaan tekemään perunoita ja soijatomaattikastiketta, kun teki niin mieli :D
Niin ja välillä näkynyt tippa, pari ruskeaa vuotoa, mutta tuo nyt ei sinänsä ole mikään 'raskausoire'.
Sitten oireista: mulla on pahoinvointia (saattaa tulla mihin vrk:n aikaan tahansa), yleistä heikotusta, menkkamaisia alavatsakipuja ja mahdoton ruoanhimo. Lääkäri oli ihmeissään, miten voi olla tällaiset oireet jo tässä vaiheessa, mutta ihan samalla tavalla ne oli edellisessä (kesken menneessä) raskaudessa :)
Viime yönäkin piti alkaa kloi 23 aikaan tekemään perunoita ja soijatomaattikastiketta, kun teki niin mieli :D
Niin ja välillä näkynyt tippa, pari ruskeaa vuotoa, mutta tuo nyt ei sinänsä ole mikään 'raskausoire'.
Mä pääsin kyllä kunnalliselle puolelle varhaisultraan, koska en ollu tehny testiä. Oon varmaan tosi outo, mut tää on pieni paikkakunta enkä halunnu mennä ostaa testiä ja joteki näin koko tikkuunpissimisen turhaksi. Ajattelin että parempi olla hötkyilemättä, kun kyllähän se sitten selvii. No neuvolassa laitettiin varhaisultraan ja lääkärin loman takii se oli jo tänään 7 +5 Siellä näky et raskaus oli alkanu, mut ei löytyny ketää. Lääkäri sano, et on vasta niin alussa ja heidän laitteet ei oo niin hyviä kun sairaalan. Nyt oon sit paljon epävarmempi ja surullisempi, kuin tähän mennessä.
Oireet on vähäiset, vähän kuvotusta, vähän appelsiinien himoa ja rinnat on kasvanu. Mut nyt haluisin unohtaa koko jutun kolmeksi viikoksi kunnes on seuraava ultra ja neuvola. blaah...
Oireet on vähäiset, vähän kuvotusta, vähän appelsiinien himoa ja rinnat on kasvanu. Mut nyt haluisin unohtaa koko jutun kolmeksi viikoksi kunnes on seuraava ultra ja neuvola. blaah...
Hehei!
Onnea kaikille vastikään plussanneille, ja tervetuloa juttuihin mukaan!
Tsemppiä ja voimia kaikille teille huolestuneille ja ultran jännittäjille! Kertokaa sit ihmeessä ultrajuttujanne; rauhoittuiko levoton olo, mitkä on fiilikset nyt... (Tuolla ultraketjussa on melko tyhjää vielä. [;)])
Itellänikin on ollut välillä ihan epäuskoinen olo. Pari ensimmäistä viikkoa olin onneni kukkuloilla, mutta nyt saatan hetkittäin jopa epäillä, olenko ollenkaan raskaana! Kuvotusta kun ei ihan koko aikaa ainakaan mulla (onneksi!) ole, ja rintojen kipuunkin oon jo jotenkin tottunut...
Yleensä kuitenkin ennen pitkää huomaan ahmivani ruokaa ja juomaa kuin hullu. Erityisesti piimää mun tekee mieli koko ajan! (Outoa, en ole ikinä edes pitänyt piimästä.) Ehkäpä näihin oireisiin uskaltaa siis ainakin vähän luottaa... [:D]
Oon NIIN samoilla linjoilla kuin Lella: parasta ja tärkeintä, mitä vauvan hyväksi voi tällä hetkellä tehdä, on positiivinen asennoituminen - ja toki itsestä huolta pitäminen. Ajattelen myös, että jos pikkuinen päättää tulla ulos ennen aikojaan, niin sitten asialle varmasti on jokin syynsä ja tarkoituksensa... Toivottavasti naperot kuitenkin kestäisivät sisällä syksyyn saakka! [:)]
Onnea kaikille vastikään plussanneille, ja tervetuloa juttuihin mukaan!
Tsemppiä ja voimia kaikille teille huolestuneille ja ultran jännittäjille! Kertokaa sit ihmeessä ultrajuttujanne; rauhoittuiko levoton olo, mitkä on fiilikset nyt... (Tuolla ultraketjussa on melko tyhjää vielä. [;)])
Itellänikin on ollut välillä ihan epäuskoinen olo. Pari ensimmäistä viikkoa olin onneni kukkuloilla, mutta nyt saatan hetkittäin jopa epäillä, olenko ollenkaan raskaana! Kuvotusta kun ei ihan koko aikaa ainakaan mulla (onneksi!) ole, ja rintojen kipuunkin oon jo jotenkin tottunut...
Yleensä kuitenkin ennen pitkää huomaan ahmivani ruokaa ja juomaa kuin hullu. Erityisesti piimää mun tekee mieli koko ajan! (Outoa, en ole ikinä edes pitänyt piimästä.) Ehkäpä näihin oireisiin uskaltaa siis ainakin vähän luottaa... [:D]
Oon NIIN samoilla linjoilla kuin Lella: parasta ja tärkeintä, mitä vauvan hyväksi voi tällä hetkellä tehdä, on positiivinen asennoituminen - ja toki itsestä huolta pitäminen. Ajattelen myös, että jos pikkuinen päättää tulla ulos ennen aikojaan, niin sitten asialle varmasti on jokin syynsä ja tarkoituksensa... Toivottavasti naperot kuitenkin kestäisivät sisällä syksyyn saakka! [:)]
Lune
Satasella mukana keskusteluissa
Kiitos myös Knöörille tsemppauksesta, se on tarpeen :)
Tänään on illalla juilinut tosi kovaa alavatsaa, olen joutunut ottamaan monta panadolia...itku kurkussa olen miehen kanssa puhunut puhelimessa, kamalaa kun ollaan nyt eri paikkakunnilla, niin tuntuu että on aivan yksin pelkojensa kanssa. Mies soitti terveysneuvontaan ja sanoivat siellä että sellainen jomotus on ok niin kauan kuin ei tule 'supistuksia' tai kirkasta vuotoa. Paniikki, koitan vaan hengitellä tässä rauhassa...taidan olla maailman pahin hermoilija :D
Ainiin, ostin tänään kasvonaamion ja ajattelin että ihana rentoutua illalla se kasvoilla...vaan toisin kävi. Ehdin olla naamio naamalla pari minuuttia, kunnes sen haju alkoi oksettaa minua niin paljon, että päädyin epätoivon vimmalla hinkkaamaan ainetta pois samalla yökkien :D Se siitä rentoutumisesta sitten...
Tänään on illalla juilinut tosi kovaa alavatsaa, olen joutunut ottamaan monta panadolia...itku kurkussa olen miehen kanssa puhunut puhelimessa, kamalaa kun ollaan nyt eri paikkakunnilla, niin tuntuu että on aivan yksin pelkojensa kanssa. Mies soitti terveysneuvontaan ja sanoivat siellä että sellainen jomotus on ok niin kauan kuin ei tule 'supistuksia' tai kirkasta vuotoa. Paniikki, koitan vaan hengitellä tässä rauhassa...taidan olla maailman pahin hermoilija :D
Ainiin, ostin tänään kasvonaamion ja ajattelin että ihana rentoutua illalla se kasvoilla...vaan toisin kävi. Ehdin olla naamio naamalla pari minuuttia, kunnes sen haju alkoi oksettaa minua niin paljon, että päädyin epätoivon vimmalla hinkkaamaan ainetta pois samalla yökkien :D Se siitä rentoutumisesta sitten...
Hei kaikille!
Varovasti uskaltaudun mukaan...Laskurin mukaan laskettu aika 27.11, eli tänään olisi RV 4+5.
Hieman yli puoli vuotta on toista lasta yritetty alulle laittaa ja yksi keskenmeno on marraskuulta takana. Tämän vuoksi en uskalla oikein iloita vielä. Olokin tuntuu kovin oireettomalta, pientä rintojen nipistelyä ja alavatsan juilimista lukuunottamatta. Mietin kovasti, uskallanko tulla tänne mukaan, mutta on kuitenkin niin mukavaa kun voi jakaa ajatuksia jonkun kanssa:)
Varovasti uskaltaudun mukaan...Laskurin mukaan laskettu aika 27.11, eli tänään olisi RV 4+5.
Hieman yli puoli vuotta on toista lasta yritetty alulle laittaa ja yksi keskenmeno on marraskuulta takana. Tämän vuoksi en uskalla oikein iloita vielä. Olokin tuntuu kovin oireettomalta, pientä rintojen nipistelyä ja alavatsan juilimista lukuunottamatta. Mietin kovasti, uskallanko tulla tänne mukaan, mutta on kuitenkin niin mukavaa kun voi jakaa ajatuksia jonkun kanssa:)
Ensimmäinen neuvola on nyt takana (23.3.). En pitänyt mitään kiirettä neuvolaan soiton kanssa, mut sitten alkoikin tapahtua vauhdilla. Soitin ma ja sain siis tiistaille ajan. Neuvolasta sitten tuli mukaan kauhea paketti kaikkea, joista nyt sitten parin viikon sisään pitäisi mennä jo verikokeeseen, jolla seulotaan Downin syndroomaa ja lääkäriajan sain ensi maanantaille (29.3.)! Viikot on tuolla lääkärillä vasta 8+0, toivottavasti siellä kuitenkin näkyy jotain. Kaikki muuttui kertaheitolla jotenkin konkreettisemmaksi, mikä sinällään on mukavaa, mutta jotenkin en olisi vielä halunnut hötkyillä, etten tipu korkealta jos jotain sattuukin.
Tänään ei enää oikeastaan ole ollut pahoinvointia, kunhan muistaa syödä. Mahassa tuntuu lievää kipristelyä, mutta ei satu tai mitään. Nyt kun toi v.mäinen 24h etova olo ja vetopois fiilis ovat hävinneet, on tietty tullut mieleen, et onko kaveri vielä hengissä... On se kumma kun mihinkään ei voi olla tyytyväinen. :) No, väsynyt olen yhä. Nukun yöt hirveän huonosti ja sitten joka päivä kahden tunnin päikkärit. Onneksi en juuri nyt ole töissä, vaan saan levätä kun siltä tuntuu.
Tsemppiä kaikille! :)
Tänään ei enää oikeastaan ole ollut pahoinvointia, kunhan muistaa syödä. Mahassa tuntuu lievää kipristelyä, mutta ei satu tai mitään. Nyt kun toi v.mäinen 24h etova olo ja vetopois fiilis ovat hävinneet, on tietty tullut mieleen, et onko kaveri vielä hengissä... On se kumma kun mihinkään ei voi olla tyytyväinen. :) No, väsynyt olen yhä. Nukun yöt hirveän huonosti ja sitten joka päivä kahden tunnin päikkärit. Onneksi en juuri nyt ole töissä, vaan saan levätä kun siltä tuntuu.
Tsemppiä kaikille! :)
MsMila
Silmät suurina ihmettelijä
Heips,
ensimmäistä odotetaan ja LA olisi 19.11. mutta se voi vielä muuttua - ultra on vasta tulossa 2 viikon päästä, en millää jaksaisi odottaa sinne asti.. haluaisin tietää nyt jo että kaikki on kunnossa.
Ennen plussaa mulla oli jo välillä semmonen tunne että nyt siellä jotain tapahtuu, etova olo, paleli, ei mikään oikein maistun ja jotenkin vaan "tuntu" erilaiselta... nyt olisi laskureiden mukaan menossa 5+6 mutta en ole siitä ihan varma sillä meillä on PAS luonolliseen kiertoon..
Mulla on maha turvoksissa, mutta ei varsinaisesti ilmaa - istun päivästä suurimman osan ja on oikein ahdistava olo tän turvotuksen kanssa... jostain luin että turvotus on normaalia, mutta haluaisin että mun maha olisi oikea vauvamaha että voisin sitten oikeastaan kertoa muille minkä takia maha on näin iso [8|]
Minuu palelee ja haukottelen ja siihen se sitten jääkin... ihmettelen että se etova olo hävis ja rinnat ei ole ollut yhtään kipeät.. tuntuu että tämä tuntuisi paljon enemmän todellisemmalta jos olis edes jotain oireita..[&o] mutta en kuitekaan toivo pahoinvointia [:'(]
ensimmäistä odotetaan ja LA olisi 19.11. mutta se voi vielä muuttua - ultra on vasta tulossa 2 viikon päästä, en millää jaksaisi odottaa sinne asti.. haluaisin tietää nyt jo että kaikki on kunnossa.
Ennen plussaa mulla oli jo välillä semmonen tunne että nyt siellä jotain tapahtuu, etova olo, paleli, ei mikään oikein maistun ja jotenkin vaan "tuntu" erilaiselta... nyt olisi laskureiden mukaan menossa 5+6 mutta en ole siitä ihan varma sillä meillä on PAS luonolliseen kiertoon..
Mulla on maha turvoksissa, mutta ei varsinaisesti ilmaa - istun päivästä suurimman osan ja on oikein ahdistava olo tän turvotuksen kanssa... jostain luin että turvotus on normaalia, mutta haluaisin että mun maha olisi oikea vauvamaha että voisin sitten oikeastaan kertoa muille minkä takia maha on näin iso [8|]
Minuu palelee ja haukottelen ja siihen se sitten jääkin... ihmettelen että se etova olo hävis ja rinnat ei ole ollut yhtään kipeät.. tuntuu että tämä tuntuisi paljon enemmän todellisemmalta jos olis edes jotain oireita..[&o] mutta en kuitekaan toivo pahoinvointia [:'(]
Abhaya
Jostain jotain jo tietävä
Mulla on ollu oireita vähän vaihtelevasti. Kuukautiset ei edes ollu myöhässä kun aloin raskautta epäilemään, vaan rinnat oli paisunu ihan hirveästi ja olin koko ajan tosi väsynyt. Mieskin sanoi että "sä vaan nukut ja syöt" :D En jaksanut käydä lenkillä, kavereita moikkaamassa, saati edes meikata, olin niin väsynyt että raahauduin vaan päivästä toiseen. Plussaaminen helpotti kummasti, tietää mistä tää johtuu ja osaa kuulostella omaa oloa enemmän.
Nyt on mieleen muistunu sellasia repäsykipuja mitä luulin kuukautiskivuiksi. Kerran autosta noustessa jouduin meneen ihan kaksinkerroin kun sattu niin kovasti. Oli todella vaikea kuvitella sitä raskaudesta johtuvaksi, kun mulla oli ollut jo kystan takia painontunnetta alavatsassa ja ajattelin että tää kaikki on vaan hormonien sekoilua. Onneks ei ole! [:)] Ruokaa menee aika isoja määriä. Ennen raskautta olin pieniruokainen ja saatoin jättää nälän täysin huomiotta, mutta sepä ei nyt onnistukaan. Alkaa nimittäin oksettamaan välittömästi kun tulee pienikin näläntunne. Muutenkin maha toimii (tai oikeastaan ei toimi [:D]) jotenkin oudosti.
Huomasin myös käsittämättömän muutoksen mun muutenkin ylitsevuotavassa hoivausvietissä. Kaikesta pienestä ja hellyyttävästä tulee tippa silmään ja kissoja oon paapomassa jatkuvasti. Muutenkin mielialat heitteleen: irtisanoin itseni edellisestä työpaikasta (uusi oli jo tiedossa) kesken päivän ja lähdin karmit kaulassa kotiin kirosanoja viljellen.
Eiköhän tämä tästä. Kaveri kerran sanoi että raskaus ja odotus on sanoja mitä käytetään kuvaamaan tätä yhdeksää kuukautta juurikin siksi, että tää on raskasta odotusta. Ehkä vähän helpompaa tästä tekee se salamatkustaja mikä kaiken aiheuttaa :)
Nyt on mieleen muistunu sellasia repäsykipuja mitä luulin kuukautiskivuiksi. Kerran autosta noustessa jouduin meneen ihan kaksinkerroin kun sattu niin kovasti. Oli todella vaikea kuvitella sitä raskaudesta johtuvaksi, kun mulla oli ollut jo kystan takia painontunnetta alavatsassa ja ajattelin että tää kaikki on vaan hormonien sekoilua. Onneks ei ole! [:)] Ruokaa menee aika isoja määriä. Ennen raskautta olin pieniruokainen ja saatoin jättää nälän täysin huomiotta, mutta sepä ei nyt onnistukaan. Alkaa nimittäin oksettamaan välittömästi kun tulee pienikin näläntunne. Muutenkin maha toimii (tai oikeastaan ei toimi [:D]) jotenkin oudosti.
Huomasin myös käsittämättömän muutoksen mun muutenkin ylitsevuotavassa hoivausvietissä. Kaikesta pienestä ja hellyyttävästä tulee tippa silmään ja kissoja oon paapomassa jatkuvasti. Muutenkin mielialat heitteleen: irtisanoin itseni edellisestä työpaikasta (uusi oli jo tiedossa) kesken päivän ja lähdin karmit kaulassa kotiin kirosanoja viljellen.
Eiköhän tämä tästä. Kaveri kerran sanoi että raskaus ja odotus on sanoja mitä käytetään kuvaamaan tätä yhdeksää kuukautta juurikin siksi, että tää on raskasta odotusta. Ehkä vähän helpompaa tästä tekee se salamatkustaja mikä kaiken aiheuttaa :)
Ensikko87
Oman äänensä löytänyt
Hei kaikille!
Minäpäs tungen itseni mukaan tänne Marraskuisiin tuolta Lokakuisista. Tuntuu oudolta lukea muiden juttuja, koska kaikki odottavat aivan tohkeissaan ultraa... No rvk on 8+5 ja minä olen käynyt jo kahdesti katselemassa sitä pienenpientä jumputtavaa sydäntä... Tosin ma oli ensimmäinen käynti ja tänään ihan varmistuksena lääkäri teki sitten saman (ihan kunnallisessa neuvolassa) tarkastaakseen tuon lasketunajan ja sehän siirtyi jo kolmannen kerran... Oli ihan jännä tunne maanantain jälkeen kun ei tienny on viikkoja alle 8, 8+2 vai 13+1!!! No siinäpäs sitten olikin neuvolan täti ihmeissään [:D]
No siis minä odottelen täällä Pohjois-pohjanmaalla meidän esikoistamme ja hirvittää jo nyt kuinka sekaisin se arki menee loppuvuodesta, sillä meillä on lypsykarjatila ja töitä on ainakin riittävästi [:D] Mutta josko se siitä...
Meillä ei sen enempää ehditty yrittää, vaan vuoden vaihteesa jäi nuvaring pois, ja kappas Tammikuussa ei sitten enään tullutkaan kuukautisia... Olemme mieheni kanssa kyllä olleet yhdessä jo 7v. mutta elämä on heitellyt sii´hen malliin, ettei tähän ole aiemmin tullu lapsia edes harkittua. Isännälle se tosin oli melko shokki, mutta ilmeisesti kuitenkin myönteinen :)
Olette täällä puhuneet oireista... No voin todeta, että aina ei raskaus tunnu kovin miellyttävältä, sillä minulla on nyt oksennusta 24/7 takana jo kohta 5 viikkoa [:'(] No tänää tuo lääkäri sitten katsoi parhaaksi kirjoittaa minulle 2. viikon saikun jota kuulemma saa puhelin soitolla jatkettua... Myönnän että meinaa olla hieman väsynyt olo.. No juu muutoinkin on oireita ollut, huimausta ja erilaisia "hajuhaittoja"... Tuolla hajuhaitoilla tarkoitan esim. jääkaappia, navettaa, hajuvesiä yms... Niin ja ehkä eniten vaikeuksia on tuottanut ruuanlaittaminen... kun siinä hellan vieressä pitäisi seisoskella ja haistella sitä lämmintä ruuan tuoksua, niin ei... No meillä on syöty viime aikoina paljon uuniruokia :)
Voi hirvittys, kun tuli paljon tekstiä... No toivotaavasti kukaan ei kyllästynyt kuoliaaksi :D
Hirmuisesti Onnea kaikille odottajille! Tästä sitä sitten varmaankin jatketaan...!
Minäpäs tungen itseni mukaan tänne Marraskuisiin tuolta Lokakuisista. Tuntuu oudolta lukea muiden juttuja, koska kaikki odottavat aivan tohkeissaan ultraa... No rvk on 8+5 ja minä olen käynyt jo kahdesti katselemassa sitä pienenpientä jumputtavaa sydäntä... Tosin ma oli ensimmäinen käynti ja tänään ihan varmistuksena lääkäri teki sitten saman (ihan kunnallisessa neuvolassa) tarkastaakseen tuon lasketunajan ja sehän siirtyi jo kolmannen kerran... Oli ihan jännä tunne maanantain jälkeen kun ei tienny on viikkoja alle 8, 8+2 vai 13+1!!! No siinäpäs sitten olikin neuvolan täti ihmeissään [:D]
No siis minä odottelen täällä Pohjois-pohjanmaalla meidän esikoistamme ja hirvittää jo nyt kuinka sekaisin se arki menee loppuvuodesta, sillä meillä on lypsykarjatila ja töitä on ainakin riittävästi [:D] Mutta josko se siitä...
Meillä ei sen enempää ehditty yrittää, vaan vuoden vaihteesa jäi nuvaring pois, ja kappas Tammikuussa ei sitten enään tullutkaan kuukautisia... Olemme mieheni kanssa kyllä olleet yhdessä jo 7v. mutta elämä on heitellyt sii´hen malliin, ettei tähän ole aiemmin tullu lapsia edes harkittua. Isännälle se tosin oli melko shokki, mutta ilmeisesti kuitenkin myönteinen :)
Olette täällä puhuneet oireista... No voin todeta, että aina ei raskaus tunnu kovin miellyttävältä, sillä minulla on nyt oksennusta 24/7 takana jo kohta 5 viikkoa [:'(] No tänää tuo lääkäri sitten katsoi parhaaksi kirjoittaa minulle 2. viikon saikun jota kuulemma saa puhelin soitolla jatkettua... Myönnän että meinaa olla hieman väsynyt olo.. No juu muutoinkin on oireita ollut, huimausta ja erilaisia "hajuhaittoja"... Tuolla hajuhaitoilla tarkoitan esim. jääkaappia, navettaa, hajuvesiä yms... Niin ja ehkä eniten vaikeuksia on tuottanut ruuanlaittaminen... kun siinä hellan vieressä pitäisi seisoskella ja haistella sitä lämmintä ruuan tuoksua, niin ei... No meillä on syöty viime aikoina paljon uuniruokia :)
Voi hirvittys, kun tuli paljon tekstiä... No toivotaavasti kukaan ei kyllästynyt kuoliaaksi :D
Hirmuisesti Onnea kaikille odottajille! Tästä sitä sitten varmaankin jatketaan...!
Ja tännehhän saa tietääkseni tulla paljon tekstiä, kaikki mitä sydämellä on [:)] <3
Mulla on la 26.11. ja se on siskon nimipäivä :) liekkö on tulossa esikoiselle pikkusisko!
Mahassa on ärsyttävä painontunne ja pyörryttää kokoajan. Illalla oli tässä oikealla puolella alhaalla jomottavaa kipua mikä kesti tauotta n puolt mutta sitten se hävisi. Otin iltaunet niin mokoma oli hävinnyt.
OOn pitänyt esikoisesta päiväkirjaa odotusajan, sen nyt sitten kaivoin naftaliinista ja luin sitä. Aikas hyvin oireet täsmää edelliseen, ja jos kaikki paikkansa pitää niin 2 viikon päästä pitäis alkaa oksuolo [:'(].
Olen harkinnut josko varaisin ajan tuonne varhaisultraan yksityiselle, sais mielenrauhaa siitä että kehitys tapahtuu oikeassa osoitteessa.
Minkä ikäisiä täällä muuten odottajat on? Itse olen 29v ja jo yhden lapsen äiti.
Mulla on la 26.11. ja se on siskon nimipäivä :) liekkö on tulossa esikoiselle pikkusisko!
Mahassa on ärsyttävä painontunne ja pyörryttää kokoajan. Illalla oli tässä oikealla puolella alhaalla jomottavaa kipua mikä kesti tauotta n puolt mutta sitten se hävisi. Otin iltaunet niin mokoma oli hävinnyt.
OOn pitänyt esikoisesta päiväkirjaa odotusajan, sen nyt sitten kaivoin naftaliinista ja luin sitä. Aikas hyvin oireet täsmää edelliseen, ja jos kaikki paikkansa pitää niin 2 viikon päästä pitäis alkaa oksuolo [:'(].
Olen harkinnut josko varaisin ajan tuonne varhaisultraan yksityiselle, sais mielenrauhaa siitä että kehitys tapahtuu oikeassa osoitteessa.
Minkä ikäisiä täällä muuten odottajat on? Itse olen 29v ja jo yhden lapsen äiti.