Tänään on täälläkin hyvä päivä, vaikka mies lähtikin töihin. Ehdittiin silti aamulla höpötellä hetki ennen lähtöä ja menin vielä koiran kanssa saattamaan häntä töihin. Niin lyhyt työmatka, että mies menee usein kävellen.. Koira oli vetovaljaissa ja -liinassa ja hirmuisella vauhdilla mentiin eteenpäin. Liukas tie ja vetävä koira eivät olleet hyvä yhdistelmä ja niinhän siinä kävi, että takamukselleni pyllähdin kesken matkan. Onneksi oli mies mukana, että sai revittyä hysteerisesti nauravan vaimon ylös hangesta.

Hieman kyllä pelästyin kaatumista, mutta isku tuli kyllä niin hyvin omaan kankkuun, että pienillä tuskin mitään hätää on.
En ole oksentanut tänään ollenkaan ja muutenkin on sellainen hyvin levännyt ja virkeä olo. Koirakin nukkuu nyt tyytyväisenä, kun sai vetää koko lenkin aamulla. Harjoittelimme vielä bussissa matkustamistakin aamulenkin aikana ja ai että sai olla melkein jopa ylpeä tuosta piskistä. Istuttiin nätisti penkin jalkatilassa, eikä möykätty yhtään mitään. Muiden asiakkaidenkin annettiin nousta ihan kiltisti bussiin, vaikka nenä pitkällä yritti hajuja pyydystellä. Eiliset treenitkin menivät koiran kanssa ihan nappiin ja täydellisesti. Harjoiteltiin erilaisilla alustoilla kulkemista ja kokeiltiin mm. keinuvaa lautaa (jossa opetin koiran itsumaan poikittain ja keinuttelemaan itseään puolelta toiselle, keksi tempun kyllä vähän itse..

), tikapuita ja pallomerta, joka oli ihan huippujuttu koiran mielestä. Iltapäivällä lähden vielä tallille ja ratsastamaan. Siellä saa ajatukset kyllä niin nollattua.
Ninni, minulla on sellainen kirja kuin Yhteinen odotus. Siihen voi kerätä tuntemuksia ja ajatuksia koko raskauden ajalta ja lisäksi täyttämiseen voivat osallistua tulevat isovanhemmat ja muuta läheiset ja ystävät niin halutessaan. Kirjassa on erikseen huomioitu myös useampaa lasta odottavat ja tarvittaessa on oma paikkansa myös keskenmenolle. Lisäksi viimeisillä sivuilla on kysymyksiä koskien synnytystä ja vauvan/vauvojen ensimmäisiä viikkoja kotona. Kirjaan on kerätty tietojuttuja raskauden etenemisestä ja siihen voi kirjata myös parisuhdejuttuja ja pohtia kirjan kysymysten kanssa vanhemmuuteen kasvamista. Ajattelin, että se voisi olla kiva sitten joskus antaa omille lapsille luettavaksi, esimerkiksi silloin, jos itse odottavat lasta. :) Muuten en ole oikein jaksanut kirjailla ylös oireita tai muita juttuja. Ehkä vähän myöhemmillä viikoilla voisi kirjoitella kirjeitä vauvalle, vähän samaan tapaan kuin Erilaisissa äideissä on kirjoitettu..