Marraskuun höpöttelyt :)


Oon myöskin pelaillu vaatteiden kanssa, vähän löysää paitaa ja pidempää mallia ettei massun pömpötys vielä näy. Tuntuu että maha on kovin turvonnut, kun eikai näillä viikoilla nyt kerennyt vielä ihmeemmin kasvamaan. En vielä halua töissä paljastaa kun jostakin syystä on ollut huolestunut olo siitä, että onhan kaikki hyvin. 

Onko täällä jollakin käytössä kotidoppleri? Kauheesti houkuttais semmonen tilata. Toisaalta mietin että viikon päästä on neuvola, sielä kuulee taas sydämmen tykytykset. 

Oksentelu on onneks helpottanut mutta hirveä kuvotus kokoajan ja väsyttää! Lisäks ärsyttävä "vaiva" minkä huomasin muutama päivä sitten, runsas valkovuoto :O   Eikai se vaarallista ole? Minulla kun ei sellasta kyllä ensimmäisessa raskaudessa ollut. hmh. 
 
Tänään tuo neuvola/lääkäri sitten oli, saatiin pienen sydänäänet esiin <3 178 tykytti pienen pieni sydän <3 :) Lähetettä np-ultraan neuvola täti lähettelee tänään polille jotta saatais parin viikon sisään mulle aika noihin verikokeisiin ja 3 viikon päähän ultra aika <3 :) Sitä niin innolla odottaen!

Ellie: Toi valkkis on ihan normaalia :) Mulla lisäänty esikosta hurjasti sen tuotanto ja nyt sitten lääkäri totesikin että mulla on hiiva tulehdus joka siis täysin normaalia odottaville (tosin on vähän kellertävämpää tuo valkkis ja mieletöntä kutinaa) :)

Noin mäkin oon ymmärtänyt että ois jossakin kaikille tehtävä tuo sokerirasitus :) Mm. meillä ilmeisesti täällä nykyään myöskin on.
 
Ilmottaudun tähän keskusteluun. Eli ensimäinen tulossa ja nyt menossa rv 9+1. Eka neuvola on ylihuomenna, jännittää suuresti. Miula on edelleen suuri unentarve ja väsymys on huipussaan työpäivän jälkeen vaikka olisin nukkunut 10h yöllä. :D Pahoinvointia on tullut jonkunverran,mutta onneksi se ei ole ollut jokapäiväistä. Ja yleensä olo helpottuu kun kerran halailee pönttöä. Ruoka pysyy kyllä sisällä, enemmän johtuu siitä varmaan että en oo muistanut syödä tarpeeksi usein. Rinnat on välillä vähemmän kipeet ja välilä todella arat. Muutaman kerran on päässyt ärräpäitä kun mies on ottanu illalla kainaloon ja osunu rintaan. Tänään ehkä olin havaitsevani pientä vauvamassun alkua, onkohan kuviteltua? Mies huomasi myös saman, tosin en tiiä että sanoko vaan sen takia että kysyin"onks tässä pieni mauvamassu"? :

Ilmavaivoja on kyllä aika paljon ollu.. ja kahvi on välillä silleen että pystyy juomaan jopa kupillisen ja välilä on päiviä jollon koko kahvin haju oksettaa. Yleensä juon kllä vasta töissä iltapäivällä kahvia. Mutta joo. Tässä vuodatusta tästä pienestä sintistä, joka oli täysi yllätys,mutta ihana sellainen <3 

Ja sitten sintin vanhemmista. Molemmat 24-vuotiaita, Salon suunnalle vasta syksyllä muuttaneita nuoria :) 
 
Mä selviän tän raskauden ilman sokerirasitusta, koska esikoisen aikaan se otettiin ja se myöskin syntyi ihan normaalipainoisena lapsena. Täällä Keski-Suomessa tutkitaan vissiin kaikki yli 25 vuotiaat, jos en väärin muista...

 
Moon aika mielenkiintoista, että Hyvinkään sairaala vaatii sokerirasituksen. Olen menos HYS:iin ultriin ja synnyttämään kuten esikoisestakin, mutta missään vaiheessa ei ole viitattu, että juur HYS vaatisis sitä. Nyt vielä terkka sanoi, että tässä raskaudessa ei sokerirasitustestille ole perusteita, joten sitä ei tarvitse tehdä. No katsotaan kui käy...

Huomenna mennään autokaupasta hakemaan peltilehmä meidänkin talouteen. Loppuu tämä ainainen aikataulujen ja julkisten kyttääminen. Ollaan pidetty tiukasti periaatteesta kiinni, ettei autoa osteta kuin viimeisessä pakossa. Nyt se pakko tuli. Rahaa menee moiseen vehkeeseen kaikkine kuluineen hirvittävät summat, mutta ei enää ilmankaan pärjää. Ainahan sitten elämäntilanteen mukaan sen voi myydä. Mietinkin jo, että pitäiskö ens kesän jälkeen auto myydä pois kun on äippälomalla ja pärjäis taas jonkin aikaa ehkä julkisten varassa. Toisaalta kaks lasta ja tavaraa paljon voi olla sellainen yhtälö, ettei autosta luopuminen kävisi kovin helpolla.
 
Heippahei!

Ois pitänyt vaan alkaa kirjoittelemaan jo samalla kun lueskelen, koska nythän mä en sitten mitenkään päin muista, et mitä piti sanomani... Musta on tullut aivan höttöpää muutenkin! Eilen aloin tehdä pitsapohjaa ja tuli ihan täys tenkkapoo, et mitäs siihen piti laittaa. Jauhot ja öljyn sain kaapista, ja sit rupesin pohtimaan kaikkia vaihtoehtoja sitruunamehusta mausteisiin, leivinjauhetta ja maitoa en ois varmaan millään keksiny siihen ite laittaa :D Sitten katsoin tyytyväisenä ohjetta, mutta mä unohdin noudattaa sitä... eli soveltamiseks se sit meni! Töissä on aivan tuskaista, kun tapaan nuoria ja heidän perheitään 60-90min keskusteluvastaanotoilla, ja mulla tosi usein karkaa oma ajatus ja unohdan kuunnella asiakkaita! Aivan kamala tilanne :S Tosin tein sitten sen ratkaisun, että en enää ota kovin montaa asiakascasea yhdelle päivälle, vaan himmailen sitten niistä.. josko se keskittymiskyky tästä kuitenkin vielä vähän taas paranisi kun väsymykset lakkaa :)

Verenpaineista piti vielä sanomani, että huh, ei mulla sentään alapaineet ihan viidessäkympissä oo! Oiskohan 64 ollu alhaisin viime raskaudessa, mutta se on ihan riittävän kamalaa... ja kiitos vinkistä (sille kuka sen sanoikaan :D), mutta meillä ei tuon esikoisen takia oikeen voi pitää sängynvierellä mitään naposteltavaa tai vesilasiakaan enää! Vesipullon oon piilottanu tyynyn alle kylläkin...

Moonille superihanaa treffiviikonloppua mammakavereiden kanssa! Ja tsemppiä siis labroihin! Ihanaa, että sä pidät sitäkin omana aikana kun pääset hetkeksi piikiteltäväksi :D Tosin valitettavasti itsekin muistan vielä tuon ajan, kun yksin ruokakaupassa käynti tms oli aivan taivaallista. Ja voi niitä hetkiä, jos pääsi päivällä yksin vessaan!
Jaa, hetkinen... oonkohan mä nyt ihan varma, et mihin sitä ollaan taas ryhtymässä?? :D

Mollamaija taitaa se autosta luopuminen siihen tottumisen jälkeen olla aika haastavaa. Mutta itse en kyllä voisi kuvitella lapsiperheen elämää edes täällä Espoossa, missä mukamas pitäis olla sujuvat julkisen liikenteen yhteydet, niin ilman autoa... Mä oon ite vasta suorittamassa ajokorttia, pitäis se siis tän vuoden aikana vielä hoitaa loppuun, mutta silti auto on tärkeä. Kaksistaan tuon esikoisen kanssa on paljon kuljettu julkisilla, kun kotiäiteillessä pyörittiin kaupungilla yms, mutta jos pitää yhtään poikittaisesti päästä johonkin, niin voi stiä tuskaa julkisten kanssa! Busseihin kun mahtuu rajallinen määrä ja talviaikaan nekään ei oo kovin luotettavia... huh.
 
Mollamaija:  Näin mulle on neuvolassa siitä sokerirasituksesta toitotettu että nimenomaan Hyvinkää haluaa joka synnyttäjällä sen teettää.  En tiiä onko sitten säästötoimenpiteet iskeny tähän ja asiat muuttuneet?  Mene ja tiedä :)  Mutta ei siellä sairaalassa siis ole ollu siitä ikinä puhetta vaan nimenomaan neuvolassa, neuvolahan ne tutkimukset määrää.  Mutta jos olisin siis valinnut synnytyssairaalaksi Jorvin tai jomman kumman Helsingin sairaaloista niin ei olisi tarvinnut rasitukseen mennä, mutta kuten totesinkin niin ei mua tuo tutkimus haittaa, se on tosiaan vain hermolepoa lapsista ;)
Ja auto...  Meillä nyt on toki tilanne että julkisia ei ole eikä kävelymatkan päässä ole mitään joten auto on pakko olla, meillä jopa kaksi.  Muuten en pääsisi siis ikinä minnekään, en edes kauppaan tai neuvolaan kun mies kuitenkin työssään tarvii autoa.  Voisin kuvitella että auto on vähän samanlainen asia kuin astianpesukone, ilmankin periaatteessa pärjää mutta kun sen on kerran hommannut (etenkin perheellisenä) niin ei ihan äkkiä haluaisi siitä luopuakaan.  Mä kyllä unelmoisin semmosesta asuinpaikasta missä autoa ei välttämättä tarttis vaan vois joko kävellä tai mennä julkisilla.

SannaKoo:  Et oo ainoa höttöpää!  Mun pitää kirjottaa kaikki ylös kun en mitään muista.  Näin siis tarvitsen myös tähän kotiäidin uneliaaseen elämään ehdottomasti esim. allakkaa vaikkei noita menoja nyt ihan hirveesti olekaan ;)
 
*Ellie* meillä on kotidoppler, tuli postissa juuri toissapäivänä :) Ostin käytettynä nettihuutokaupasta ja toimii oikein hyvin. En ole vielä päässyt neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä, joten oli kyllä aivan ihanaa kun niitä sai kotona kuunnella :) Viikkoja nyt 9+1-10+1, varmistuu parin viikon päästä ultrassa.

Mielestäni oli hyvä hankinta tuo doppler, ollaan kuunneltu miehen kanssa molempina iltoina, äitinikin kävi eilen kuuntelemassa ja meni sen verran sekaisin että paineli ostamaan Sokokselta pehmonallen samantien :D
 
Moon: Mulla myös Hyvinkää synnytyssairaalana ja mulle sanottiin neuvolassa että sokerirasitustestiin joutuu usealla kriteerillä, mm. kaikki ..oisko yli 25-vuotiaat, joten suuri osa synnyttäjistä jo iän puolesta joutuvat siihen. Ei kyllä muuten sanonut mitään että kaikki Hyvinkäällä joutuisivat testiin. Tiedä sit. Nämähän voi olla myös ihan vaan että miten joku asian esittää että minkä käsityksen siitä sitten saa.
 
Moikka!

Ajattelin tulla nopsaan huikkaamaan, piiiiitkän hiljaisuuden jälkeen..

Eli pieni kakkosemme elämä päättyi jo alkutaipaleelle.

Viime viikon tiistaina olin lääkärineuvolassa, jossa lääkäri ei saanut sydänääniä dopplerilla kuulumaan eikä ultralla sykettä näkymään. Keskiviikkona menin sitten aamulla TAYSsiin päivystykseen ja aika nopsaan pääsin lääkärille. Joka sitten ultran avulla totesi, ettei löydä sydänääniä eikä myöskään virtausta. Huomasi myös että pikkasen masu oli turvonnut, oli pään kanssa samankokoinen ja näinhän ei pitäisi olla. Eli valuvirhe varmaankin oli syynä keskenmenoon, ja onneksi luonto hoiti tämän meidän puolestamme.

Perjantaina mentiin miehen kanssa osastolle, jossa alotettiin tyhjennys lääkkeiden avulla. Koko päivä meni osastolla, ja saatiin alotettua tyhjennys.


Mutta onnea teille muille joiden massut kasvaa ja vauvat voivat hyvin! Tsemppiä loppuraskauksiin. Meidän perhe aloittaa kakkosen uusintayrityksen heti kun on lupa ja kroppa valmis.

 
Moon, mä oon kans hyvinkääläinen ja oli eka neuvola tänään, ja sanoi mulle että ei ole tarvetta sokerirasitustestille :o
 
Voi luoja kun saisi helpotusta tähän pahoinvointiin! En nyt paljoa oksennellut ole,mutta oon täysin kyvytön ja voimaton tekemään yhtään mitään näissä oloissa. Sosiaalinen elämä on jäänyt kokonaan, en voi kuvitellakaan lähteväni keskustaan edes teelle ystävien seuraksi, kun koko keskusta-alueella haisee niin jumalattoman pahalle (tupakka, pakokaasu jne), että alan yökkäillä lemusta. Laulamiseen ei ole voimia, vannetanssi on lähestulkoon jäänyt, kun en voi kuvitellakaan pyörähteleväni näissä oloissa, ja hyvä kun koiran kanssa jaksaa joskus raahautua ulos (ja kun jaksaa, niin kerrankin koira pääsi riuhtaisemaan itsensä irti ja juoksi autotien yli toiselle puolelle innoissaan nähdessään siellä toisen koiran. Herranjestas, että sen toisen koiran emäntä oli vihainen, ja hyvä etten mä näissä oloissa ja mielentiloissa itkuun purskahtanut.. Ei tuollaista ole koskaan ennen sattunut, ja yritän nyt välttää lenkkeilyä koiran kanssa, etten enempää mokaile, kun oon nyt niin rikkipoikkipaskana..)

Onneksi mies on ymmärtäväinen ja ihana. Käyttänyt koiraa lenkillä mukisematta, siivonnut ja käynyt kaupassa hakemassa mulle hedelmiä ja mitä nyt milloinkin sieltä kaipaan. Nytkin tiskailee tuolla ja laittaa keittiötä kuntoon <3 
 
Nannannaa: Voi kamala, luin vasta nyt tuon postauksesi ja alkoi itkettää. Syvimmät osanottoni, voimia ja jaksamista. Toivottavasti uusi yritys tuottaa pian tulosta ja saatte pikkuisenne..
 
Voihan Hyvinkään sokerirasitukset!  Siellä lie sitten kuviot muuttuneet tai sitten mä oon vaan niin läski eikä terkkari oo raskinu kertoa mulle todellista syytä rasitukseen ;)  Mutta eipä oo ollu ainakaan raskausdiabetestä vielä ja olen saanu siitä myös varmuuden.  Ugh, olen puhunut ;)

Pahoinvointi helpottaa ja pahenee.  On päiviä jolloin toivoisi olevansa kuollut, esim se labrapaastopäivä ja sitten taas helpompia päiviä kuten eilinen.  Edelleen pitää olla tarkka mitä suuhunsa laittaa ja nyt alkaa tulla voimakas ällötys kaikkea lihaa ja kalaa kohtaan.  Huoh.  Kokista on tehny mieli ja oon sitä lasillisen päivässä nauttinukin :)

Keskenmenouutiset ovat surullisia :(  Voimia kaikille pienokaisensa menettäneille!
 
Pöllämystynyt olen sokerirasitustestien kriteerien eroavaisuuksista. Tiedän, että HUS:in ohje on, että rasitukseen menee kaikki joilla bmi yli 25, aiempi kookas vauva, aiempi raskaustyypin diabetes, omien vanhempien tai sisarusten diabetes, pco, virtsassa sokeria raskaudessa tai nouseva sf-mitta...

Helsingillä oli joskus ohjeena, että kaikki yli 25-v ensisynnyttäjät kuuluu myös rasituksen piiriin. Mutta nykyään Hki, Vantaa ja Espoo noudattaa HUS:n ohjetta.

Kaiketi muilla kunnilla sit omat ohjeet, vaikka HUS:n alueeseen kuuluiski?
Olis kyllä hyvä, jos rasitukseen pääsis kaikki jotka vaan suostuu siihen. On kuitenkin kovasti yleistynyt ko tauti.
 
En ihan koko ketjua lukenut mutta jotkut kirjotteli siitä sokerirasitustestistä. Meillä täällä ne laittaa siihen kaikki yli 25 vuotiaat on paino mitä tahaansa. Jos suvussa on diabeettestä niin se tehdään jo joskus vko 16 mutta jos ei niin vko 18-20(muistaakseni). Eli täällä kauhulla sitä odotellaan :( 
 
Ihanaa neppis- että oot täällä avartamassa meidän muidenkin maailmankuvaa. Meidän tuttavapiiristä löytyy 99% pelkkiä heteropareja ja suurin osa lapsen omaavista on vielä ihan perus ydinperheitä... Saatan siis vaikuttaa ärsyttävän uteliaalta kysymyksineni, joten sanothan, jos alan niitä tykittää turhan tiuhaan :D Tässä vaiheessa on varmaan hyvä vakuuttaa, että oon suvaitsevainen itse heteroydinperheen äiskä, mutta aina ollut jotenkin kauheen kiinnostunut kaikista muistakin vaihtoehdoista :)
Ja perhemallina Dumbo kuulostaa ihanalta! :D

Nannannaalle syvät pahoittelut. Tosiaan onneksi luonto korjaa valuvirheet yleensä jo hyvissä ajoin, toivottavasti seuraava ja täydellinen vauva sitten saa alkunsa teidän perheessä pian!

Uniniin mies kuulostaa aarteelta! Tuttu tunne tuo, että purskahtaa itkuun... onneksi ei koiralle tai toisellekaan koiralle käynyt siellä kuitenkaan mitään. Mä ite ootan innolla tokan kolmanneksen fiilistelyä, josko se sitten ois taas vähän enempi energiaa ja intoa taas just liikuntajuttuihinkin! :)

Moon, täällä toinen cola-addiktoitunut! Tosin voin kokemuksesta myös kertoa, että sen oksentaminen on aika kamalaa :D
Samoin voin lisätä "älä syö jos oksettaa" listalle hernekeiton. Hrrrrh, vieläkin puistattaa!
 
Nannannaalle voimia km toipumiseen ja uutta yritystä heti, kun vaan jaksatte!

Vielä sokerirasituksesta. Hyvähän se on, että sokereita seurataan ja seulotaan tarkkaan vaikkakin itse testi ei niin kiva olekaan. Ymmärtääkseni hyvin usein testi tehdään (tai on pakollinen) yli 25-vuotiaille ja ikä olikin ainoa peruste mulla esikoisen raskaudessa. Nyt, kun toinen raskaus alkoi alle 35-vuotiaana ja ekan raskauden sokerirasitustesti meni hyvin, raskaus, synnytys ja vauva normaalit, niin toisessa raskaudessa ei tarvitse mennä seulontaan. Näin mulle sanottiin, mutta toki luulen, ettei lääkäri pistäisi hanttiin, jos testeihin haluais kuitenkin mennä. Omalla kohdallani sanoin terkalle, etten koe testille tarvetta ellei jotain komplikaatioita sitten tule tämän raskauden aikana.

Oma auto on luksusta! Voi juku miten nopeesti pääsin työmatkat ja nyt kaikki asioiden hoito on niiiin paljon helpompaa. Saattaa olla, ettei kotterosta tule enää luovuttua.

ON: tällä viikolla olen ollut tosi väsynyt. Rintojen arkuus alkaa vähän hellittämään, mutta nyt on maha ihan sekaisin ja turvoksissa :/ Mistähän sekin johtuu. Täytyy yrittää kai ottaa vähän maitohappobakteereita, jos ne tasapainottais vatsan toimintaa. Vielä pari viikkoo, niin pitäis alkaa oireet helpottamaan ja keskiraskauden ihanuus koittaa ;)
 
Itsellä sokerirasitustesti oli sellainen, mitä kysyin ennenkuin neuvola täti ehti sitä edes ehdottamaan. Niin hurja sukupaine siihen ihanaiseen diabetekseen ja kaikenlisäki omalta osalta tuotettu ylipaino myöskin altistaa. Itsellä se tehdään jo tuossa ennen joulua kun on tosiaan niin suuri riski siihen.

Itse en ole vielä keksinyt mikä perhe mä olen, Dumboperhe kuulostaa kyllä täälläkin aika juuri siltä mitä se on. Ihan heterohairahduksesta on tämä lapsi alkunsa saanut, mutta olen aina ollut molempiin sukupuoliin taipuvainen. Avoimuus on kai se mihin haluan omassa perheessäni sitten tulevaisuudessa perustaa kaiken. 

Olotiloista. Mulla on normaalistikkin ihan järkyttävän kokoiset tissit ja ne on vaan turvonnut ja turvonnut, NASA kai pian ottaa yhteyttä, kun ovat löytäneet kaksi uutta planeettaa ja kyselee miksikäs haluan ne nimetä. Uskomattoman kipeät ne on. ainut mikä ei satu on suihku, josta kaikki muut kai täällä valittelee. Pahinta on kylmä tuuli. Vaikka kuinka käyttää nahkatakkia ja sen alla kuutta villapaitaa niin aina kun kylmätuuli puhaltaa tissien kohdalle niin vihloo niin saatanasti. Äitini varoittelikin minua, että ennen kuin ensimmäinen kolmannes oli hänellä ohi, oli jo paidat aina märkänä. Toivottavasti ei ihan niin aikaisin tarttisi alkaa liivinsuojuksia käyttää. Paha olo tulee ja menee ja on selkeästi hyvin kaukana poissa silloin kuin muistaa syödä säännöllisesti ja oikeita asioita. Kauneimman näköinen vessanpönttö oli ikinä, kun söin viikolla palan suklaakakkua ja en ihan ehtinyt kumartaa päätäni tarpeeksi lähelle pönttöä :D voi sitä siivoamisen määrää. Töissä olen kuitenkin jaksanut aivan mainiosti. Olen lastenhoitajana yksityisessä perheessä ja päivieni pelastaja onkin ollut se, että työnkuvaani kuuluu 2-3 tunnin päivä unet aina keskellä päivää. Ehdin mahtavasti syödä ihan rauhassa ja nukkuakkin ihan mainiosti. Ammatinvalintakysymyksiä :D
 
Voi ei Nannaaaaaa paljon voimia ja tsemppiä sinne! :( Ja hirmuisesti voimia myös uuteen yritykseen! <3

Itsellä olo huomattavasti helpottanut, ei enää pahoinvointia jatkuvasti. Aamulla kun herään on paha olo mutta menee melko nopeasti ohi kunhan saan vaan jääkylmää vettä :) Torstaina tuohon sokerirasitukseen uudelleen josko vaikka onnistuis tällä kerralla viikkoja tuolloin on siis 9+6 :) Kaverini ilmoitti eilen että odottaa myöskin kesävauvaa hänellä LA kesäkuun alussa, tosi kivaa :) Sokerirasitukseen vielä sen verran että kaverinikin joutuu tuohon sokerirasitukseen vaikka on alle 25, ei sukurasitusta, eikä ylipainoa. Eli meniskö se vaan niin että eri paikkakunnat noudattaa erilaisia kriteereitä. Täällä käytössä tosiaan tuo aiemmin mainitsemani jokainen testataan kuten muistelinkin raskauden alussa neuvolatädin maininneen. Tämä ei ollut vielä silloin käytössä kun odotin esikoista elikkä tullut vissiinkin tämän vuoden alusta täytäntöön :)
 
Takaisin
Top