Mammojen vointi

Unohdin sanoa että sokerirasitustestissä ei ollut mitään, hyvät oli lukemat[:)] Mulla on tullut painoa lisää joku 4 kiloa, tosin laihduin melkein saman verran ekan kolmanneksen aikana kun oksentelin niin paljon[&:] Nyt on ne tulleet takaisin ja hieman päälle. Tästä eteenpäin paino varmaan nousee nopeesti kun on toi ruoka maistunut turhankin hyvin[:D]
 
minäkin juuri soitin tulokset sokerirasituksesta, kaikki arvot oli hyvät[:)]
 
Työkaverini eilen vitsaili et olenko varma etten odota kaksosia [:D]. Omasta mielestäni maha ei ole mitenkään niin järkyttävän suuri. Siis onhan sillä kokoa, mutta muutamilla ystävilläni on ollut tässä vaiheessa vielä isompi maha.

Mulla on maanantaina se neuvola ja saan silloin viralliset ohjeet miten toimin ton raskausdiabeteksen kanssa. Mutta olen muuttanut itse jo omaa ruokavaliota ja jättänyt kaiken makean pois. Niin kas kummaa ei olelnkaan ole enää huono olo  [:)]. Ja olen paljon pirteämpi kuin ennen. Nyt on kyllä närästystä ilmaantunut aika paljon.
 
Keskiviikkona olin neuvolassa ja sydänääniä taas kuunneltiin [:)] Siellä se pikkuinen virkeästi potki ja sydämen sykkeet nousivat heti kun lääkäri sanoi jotain. Sitten kun oltiin molemmat hiljaa niin sydänäänetkin laskivat ja lääkäri sai lukemaksi 143. Kummasteli siis lääkärin ääntä, ehkä hieman siitä innostuikin [:D]

Olotila itsellä ok, selkäkään ei enää kiusoittele (paitsi sängyssä asennon vaihdon yhteydessä onglemi), pääsääntöisesti kuitenkin olotila ok.

Tänä aamuna kävi jotain tosi tosi tosi kaameaa, jonka sain kuulla vasta iltapäivällä --> olen siitä lähtien nyt itkeskellyt. Sain kuulla, että äitini ja isäpuoleni oli ajanut aamulla 100-120km/h sillankaidetta päin ja auto meni 10-15 cm kasaan. ONNEKSI MOLEMMAT kuitenkin selvisivät, eikä mitään pahempaa sattunut. Tietenkin paikkoja heillä kolottaa ja muuten, mutta pahemminkin heille olisi tuossa voinut käydä. Tuntuu vain niin pahalta..[:(][:(] Pääsin onneksi hetki sitten halaamaan kumpaakin ja lohduttamaan äitiäni. Miksi pitää jossitella omassa päässä tapahtuneita asioita? Juuri sitä yritän olla tekemättä mutta jokseenkin vain mieleen kaivautuu ajatus JOS jotain pahempaa olisi sattunutkin..pitää vauvan vuoksi nyt yrittää ryhdistäytyä. [:(]

Kolme viikkoa töitä; huominen meneekin silmät ummessa töitä tehden kun niin itkuttaa.
 
Pumpuli82: Onneks ei sattunut pahemmin!! Jaksamisia! Kyllähän tollainen pistää itkuttamaan, vaikka ei mitään vakavaa sattunutkaan, kun niin paljon varmasti säikähtää kuitenkin...

Täällä olo on muuten mainio, mut selkä kipuilee edelleen... varsinkin koulussa kun luennoilla istuu parikin tuntea putkeen huonolla tuolilla :D
 
onneksi pumpuli selvisitte säikähdyksellä!
itselläki iha kylmät väreet kulki selkää pitkin ku luin sun jutun.. joskus oon kokenut läheiseni kohdalla jotain samanlaista ja mulla on edelleen traumat siitä.. puistattaa kun ajatteleekaan mut kaikki on onneks hyvin, niin siellä ku täällä.. [:)]
 
hui kamala pumpuli! Onneksi mitään sen kummempaa ei tapahtunut [&:]

Mun on nyt pakko taas vähän valittaa ja ehkäpä kysyä neuvoakin teiltä, kun olen vähän ymmälläni.... Perjantaina kävin koiran kanssa ihan pienellä kävelyllä (koirakin on lenkkeilykiellossa) joten käytiin ihan lyllertämässä sellanen lenkki johon normaalisti menee 15min eli mitähän siinä nyt matkaa ois... ehkä kilometri, hiukan reilu ja me mentiin TODELLA hitaasti. Jo aika alkuvaiheessa alko särkemään alavatsaa mutta ajattelin että ne on niitä liitoskipuja kun maha ei varsinaisesti ollu kova (että ois ollu supistuksia) enkä huolestunu kun mulla on nykysin oikeestaan aina vähän tukalaa kävellä. Jatkoin siis matkaa päättäväisesti eikä menny pitkään ku särky muuttu aivan julmaksi, ei ollu hyvä kun käveli eikä kun pysähtyi. Ja siis puhun todellakin niin kovasta kivusta että alkoi oksettaa ja silmissä musteni paikkapaikoin. Mulla on mielestäni korkea kipukynnys mutta tää oli kyllä jotain aivan kamalaa... [&:] Hetken jo ajattelin että nytkö mä jo synnytän... tässä 15 min matkassa meni tunti, ja koko ajan sattu ihan vitusti, loppumatkassa mies tuli töistä ja nappas meidät kyytiin. Sekin oli kahden vaiheilla, viedäkö mut heti sairaalaan vai soitetaanko ensin johonkin. Kipu meni kuitenkin ohi kun pääsin istumaan tai ainakin lieveni siedettävään. Kuitenkin koko viikonlopun ollu tosi tukala olo (silloin perjantaina kaupassakin supisteli koko ajan illemmalla)  ja jopa pissaaminen tuntuu jossainpäin alamahaa kipeänä. Tuntuu ku ois jotenki "kohtu" tulehtunu (heittomerkit, koska en todellakaan varma että se paikka ois kohtu) Soitin perjantaina terveyskeskukseen päivystäjälle jolle selitin tilanteen ja kysyin, mitä mieltä hän on, pitäiskö paikkoja käydä näyttämässä (koska kello oli jo sen verran ettei neuvola ollut auki) Hoitaja oli sitä mieltä että kivut oli vain liitoskipuja ja että näyttäytyminen ei oo välttämätöntä joten en siis mennyt. Mua kuitenkin epäilyttää ihan kamalasti oliko ne muka vain liitoskipuja ja mietin pitäiskö mun soittaa tänään neuvolaan ja kysyä heidän mielipide. Hoitaja anto vaihtoehoks että ois tosiaan joku tulehus, mutten usko siihenkään kun just viimeviikolla kävin pissakokeissa ja puhasta oli. Voiko olla normaalia, etten pysty oikeastaan yhtään kävelemään enää tässä vaiheessa? Koita sitten harrastaa liikuntaa että paino pysyis hyvänä.....
Kertokaa nyt rakkaat kanssaodottajat, mitä mun pitäs tehä? Mulla niin pelottaa että kaikki ei oo hyvin...
 
Soita Durina neuvolaan ja kysy sieltä.Se on hirveetä kun alkaa itekseen miettimään..
 
Mukavaa viikon alkua kaikille!!

Oi miten ikäviä uutisia Pumpuli82!! Onneksi lopulta kaikki kuitenkin hyvin.

Durina, sinuna soittaisin kyllä neuvolaan. Parempi se varmaan on käydä tarkastuttamassa paikat, kuin että pohtia asioita itsekseen ja stressata. Toivotaan että kaikki on kunnossa!!
 
moi!

Tänään oli taas neuvolakäynti. Eli viikkoja 25+3.
sokerirasituskoe (tulokset): paasto 4,3. 1h jälkeen 8,1 ja 2h jälkeen 3,9 (sais kuulemma olla 8) Eli todella hyvät kuulemma. Täytyy vain syödä aina jotain pientä 2h välein ettei ala kovasti väsyttään..
hb 120 (ehkä myöhemmin rautaa..kun näyttäis nyt olevan laskusuhdanne..)
sf 24
sydänäänet kuulu, muistaakseni 130 oli lukema ja liikettä oli niin että maha kohos.. :)
ja pienokainen on pää alaspäin.
Eikä ylimääräisiä kiloja ole tullut, kuulemma kiinteä vauvamasu :)
niin ja verenpaine 105/79

Eli hyvältä nyt vaikuttaa. Ja itsellä kyllä onkin ihan mahtava olo.

Mukavaa viikon alkua kaikille!
 
[:)] Kiitos kaikille! Huh, miten sitä maailma pyörähtikään eilettäin kun asiat löysivät taas uuden tärkeysjärjestyksen. Työstressikin hävisi kummasti.. olen nyt maailman onnellisin kun saan "mummin" ja "vaarin" vielä pitää täällä ja he näkevät pikkuisen prinssimme sitten kesällä [:)][:)][:)]

Durina: mullakin on ollut outoja vatsakipuja (ei tosin niin voimakkaita kuin sinä kuvailit), joita en ole aiemmin kokenut. Alavatsan tietämillä on ollut sellaisia tuntemuksia kuin kuukautiset alkaisivat. Näitä oli siis eilen illalla. Tänään kävely on ollut yllättävän raskasta ja jokainen askelma tuntuu alavatsassa kuin venyvänä lihaksena...lisäksi vasenpuoli kyljessä on tuntunut tosi tukalaiselta. Pomolle jouduin tänään sanomaan, etten pysty keskiviikkona opastamaan tänään aloittanutta henkilöä, koska puhuminenkin aiheutti ylävatsan painetta. Ihmettelen, mistä moiset johtuu, mutta tarkkailen tilannetta.

Kannattaa kuitenkin jättää suurin osa kuntoilusta raskauden jälkeiseksi, jotta vauveli vielä siellä kotosalla suostuisi hetken kasvamaan..kiire ei tee vaaville hyvää!

Yritän ottaa mahdollisimman iisisti ja opetella töissä kieltäytymään annetuista ylimääräisistä töistä, sillä vaikka luonne ei suostuisikaan myöntämään ettei enää kykene työskentelemään samoin kuin 7-8 kk sitten niin pakkohan se on kuitenkin ymmärtää itsekin [:D] Ei tässä mitään supernaista saa yrittää olla. Lääkärikin tosiaan vinkkasi viime vkon keskiviikkona, etten saa rasittaa itseäni ylimääräisillä työtunneilla vaan jatkossa pitää tehdä noku työtunteja tai sitten vajaita vuoroja...itse päädyin jälkimmäiseen ja ilmoitinkin jo aikeistani pomolle [;)]
 
Onneksi selvisit pumpuli säikähdyksellä. Muistan ku isäni ajoi kolarin. Tai siis valtatiellä tuli nainen (oli kait saanut sairaskohtauksen) samaa kaistaa ku isäni. Niin vauhtia kun on 80 km tunnissa niin ei siinä ennätä paljoa jarruttaa. isäni selvisi tuosta kolarista hengissä. Mutta kuoli vuoden ja kolmen kuukauden päästä syöpään. [:(]

Kävin eilen siel neuvolassa ja sain sokerimittarin ja diettiohjeet mitä oon noudattanut jo viikon omatoimisesti. Ja täytyy kyl sanoa et olo on kohentunut kummasta [:)]. Pienillä muutoksilla voi vaikuttaa jo paljon. Hemoglobiini oli 133! Viime käynnillä oli vain 105 ja sit rupesinkin rautaa syömääm ja on onneksi arvo noussut. Sydänäänet oli jotain 135 ++ . Painoa oli tullut jotain 400 g / viikko. Sit mulla oli eilen se ylimääräinen ultra. Sf mitta on liian suuri. Mutta mitään hälyyttävää ei löytynyt. Lapsivettä oli normaali määrä ja vauvakaan ei ollut mikään liian iso. Painoa tällä hetkellä 1349 g. Lääkäri kysyi et onko vauvan isä pitkä? Sanoin et 190 cm. Niin voihan tuo kaikki johtua kuulemma siitä...Mutta oli ihanaa nähdä pikkuinen [:)]. Ja nyt seurataan vauvan kasvua niin uusi käynti rv 32.
 
kyllä mä durina soittaisin ehdottomasti neuvolaan! ja vaatisin että paikat katotaan kaiken varalta..
 
Multa jäi jotenkin tuo Durinan kirjoitus ohi silmien, mutta kyllä minäkin ottaisin neuvolaan yhteyttä, kuten tiger jo totesi ja vaatisin selitystä.
 
Neuvolalääkäri oli tänään, ja kaikki näytti olevan kunnossa [:D]
Painoa on tullut lisää koko raskauden aikana vain n.3,5kg (ihme ja kumma sillä ruoka kyllä maistuu!!!!), verenpaine 120/73, eli ok.
Sf-mitta on ollut aiemmin yläkäyrillä mutta nyt oli 25, eli ilmeisesti ihan normaali. Sykkeet 160 ja liikkeet ++.

Ainut negatiivinen juttu oli, että sokeria oli virtsassa (niinkuin edelliselläkin kerralla). Sokerirasituskokeessa kuitenkin muutama viikko sitten arvot oli kohdillaan, ja oikeastaan erittäinkin hyvät. Senpä takia ei neuvolatäti ollut huolissaan. Täytyy nyt vaan muistaa tarkkailla ruokavaliota, mutta eipä se kokonaan sokeria kieltänyt. Onneksi [:D][:D]

Perhevalmennus alkaa toukokuussa. Täällä niitä on kaiken kaikkiaan neljänä iltana. Ai niin, ja sitten päästään tutustumaan synnytyssairaalaan (suositeltu käynti rv 32-35). Sitä kyllä odottelen jo kuumeisesti!!!!
 
ALKUPERÄINEN: Anskuliini
Painoa on tullut lisää koko raskauden aikana vain n.3,5kg


Huhhuh, oon niin kade... itelle tullu 10 kiloa nyt jo, ja vielä olis 3 kuukautta kasvateltavaa :S Pelottavaa!
 
Voih, kyllä tuollaiset läheltä piti -tilanteet valottaa ihmiselämän tärkeysjärjestystä kumman paljon. Kaikki on loppujen lopuksi niin pienestä kiinni... Tsemppiä Pumpuli!
 
Onko muut kärsineet vuodoista raskauden aikana? Siis lähinnä tarkoitan nyt muita kuin aivan alkuraskauden vuotoja. Kävin iltapäivällä vessassa ja meinasin saada sydänkohtauksen kun pyyhkiessä paperiin tuli punaista! Siis ei puhdasta verta, mut sellaista niinkuin limansekaista verta, ja kyllä se tuli emättimestä. Hetken aikaa ihmettelin ja sit soitin neuvolaan varmuuden (siis oman mielenrauhan) vuoksi. Terveydenhoitaja meinas, että kun ei ole kipuja eikä muuta vaivaa, niin ei kannata hätääntyä, että saattaa vaan limakalvot vuotaa tai olla istukasta peräisin tuo. Lähdin sit iltanavettaan ihan normaalisti, eikä ole kipuja erityisemmin ilmaantunut eikä vuotoakaan juuri, pikkuhousunsuojassa oli pikkuisen rusehtavaa. Suokaa anteeksi tämä erite-analyysi. Otin kyllä töissä vähän tavallista rauhallisemmin, en rehuakaan talikoinut ihan sellaisella apinanraivolla kun yleensä, pari kertaa nipisti vaan mahasta (niinkun yleensäkin) että eiköhän tämä tästä! Huomenna on koulutuspäivä, etten mene navettaan ollenkaan, mut sit taas sais olla torstaista alkaen toista viikkoa töissä putkeen. Parsinavetassa, että on pakko kumarrella ja kyykkiä ja venyttää ja tehdä kaikkea. Ja kantaa/nostaa/talikoida. Ajattelinkin, että jos huomenna on yhtään sellainen "paha" olla, niin pitäskö oikein hakea sairaslomaa. Vaikka kynnys siihen on kovin korkealla, varmaan käy niin että jossei tule kipuja tai vuoto ala, niin töihin mä menen niinkun aina ennenkin... Mut vissiinkö pelkään nyt koko yön että jossain vaiheessa alkaa kauhea vuoto tai muuta vastaavaa! Niin hienosti ja vaivatta (myös henkisesti suht helpolla) on tämä mennytkin. Mies oli kyllä heti sitä mieltä, että ei mitään "katsotaan huomenna" juttuja ja vaan saikkua heti. Ja onhan se niinkin, ettei työn takia kannata mitään riskeeratakaan. Huoh, pukautuminen suoritettu... Jos joku jaksoi lukea.
 
Nyt menen saunaan!
 
Sunny rv 28+6
 
Mulle on kans tullu melkein 10 kiloa painoa...

Sunny82 Siun kannattaa kyl seurailla oloasia. Itsekin olen kyllä sitä mieltä et saikulle kyl kannattaa jäädä eikä riskeerata itseään. Saitko yöllä nukuttua? Miulle neuvolassa kans sanottiin ku kysyin et entä jos tulee verenvuotoa. Kuulemma pieni verenvuoto ei ole paha asia, mutta  jos muuttuu runsaammaksi ja tulee kovia kipuja niin sit välittömästi lääkäriin.
 
Sunny82 jos vähäänkään tuntuu niin saikulle vaan,eipä tarvi sitten jossitella jälkikäteen jos jotain sattuisikin.Sulla on kyllä raskas toi duuni,minun lähipiirissä on lomittajia[:)]

Durina selviskö mitään, oliks yhteyessä neuvolaan?

Hei, mää kävin eilen koiruuksien kans lenkillä (no ei mitään maratoonia..) ja tänään tuntuu ihan hyvältä[:)] uskaltaiskohan lähtä tänäänkin..[:)] aurinko paistaa tosi ihanasti!
 
Takaisin
Top