Marraskuun Marinat!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tiutsi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Miten tää yhteiskunta on rakentanu meihin niin tonne syvälle ton ylipaino ongelman. Mä täällä jumpitan läskejäni (joita kyllä riittää) ja tiedän että samaan aikaan moni ottais mun terveen lapseni ja mun ylimääräset läskini eikä valittais yhtään. Tää tosiasia ei vaan lohduta sitten kun päässä alkaa heittään, ja sitä tekee kyllä vieläkin. Ja toisessa hetkessä mässytän ilman surun surua vaikka läskiä ois jaettavaks asti..huoh..

Neuvolassa sanoivat, että mieliala saa vielä heitellä ja on normaalia, kun vauva on vasta 2kk että hormonit heittelee. Mitäs te kanssasisaret?
 
Synnytyksen jälkeen olin aika liikuttuneessa mielentilassa ja helposti liikutun muutenkin, mutta en taida olla enää niin herkässä mielentilassa :) Kyllähän tämä lapsen saaminen oli lähes elämääkin suurempi juttu ja todella mullistava kaikin tavoin, että kumma olisi, jos ei se mitenkään vaikuttaisi +ne hormonit :)
 
Vauvan itkuisuus on kyllä kasvattanut omaa kärsivällisyyttä kovasti ja nykyään ei siksi mielialat vaihtele enää niin paljon. Koitan vaan joka tilanteessa ajatella positiivisesti. Myös vauvakerhot ja muu tekeminen kun kotona maleksiminen piristää tosi paljon. Väsyneenä saatan kuitenkin rueta rähjäämään miehelleni. Yks aamukin teki vaan mieli kiroilla ja kiukutella jollekin. Mut ihan alussa tuntui kyllä siltä, että kaikki mun tunteet olisivat menneet jonkun omituisen suodattimen läpi enkä meinannut tuntea itseäni ollenkaan.
 
Mulla on vieläkii tota ihme itkuherkkyyttä,etenkii jos ollaa tytönkaa kahestaa kotosalla ja se rupee itkemää enkä saa sitä hiljaseks ni sit varmaa vollotan myötätunnosta tai jostai,voihan se tietenkii olla myös väsymyksestä johtuvaa.
Kaikenlisäks tytöl on nyt joku eroahdituskausi menossa,en saa mennä mihinkää ilman sitä,muuten se rupee itkemää,tänään se oli mun mukana suihkussa,mut rupes itkemää ku olin ilmeisesti liian kauan siellä suihkuverhon takana.tosi rasittavaa.Äsken sitte pakkasin tytön miehelle mukaa ja toivotin niille hyvää matkaa ja tervetuloa takasi tunnin päästä.:)
vitsi miten ihanan rauhallista:smiley-angelic001
 
meillä on tytöllä ihan sama juttu,et alkaa samantien itkemään kun häviän näköpiiristä. ja sit kun menee ksomaan,niin leveä hymy irtoo samantien. mulla oli ihan alkuun muutaman päivän tunteet pinnassa,mutta nyt tasoittunut normaaliksi. ukon mielestä oon kyllä kipakka ja kiihdyn nollasta-sataan sekunnissa,noh aina voi syyttää hormooneita :rolleyes:
 
Meillä on ollu alusta asti tota eroahdistusta.. sylissä pitää saada olla kokoajan. Vasta nyt parin viikon sisällä alkanut viihtymään jo jonkin verran itsekseenkin. Se kyllä opettaa kärsivällisyyttä ja kodin sotkuisuutta on pakko katsoa läpi sormien. Onneksi sai imuroitua ja tiskattua kuitenkin aina, kun poika roikkui kantopussissa. Onneksi tosiaan alkaa pikkuhiljaa viihtyä pidempiä aikoja itekseenkin. Ku toi napero on ollu ihan syntymästä asti jotenkin hurjan tarkkaavainen.. synnärilläkin katse kiersi kasvoissa tuiman näköisenä, kun häntä tultiin katsomaan.. ja sama meno jatkui kotona. Kasvoja piti saada katsella ja sylissä möllötellä, muuten tuli tupenrapinat. :D
 
Onks kukaa ostanu prismasta ciraf-ensikirjaa, 0m+ ??näyttää olevan takaisinveto sillä kirjal.
 
Olen ihan tyytyväinen päätökseeni, että emme julkaise pikkuisen kuvia missään netissä. Silti toi on törkeetä!
 
Mua muuten ärsyttää et anoppi ja käly julkasee ilman meiän suostumusta kuvia meiän lapsista :smiley-angry019 Ja eritoten se, että totta hemmetissä me oltais ite haluttu fb:ssä ekana julkistaa tieto uudeta tulokkaasta, ni eikö se käly ollu senkii ehtiny tekee. Ja sit sille sato onnitteluita! Mua niin ärsyttää muutenki ne akat et tekis miel katkasta kokonaa yhteydenpito. Kaikenlisäks tää käly on esikon kummi, ni huomioi sitä aivan liian vähän. Ja nyt tätä Tyyneä sitte sitäkin vähemmän :sad001
 
Missähän Hatsii ja Ihanainen on? Ei oo kuulunu eikä näkyny hetkeen :think005 Olisi tosi kiva kuulla myös muiden kuulumisia(siis niiden joita ei oo hetkee näkyny).
 
Ei oo kellityskään hirveen useesti täällä pyörähelly...toisinku eräs joka asuu täällä..:rolleyes: no pakko puolustautua sen verran et tyttö on nukkunu melkee koko päivän ja nyt ne läks isukinkaa ajelulle et mä saisin nukkua,no ei nukuta enää.:grin
 
Ajatella, että jotkut tosiaan haukkuu toisten vauvoja.. Toivonpa näille haukkujille mätäpaiseita perseeseen.. eli siis naamalle. Hävyttömiä..toivottavasti tuollaisia fb-sivuja ei silmiin osu.. tulee muuten tupenrapinat ylläpitäjille ja jäsenille.. :/

Kyllä mua kourasee Bettie toi miten sun sukulaiset käyttäytyy. Ihan harmittaa sun puolesta. Toivottavasti tajuaisivat joskus mitä tekevät. :hug013
 
Täällä ollaan. Kauheen usein en koneella istu, koska oon Santun kanssa aikalailla kaksin päivät. Herra ei nuku päivällä juuri ollenkaan ja syömisen ja lääkkeiden oton jälkeen joudun pitämään joskus parikin tuntia sylissä pystyasennossa ettei tulis lääkkeet pihalle. Vaatii seuraa aikalailla, mutta on järjettömän iloinen ja tyytyväinen vauva, siis kunhan pitää seuraa hänelle. Meillä ykköshitti on tällä hetkellä semmonen leikkimatto missä on kaikenlaisia härpäkkeitä ja toivottavasti alkaa viihtyä siinä hetkittäin myös itsekseen. :) Kohta pari viikkoa sitten maanantaina käytiin kontrollikäynnillä TAYS:issa ja sydämen ultrassa näytti siltä, että olisi lähtenyt parempaan suuntaan! :smiley-ashamed004 Ens maanantaina uudestaan ja poitsu ehkä jää sinne taas yöksi ottamaan vähän lisälääkettä suoneen.
 
Olen ihan samaa mieltä Bettie tosta, että lupa pitää kysyä oli sitten kyse kuvasta tai ilmoitusasiasta!! Meidän naapurin käly meni ilmoittamaan heidän tyttärensä syntymästä netissä ennen ketään muuta ja kysyin:"Eikö sellainen haittaa?". Ei naapuri varmaan ollut edes ajatellut asiaa niin, mutta itseä alkoi niin suututtamaan heidän puolestansa. Ja kun laitan esim. blogiin kuvia, kysyn aina luvan ulkopuolisilta, jos he näkyvät kuvassa tai sitten sensuroin. Ja kun esimerkiksi ystäväni sanoi, että ei saa laittaa heidän tuoreesta poika-vauvastansa kuvaa, niin en myöskään loukkaantunut eli ihan hyviä kavereita vielä ollaan ja kaveri oli otettu, kun kysyin. Toivon samaa tietenkin omien lasteni kohdalla, jos joku heistä muka kuvia ottaa, kun tuntuu, että olen itse ainoa joka paikassa kameran kanssa :laughing002
 
Meillä mun täti julkaisi kysymättä kuvan meidän tytöstä. Siinä olikin sitten miettimistä, miten pyytää nätisti poistamaan kuva ilman, että täti loukkaantuu. Kyllä perhe on välillä pahin...
 
Takaisin
Top