Ai hitto kun oon puhelimen varassa, olis niin paljon ajatuksia jaettavana tästä pettämisasiasta. Ne ei ole aina ihan yksioikoisia asioita, että pettäjä on kiero kusipää ja that's it. Toki näitä tunnevammaisiakin löytyy, mutta monesti taustalla on juurikin noita ajatuksia ja tunteita, joista nipsumuki puhui. Hyvä teksti, oli paljon samaa kuin omissa ajatuksissa.
Mä olen nykyisessä suhteessani ollut ensimmäistä kertaa koskaan uskoton. Vaikkakin tämä on ensimmäinen mies, johon olen alusta asti ollut kipeästi rakastunut ja olen yhä. Se on varmaan suurin syy, miksi päädyin sivusuhteeseen. Hylätyksi tulemisen pelko ja alemmuuden tunne, kun en kokenut miehen olevan yhtä rakastunut kuin minä olin häneen. Hän tietyllä tavalla alisti ja kokeili rajojaan, että kuinka paljon pompotusta toinen kestää. Tietääkseni ei pettänyt, paitsi yksi lomasuhde hänellä oli suhteemme alussa, jonka arvasin kyllä, mutta jonka hän tunnusti vasta kun oma uskottomuuteni tuli ilmi. Asia oli silloin jo 3 vuotta vanha, joten ärsytti kun se tavallaan oli jo vanhentunut käsiteltäväksi, ja jäi oman pettämiseni varjoon paljon vähäpätöisempänä asiana.
Joka tapauksessa, suhteemme koki täyskäännöksen henkisellä puolella pettämiseni jälkeen. Nyt olemme onnellisempia kuin koskaan ja uskon, että osaamme hoitaa suhdettamme hyvin ja käsitellä ongelmia. Välillä pelkään, että mies jonain vaikeana hetkenä kostaa kun mun uskottomuuden, mutta eipä tuollaista kannata etukäteen stressata, varsinkaan jos ei ole mitään syytä. Uskon, että huomaan miehestä kyllä jos kaikki ei ole kohdallaan.
Silloin, jos parisuhteessa asiat ovat hyvin, ei väliin mahdu muita ihmisiä. Vieläkin tuntuu tosi pahalta, kun mietin tuskaa, jonka aiheutin miehelleni uskottomuudellani. Tuolle rakkaalle miehelle. Mutta hän ei olisi näin rakas, ellei tuon episodin aikaansaamat muutokset suhteessamme olisi käyneet toteen. Kadun ja häpeän, mutta jos tuo oli ainoa keino päästä tähän tilanteeseen, niin en kuitenkaan muuttaisi tapahtumien kulkua mitenkään ja pystyn elämään itseni kanssa. Toivon, että meidän suhteen pettämiset on nyt petetty ja jatkossa osaamme ratkaista ongelmat keskenämme.
Lisäyksenä, että nyt olen paljon itsevarmempi, koska selvästi koen olevani yhtä rakastettu ellen jopa rakastetumpi. Tunteet näytetään ja niistä kerrotaan päivittäin, ennen ei näin ollut. Enää en koe tunnepuolella jääväni mistään paitsi, enkä koe olevani riittämätön. Näköjään siihen vaadittiin iso kriisi, mutta se oli sen arvoinen kamppailu.
Ei kuitenkaan varsinaisesti olla yhessä niin ei se mulle kuulukkaan. Kai.
lällätteli mulle kerran et "eiks sun tyttö saa olla parkkiksella, et mä saan kyllä juosta parkkiksella"! Totesin vaan et onpa typerää! 
Mä oon taas järkyttynyt.