Marraskuun jutustelut

Ei se kaari ole sen helpompaa toisen lapsenkaan kohdalla. Ihan hirveetä puuhaa koko kylvettäminen :woot: koko ajan pelkään että lipsuu ja joko vahingossa painan vauvan pään pinnan alle enkä huomaa tai kopsautan laitaan. Mieluiten annan miehen hoitaa, sillä on isommat kädet niin on ehkä helpompi. Ja todellakin helpottuu miljoonasti kun vauva kasvaa ja osaa istua edes tuettuna.
 
Meilläkin mies hoitaa vauvan kyl että itsensä :) ite en sitä oo edes koskaan opetellut. Mei vauva ei kyllä yhtään tykkää kylpemisestä. Aina kauhea itku päällä :sad001 sama itku tuli alussa pyllyäkin pestessä, mutta se jäi nopeasti.
Mä kokeilin eilen ja tänään kantaa mamducassa:mulle se sopisi, mutta vauva vaan itkee siinä :angry1
 
Mä en oo saanu muhkurakroppaa manducaa istuu, miettinykki sit liinaa.. Jää oikeesti kaikki tekemättä ku vauva kokoajan lähes kiinni mussa. Tänää nii ottanu päähän ku ei saanu ommeltua vaatteita lapsille et ois saanu joulukortti kuvan otettua :sad001 vai saako tässä vaiheessa vielä ottaa päähän ettei pysty mitää tekee? Ois toki ennen vauvaa jo ommella ku ois viittiny jaksanu.
 
Aikalailla tässä on itsekin kiinni vauvassa, enkä oikein mitään muka ehdi tehdä. Ei tule mieleenkään edes yrittää esim. käsitöitä tehdä, kun joku kuudes aisti pojalla aktivoituu heti, kun otan jonkun neulomuksen tms. käteen, ja huuto alkaa. Olen sitten luopunut toivosta. Huusholli kaipaa siivousta, mutta eipä tuota ole ehtinyt, kun olen sellainen "kaikki tai ei mitään" -ihminen, siivouskin pitäisi saada tehtyä kerralla alusta loppuun, mutta eihän sellainen vauvan kanssa onnistu. Imuroin kerran viikossa, siitä en tingi, kun itseäkin alkaa aivastuttaa, kun on liian pitkään imuroimatta ja elukoiden pöly ja karvat vallottaa koko talon.
 
Me ollaan heijattu tässä keinutuolissa siitä asti kun puolilta päivin noustiin sängystä, turha toivo että muksun sais sylistä johonkin muualle kun heti alkaa kitinä. :) Joulukuusen sain pystyyn, sitä tulee sitten varmaan tässä kuun mittaan koristeltua pallo kerrallaan niin ajattelin aloittaa ajoissa. :D
 
Tekis mieli itekin hommata jo kuusi! Ekaa kertaa oon innoissani joulusta, minkä takia tuntuu et pitäisi kuusikin hankkia nyt jo ajoissa. Hommasin kyllä jo jouluplytäliinan ja kynttelikön, niin alkaa olla jonkinlainen joulufiilis kotona. Jos joku ois vuosi sitten sanonut että mä tuun hankkimaan joulupöytäliinan, olisin pitänyt sitä vähintään hulluna. Mua epäjouluisampaa on saanu hakea, ja nyt mä ripustelen jo koristeita ikkunoihinkin. Kai tää johtuu vaan tosta vauvasta:p

Vähän kyllä stressaa se, että miehen isä, veli ja sen tyttöystävä tulee meille jouluks. Mahdollisesti myös toinenkin veli perheineen... Just ku selviää ristiäisistä, pitäis alkaa muka järjestää joulua isomallekin porukalle:eek:
 
Mä oon aina tarvinnu omaa aikaa, esikon aikana pienestä palo loppuun jossain vaiheessa.. Tää vauva samanlainen lähes ku esikko ni varmaa on taas loppu jossai vaiheessa. Nytku vielä vähemmän saa nukuttua ku vauva syö 1-1,5h välein yölläkin, esikko nukku melko pian lähes koko yöt. Vauva on ihana mut iha tuhannen raskasta aikaa. Ehkä pitää tää foorumi jättää, ettei tarvi lukea kui reippaita ja jaksavia te ootte.
 
Juu, hyvin reippaita ja jaksavia ollaan. Mä olen nukkunut pahimmillaan 3 tuntia yössä ja sekin kolmessa tai jopa neljässä pätkässä. Nyt ollaann onneksi päästy jo siihen ettei pirpanaa tarvi herättää enää yöllä syömään niin taidan nukkua kuutisen tuntia kahdessa tai kolmessa osassa. Päikkäreitä saa harvemmin nukuttua. Eron huomaa kyllä, en nukahda enää sohvalle aamupäivällä pystyyn vauvaa syöttäessä, mutta ei oikein jaksa vieläkään tehdä mitään suuritöista tai epämieluisaa hommaa.
 
Aika kaukana on pirteys, lähinnä tuntuu siltä, että jonkun sortin sumu vallitsee päässä jatkuvasti, vaikka näennäisesti saattaa näyttää siltä, että päässä liikkuisikin jotain. Miehen ja muidenkin puheet saattaa mennä ihan ohi, tai voin hyvin sujuvasti unohtaa kuulleeni jostain asiasta. Poika syö edelleen 1,5-3 tunnin välein ympäri vuorokauden, ja onneksi on nyt ruvennut valvomaan iltaisin enemmän, niin ei tarvitse yöllä valvoa kuin imetyksien ajan. Seuraavaa rytmin muutosta odotellessa...
 
Täälkään ei kyllä reippaudesta oo tietoakaan. Laskeskelin tossa just, että viimisen viikon ajan oon nukkunut 3-6 tuntia vuorokaudessa (osissa tietysti) paitsi yhtenä päivänä kun mies oli himassa ja hoiti lasta aamun niin, että sain jopa 7h unet! Näillä valvomisilla on kyl v*tutuskäyrä korkealla, kun mies on pari kertaa erehtynyt valttamaan miten ei saa tarpeeksi unta ja väsyttää. Huonoimmillaan hän siis nukkuu 6 tuntia (putkeen, tietty), kun mä valvon vauvan kanssa eri huoneessa jottei isäntä herää. :shifty:

Ja silti mulla on huono omatunto siitä, että mä istun puoliunessa samassa sohvan nurkassa vauva sylissä kun mies lähtee töihin ja kun se palaa sieltä. Ei oo ruoat valmiina eikä pyykit pestyinä. Kaikki vähä mitä saan tehtyä, tapahtuu sellaisella pakonomaisella raivolla kun vauva nukkuu.. jos hän siis joskus nukkuisi.
 
Minusta ei kannata potea huonoa omaatuntoa. Mies käy töissä, sun työ on nyt VAUVANhoito, ei kodinhoito. JOS vauvanhoidolta jää aikaa ja energiaa, voi sen käyttää pieniin kodin askareisiin, mutta mieluummin kannattaisi levätä. Jos ei nukuta niin ainakin maata x asennossa sohvalla ja tuijottaa uusinnanuusinnanuusintoja. Kun mies tulee töistä, hän voi tarttua imuriin jos on pakko imuroida. Sulla on kuitenkin silmät niin ristissä että jää näkemättä vaikka se mies ei ihan joka nurkkaa koluaisi.

Oikeesti, sen vauvan kanssa on rankkaa, ja ihan hullun rankkaa siitä tekee se että ei saa nukuttua. Mies kuitenkin pääsee joka pv töihin lepäämään.

Kuten aiemmin olen kirjoittanut, mun päivän tavoite on saada tiskikone tyhjennettyä. Täyttäminen on jo ekstraa. Kun laittaa tavoitteet tarpeeksi matalalle niin voi yllättyä iloisesti kun ne saa täytettyä :grin
Olkaa armollisia itsellenne :Heartbigred
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top