Maalismölinät

SannaKoo: Kiitti, kiitti! Torstaina pitäis kyllä isoon kaupunkiin päästä, niin sais taas sisältöä elämään. Mennäänkö taas samaa matkaa??? (Viestitellään...) Oli viimeksi niin kivaa [:)] Ja aina voi soitella tai laittaa viestiä. Nyt on vaan tosiaan ollut vähän nihkeetä tää elämä täällä, vaikka Aleksi onkin yhä edelleen tosi kiltti.

Tästä tais tulla meidän oma chattipalsta? [;)]
 
Moi ja mukavaa maaliskuuta!
 
En mitenkään kehu [:)], mutta meillä Kaisa on 3 yötä nukkunut heräämättä. (ikä 1 vko vaille 3kk) Tosin aamu alkaa mulla yleensä siinä 6 aikaan ja jos menisin syötön jälkeen nukkumaan niin olisin kuin persiille ammuttu karhu herätessä. Ennen odotustakin jos sattu unet menemään yli 9 niin olin kyllä aika kärttynen, kun meni unet pitkäksi. Ja toinen syy miksi jään hereille jo niin aikasin on se kun jos jatkan unia tulee jumalaton päänsärky sitten loppupäiväksi. Silläkään en päikkäreitä nuku. Hyvinhän tuota on jaksanu vähän kotihommiakin touhuta ja vähän leipastakin.
Jaahas taas on näköjään päivä etten nuku.
 
Jokos te olette vauvojanne saunottanu?
 
 
Wessu
 
Amppu - aika monet naiset/äidit ovat toiselle äidille se pahiten asioista sanoja... onneksi ei kaikki, mutta ikävän monet. Toi imetys on kyllä sellainen asia joka nostattaa niin monen kirjavaa mielipidettä ja keskustelua. Must on ainakin hienoa, että vauvat saa mahansa täyteen, oli se sitten rintamaitoa tai korviketta. Ei mulla ainakaan vielä toisenkaan lapsen kohdalla imetys sujunut kovinkaan hyvin ja soimasin itseäni hurjasti. Nyt tämän kolmannen kohdalla voin sanoa, että nautin imetyksestä, mutta silti poika syö korvikettakin. Eli tähän onnistumiseen on tarvittu kolme lasta ja 13 vuotta.

Olkaa naiset armollisia itsellenne!! Ja voitte uskoa, että tässä pitkässä matkassa me äidit saamme monet monet kerrat tuntea syyllisyyttä ja huonona äitinä olemisen tunnetta... Matka on vasta alkanut monen kohdalla. [:)]
 
Tervehdys!

Täällä palstalla on taas tunnelmoitu kauniisti...

Omat tunnelmat on olleet aika hiljaista luokkaa, kun stressiä pukkaa huomisesta pattilääkärikeikasta ja lähestyvästä "lapsukaisen hylkäämisestä" [:(] Äidin sydäntä särkee jo valmiiksi, eikä ole tosiaankaan helppoa lähteä...

Olen jo pari viikkoa käynyt tuota läpi yötä päivää ja nyt fiilikset on hyvin vahvasti herkillä. Jotenkin sitä katsoo lastaan ihan eri tavalla, kun tietää joutuvansa eroon (toki omasta tahdosta mutta kuitenkin), ja tankkaa rakkautta varastoon ja hellii ja halii pienokaistaan entistä enemmän...

Ja kaikki muistettavat asiat lastenklinikan numeroita myöten...jos jotakin sattuu (vaikka on pakko luottaa että ei satu)...huh huh [:o]

Halipossu siellä oli kiinnostunut bataattikeskusteluista...minäpä uskaltauduin jo antamaan sitä maissivelliä (nähtäväksi jää mitä aiheuttaa) mutta eipä tuo ainakaan ruokailuun pahemmin vaikuttanut, kun jo tunnin päästä piti saada taas maitoa [:)]...siitä bataatista en tiedä...ajattelin seurata siskoni jälkiä ja kokeilla Jonnelle muutaman viikon kuluttua perunaa ja porkkanaa (mitä kuukauden Jonnea vanhempi serkkupoika oli alkuun myöskin maistellut kolmikuisena...ja nyt 3,5kk. iässä maistelee jo banaania ja mustikkaa...)...Jonnen isoveljen ensimmäinen maku on aikoinaan ollut tuo mustikka...joten kuka sitten mitäkin, ja itsekin tässä opetellaan mikä olisi hyväksi [;)]
Neuvolat antavat ihan erilaisia ohjeita tai sitten eivät ohjeista ollenkaan, ainakaan jos et itse ole aktiivinen. Ehkä meillekin jutellaan näistä siellä 3kk neuvolassa, kun toinen on vielä kovin pieni, että ihan maidolla pitäisi pärjätä [;)]

Ja tänään kun on vaihteeksi tankkauspäivä, niin jo on taas riennettävä tankkaamaan [:D]
 
Taas oli tullut tekstiä aivan hurjasti, kun hetkeen ei ole ehtinyt koneelle. On teillä mahtavia kirjoittamisen lahjoja ja saa hihitellä teidän jutuille.
 
Jussi oli onnellinen päästyään kotiin, niinkuin äitikin. Oltiin väsyneitä reissusta, että nukuttiin tosi hyvä yö. En mäkään jaksanut sitten valvoa pienen hengittämistä, mutta hyvinhän se toimi.
 
SannaKoo tiedusteli sitä "kynnystä" koska lähteä lääkäriin. Kyllä sä sitten äitinä tiedät koska oma pikkuinen on sellainen, että nyt tarvii käydä näyttämässä. Ja ei kannata odotella liian kauan, jos vähänkin tunne että huolestuttaa. Sunnuntaina Jussin yskä alkoi olla niin paha, ettei pysty rauhoittumaan nukkumaan. Nukkui pieniä torkkuja sylissä ja kun on niin pieni vielä, että paras viedä näytille.
 
Kesätapaamisiin Tammelaan, kuulostaa houkuttelevalta vaikkakin kaukana ko paikka on täältä lakeudelta. Mutta vakaaseen harkintaan laitetaan... 
 
Huoh.

Ihana iltahetki. Norah Jones ja pieni tuhina kopasta, kynttilöitä ja tietty tietsikan loiste. :) On ollut aika touhukas päivä, niin on mukava rauhoittua vielä hetki ennen iltasuihkua ja nukkumaan menoa.
Miehen vanhemmat tulivät tänään käymään niin oon leiponut suklaakakkua ja pikkuleipiä, imuroinut, viikannut ja ripustanut pyykkiä, tiskikonetta ajellut ja laittanut kinkkukiusausta. Kaapolainen keikkui hommissa mukana kantoliinassa ja jossain vaiheessa oli nukahtanut siihen äiskän rinnalle kun meikä höpötti ja tanssi Macy Grayn tahdissa imuri toisessa kädessä ympäri kämppää. Oli tosi mukavaa ja ihan mielelläni touhusin, mutta nyt kun vieraat ovat lähteneet ja ilta saapunut niin kummasti rupeaa askel painamaan. Oli muuten maailman helpoin pikkuleipäresepti, pitää näppäillä se tonne reseptiarkistoon. Ja tuli muuten hyviä ja hyvän näkösiä! MIehen kommentti oli, että ooksä ostanut nää jostain? Ja pikkuleivät oli just otettu uunista ja makasivat vielä pellin päällä...[:D] Ei oo aina ihan terävin kynä penaalissa tuo minun elämäni rakkaus!

Mutta nyt kyllä lyö pää niin tyhjää, että naputtelen reseptin vielä tonne ja sit meen peseen tän pehkon! Öitä kaikille, toivottavsti hyviä ja unentäytteisiä!
 
Hui kuinka paljon taas sai lukea että pääsi tänne asti!

Kaupunkireissu meni hyvin, mutta oli väsyttävä. Tissit pumppasin liian pienessä vessassa, polvet kiinni ovessa ja ostoskassit, reppu ja takki naulakosta melkein päälle hyökäten, mutta onnistui! Oli tuomisina kotiin muutakin kuin nättejä vaatteita[:)] Miehillä meni kotona loistavasti.

Sinttu täällä on toinen tuleva kaljupää! Onneksi on kokemusta nuoruudesta, ihan suosista silloin kokeilin.. Etenkin tuo suihkussa käyminen on aika lannistavaa, noiden kuvailemiesi tukkojen jäädessä käteen ja tukkien viemäriä. vaikka kuinka olen ottanut kalkit ja d-vitamiinit!!!

Maarinen osuvia ajatuksia ja sanoja taas sieltä suunnalta. Ja lohduttavaa kuulla että tissimaratooni ei mene hukkaan, meillä on samaa lussutusta ollut muutama päivän ajan. Ja jopa tänään yliväsynyt poika nukahti taistelun jälkeen makuuhuoneeseen pitkästä aikaa. Ei taas toistaiseksi tarvitse jatkuvaa meteliä unen varmistamiseksi.
Minä sit rohkenin ehdotella rakkaalleni, kun Valokin kerran nukahti ajoissa ja itsekin vielä jaksaisi... No, pakit tuli ja hyvin tylysti. (kiitti vaan). Olkoon vaan hänellä huono päivä, mutta joitain asioita voisi sanoa toisinkin.

Mitähän piti kommentoida vielä. Ei jaksa muistaa. Niin, yöimetyksistä. Mietin itsekseni, että onko nämä täysimetetyt lapsoset tietoisia siitä, että jos yöllä imee, niin maidontulo on taattua jatkossakin? Jossain takaraivossaan olisi sellainen tieto, koska niin se kuulemma on. Mitä pidempään on yöimetyksiä, sitä pidempään voi täysimettää, jos sellaista haluaa jatkaa.

SannaKoo[:D] toi kusessanukkumisjuttu! Eipä sitä voi väkisin toista ylös nostaa.

Kaupunkireissulla ostin myös lankoja ja nyt on tekeillä puuvillainen kolmenvihreän hihaton haalari kevääksi. Kivaa! Menen nyt jatkamaan sitä, kun silmät vielä pysyy auki.

Olipa muuten mahtipoika tuo 7-kiloinen!
Öitä
 
Aurinkoista huomenta! Nyt ei ehdi sen kummemmin kirjoitella mutta vinkki imetysvaatteita käyttäville - Bebesissä on ale! En tiedä saakohan täällä mainostaa mutta laitanpa kuitenkin:

http://www.bebes.fi/kauppa/index.php?cPath=59

Ite oon tykänny tooooosi paljon noista boobin paidoista, ovat tosi hyvälaatuisia ja helppokäyttöisiä, mulla ei HenkkaMaukan paidat toimi ollenkaan kun en saa tissejä niistä kunnolla ulos. Jos ostaa verkkokaupassa niin voi myös noutaa paikanpäältä kunhan mainitsee kommenteissa.

Kivaa päivää kaikille! [:D]
 
Hei moi ja voi surkeuden surkeus....

Siis joo. Oltiin tossa neuvolassa, kaikki hyvin ja eka annos rotaa annettu.
Tultin kotiin. Veeran vasen silmä vuotaa ja rähmii ihan hulluna. Yöllä jo huomasin sen, mut aamulla oli ihan hyvä niin en edes älynny mainita siitä neuvolassa. No, tietty sit heti kun tullaan takas kotiin niin se on paljon pahempi. Onko sillä nyt perkeles joku silmätulehdus vai mikä sillä on? Kauanko mä nyt seurailen sitä ennen kun pitää roudaa tyttö lääkäriin? Jos huomiseen asti kattois.. ei se yhtään itke eikä vaikuta muuten kipeeltä. Ehkä ihan hiukkasen tukkosuutta nenussa, mut muuuten on ilonen ja reipas. Jos vaan yrittäisin putsata ja pyyhkiä sitä kostutetulla vanulapulla???
Onpas sitä äiti avuton... pitäiskö sittenkin soittaa jo sinne neuvolaan....? tosin soittoaikaa on enää puol tuntia jäljellä... hmmm... että näin...

niiih... vielä piti kertoo että meille määrättiin levolacia masun toimintaan. sitä siis puteli haettu ja eka annos annettu. katotaas miten sieltä kohta tavara lentää [:D]
 
Sinttu - keitetty vesi on hyvä ensiapu, sillä putsailee, ja monella menee sillä ohi, jos vaan jatkuu/pahenee, niin sitten lekuriin. 
 
Lumisateista ja pikkupakkasentäyteistä keskiviikkoa! Täytynee aloittaa viesti taas oikein viikonpäivä mainiten, koska muuten en sisäistä lainkaan, mikä päivä tänään on menossa. Tässä on nyt muutama puuduttava ja "täyden kitinän" sisältämä vuorokausi takana. Eilen Aleksi sai muutaman kunnon hysteerisen itkukohtauksen, jotka yhtä lukuun ottamatta loppuivat vasta monien erilaisten rauhoitteluyritysten jälkeen turvallisesti tissille. Yliväsymystä ken ties? Viimeisen raivarin poikanen sai iltamyöhään, kun isäkin oli jo onneksi ehtinyt töistä kotiin. Edes tissi ei tuolloin lopettanut karjumista, mutta isän sinnikkyydellä ja tuttipullon "pakkotuuppauksella suuhun" itku vihdoin loppui. Tarvittiin vain pari imaisua ja sitten jo Nukkumatti vei poikasen unien suloiseen maailmaan. Ihana rauha ja hiljaisuus.

Tässä nyt sitten olen jännännyt jo muutaman päivän tulevaa sunnuntaita, jolloin mies lähtee parin päivän työmatkalle. Siis nyt joudun olemaan yksin pienokaisen kanssa useamman vuorokauden...mietityttää, miten sitä jaksaa, jos ne pari päivää ja yötä menevät esimerkiksi eilisen rääkysinfonian tahdissa. Tähän asti on mies aina jossain vaiheessa lampsinut ovesta sisään ja antanut mammalle vähän vapaata, jotta pää on paremmin kestänyt. Välillä olen päivän vienyt läpi sillä ajatuksella, että ihanaa, kun mies tulee kotiin, että saan hengähtää. (Täydet sympatiat kaikille yh-äideille ym. ja niille, joilla miehet eivät ehdi/pysty jeesaamaan lasten kanssa!) Täytynee sitten vain itse surrauttaa autolla oman äidin helmoihin torkuille, jos omat hermot ovat riekaleina. Tässä nyt muutenkin jännittää toi tuleva episodi, koska meillä on aamuisin ollut sellainen työnjako, että mies vie koiran ennen kuin lähtee töihin, jotta öisin valvonut mamma saa tarvittaessa köllötellä sängyn pohjalla vaikka puolillepäivin. Iltaisin on ollut pitkälti sama homma, että toinen vie koiran ja toinen on kotosalla huoltamassa tuota pikkuista. Nyt sitten mun on kolmesti päivässä revittävä itseni vaunujen kanssa ulos viemään koiraa. Ja vielä kun tiedän, että toi nappula ei nuku enää yhtään, kun vaunut pysähtyvät ja tullaan sisälle. Toivottavasti sattuu tuohon rakoon tulemaan itkuvapaat päivät. Ja vielä samaan aiheeseen yksi stressi...entäpä jos tulee jotkut hyytävät pakkaspäivät? Pistänkö tuolloin koiran harjoittelemaan wc:sä käyntiä? Pakko sitten varmaan vaan käydä pikkuisilla pikapissatuksilla. Oisko helpointa kinuta vaan koira hoitoon?

Ninoskalle taas tsemppiä tulevaan eroahdistukseen! Mä olen ens viikolla menossa miehen kanssa viettämään vapaailtaa keskustan sykkeeseen (ooooh, kuulostipa hienolta;) ja mä olen jo nyt alkanut puimaan tota iltaa mielessäni. Vatsanpohjassa velloo. Meillä Aleksi pääsee kummitätien turvalliseen huomaan, mutta kyllä se tuleva tilanne osaakin tuntua oudolta ja ihmeelliseltä (lue: inhottavalta) vaikka kyseessä on vain yksi ilta. Hassua sekin, että elämäni ekaa kertaa jätän jonkun omaan kotiini ja lähden itse pois. Tuntuu hassulta, että joku jää pitämään pirttiä pystyssä vaikkei isäntäväki ole paikalla.
Mitenkäs muuten sun pattilääkäri sujui?

Tuik diggailee Norah Jonesia [:)] Me toooo! Se on sellaista perjantai-illan fiilistelymusaa, kun mies kokkailee meille illallista, kun minä vaan lötköttelen ja rentoudun. Tulee jostain syystä mieleen meidän kaikkien aikojen ensimmäinen yhteinen puhelu, kun mies soitti mulle Jamie Cullumia luurin kautta. En ollut koskaan kuullutkaan moisesta hepusta, mutta hijalleen siihenkin lämpenin...

Nyt pistän vedenkeittimen porisemaan ja otan ansaitusti ties kuinka monennen kupillisen teetä, kun toi veitikka vielä vetelee sliippiä. Mitähän sitä sitten puuhailis?
 
Sinttu: Tsekkaile vaikka tää: http://www.sairaslapsi.com/frame.cfm?id=510&sprog=4&grp=2&menu=1
Jos silmä on punainen, niin sitten veisin nopealla aikataululla lekuriin. Silmätulehdukset tuppaa tarttumaan helposti silmästä toiseen... Pyyhi vanulapulla, joka kostutetaan keitetyllä vedellä. Ilmottele sitten kuinka kävi, jos homma jatkuu ja meette lääkäriin. Tsemiä <3
 
Hyvää päivää!

Poikanen on tainnutettu kolmansille päikkäreille ja unimusana soi Nick Cave. "In to my arms" on miehen mukaan meidän biisi tai sille kuulemma tulee aina me mieleen kun kuulee ton biisin. :') Oli tippa silmissä ku ekaa kertaa kävin ajatuksella sanoja läpi, ihana mies!
Halipossu: Jamie Cullum on tuttu heppu täälläkin!

Iona: Kiitokset alevinkistä! Tosin kun katoin noita alennettuja hintoja, niin ei moneen paitaan kyllä ole varaa. Ajattelin, että yhen imetyspaidan tuolta vois tilata, niin ois sit joku jossa vois lähteä julkisiin tiloihin, ettei tarttis aina imettää jossain vessassa paita kainaloissa.

Sinttu83: samaa olin sanomassa kuin Riikka. Keitetyllä vedellä pyyhkii silmän ulkokulmasta sisäänpäin. Jos ei mee ajallaan pois tai rähmä on oikeen paksua keltasta tai silmä punoittaa niin sitten lääkäriin. Meillähän rähmi Kaapolaisen silmä ekan kuukauden kunnes yhtäkkiä hävis.

Ninoskalle tsemppiä risteilylle. Vaikka ei oo helppoa niin koittakaa hetkeksi työntää vauva pois mielestä ja nauttia toisistanne. Voin vaan kuvitella kuinka hirveeltä tuntuu jättää pikkuinen noin pitkäksi aikaa, kun itse ehdin soittaa kahden tunnin treenien aikana kerran/kaksi kotiin ja varmistaa tilanteen. Mutta hyvään hoitoon sen kuitenkin annat, joten nyt vaan akkuja lataamaan rauhassa!

Wessulla on aika ihanat yöt! Meillä syödään kaks kertaa yleensä. Tosin nyt toissa yönä Kaapo söi ekan kerran jo 22.30 (en laske yöksi vielä) ja nukkui sillä sinne 05 asti ja sit noustiin kaheksalta ja viime yönä meni nukkumaan 19.00, heräs syömään 02.30 ja nukkui 7,30 asti. Eli periaatteessa vain yks yösyöttö, ihanaa! En tosin usko, että tää tahti jatkuu vaan palataan siihen normaaliin kaks kertaa yössä tankkaukseen.
Kaapo on ollut saunan alalauteella ja saunan ovi on ollut auki. Hieman on lämpimässä köllitty, mutta tosiaan vaan sen verran, että pysyy lämpimänä kylpylutrailujen välissä.

Tänään muuten tuli taas kakka! Lauantaina tuli viimeksi, eli neljä päivää taukoa. Kaapo onneksi ähistelee kakat yleensä aamulla kertakäyttövaippaan mitä käytetään yöllä, niin noiden kestojen kanssa pelailu ei oo niin ällöä kun niissä on vaan pisuja!

Jeps, se on moro!
 
Amppu: Meilläkin täällä yks supernukkuja. Se on sentään vaan vedellyt melkein yhdestä asti, että kohta vasta kolme tuntia, mutta kun yleensä vetelee sen 45 min niin tää tuntuu tosi pitkältä. TYlsää on tullut jo äidillekin. Neuvolasta sanottiin, että kolmen tunnin jälkeen kannattaa herätellä, muuten menee yöunista, mutta jos teillä nukutaan yötkin hyvin, niin musta voi antaa lapsen nukkua. Kasvaa kovasti niin tarviihan sitä unta.

Mulla on tosiaan ton lapsen aivopesu käynnissä. Täällä soitetaan vaan hyvää musiikkia! Siis mun mielestä hyvää... :) Yleensä toi vaipuu päikkäreille Kaj Chydeniuksen sävellysten tahdissa ja minä kyynelehdin vieressä, kun niissä on aina niin niin kauniit sanat. Ainakin tossa kauneimmat rakkauslaulut cd:ssä. Telkkaria ei meillä edes ole, joten ei ole pelkoa, että tosta tulisi telkkariaddikti. Hehee, sen kyllä huomaa kun mennään mummolaan tms. että kummasti kattelee telkkaria ihmeissään kun ei ole siihen kotona tottunut.

Kiinteistä ja imetyksestä yleensä: Mä ajattelin alotella niitä kiinteitä sitten lähempänä puolta vuotta jos vaan imetys onnistuu. Toi tuntuu ihan hyvin pärjäävän tällä maidolla (aikamoista kermaahan tää on. Jää lasin reunoihin kiinni kun oon pumppaillut) ja pysyvän tyytyväisenä joten en näe syytä antaa mitään muuta. Ymmärrän kyllä jos on isoja ja nälkäsiä vauveleita joille maito ei riitä, niin pakkohan niiden on vatsansa täyteen saada. Mutta siis mitään neuvoja en osaa kiinteiden aloituksesta sanoa, koska se ei ole meillä ajankohtaista. Eli aika turha kappale oikeastaan. [:D]

Meillä on hieman tota imuote ongelmaa edelleen. Kaapo maiskuttaa ja paukuttelee huuliaan imiessä. Siksi ollaan menossa tänään imetystukiryhmän tapaamiseen neuvolaan, jos sieltä saisi jotain hyviä vinkkejä. Ja samalla tapaan muita mammoja, kivaa. Musta on tullut ihan epätoivoinen ihmisten metsästäjä, kun tuun hulluks täällä yksinäni. Huomennakin mennään MLL pitämään avoimeen päiväkotiin kattelemaan mitä siellä tapahtuu. Ohjelmassa lukee, että puuhaillaan yhdessä. Siellä on myös satutunteja ja yhteisiä laulu+leikkihetkiä ym mukavaa. Ja jotain kylämummoja ja vaareja käy silloin tällöin myös paikalla.

Joo, meen nyt herättelemään tota pikku kundia. Se vetelee tuolla suu auki, ilman tuttia ja kädet sojottaa pään sivuilla. On se kyllä suloinen tapaus! Äidin rakas!
 
Kiitos Amppu, teen mielelläni, varsinkin läheisille, käsin kaikenlaista.

Oli monta mitä meinasin kommentoida taas mutta katos..

Päiväunista taitaa olla vesselikohtaista tuo päivä- ja yönukkuminenkin. Amppu, meillä neuvolassa sanottiin, että saa antaa nukkua niin pitkään kuin unta riittää, kun oli ulkona nukuttamisesta kyse. Sama kai pätee sisälläkin nukuttaessa? Ainoa, mihin pitkät pätkät päiväunta vaikuttaa, on yöunen pituus. Jos päiväuniltä kuulemma herättelee edes välillä syömään noin kolmen tunnin jälkeen, saa pikkuhiljaa sitä vuorokauden pisintä unijaksoa hilattua yötä kohti. Meillä tämä nukkuminen on päivisin niin pieniä pätkiä, puolesta tunnista tuntiin, että en millään myöhemmin alkuillasta viitsi katkaista neljän tunnin untakaan koska silloin on sitä omaa aikaa. Kuitenkin yhtäjaksoinen uni kestää tarpeeksi pitkään aamuun välitankkauksilla.

nyt ruuan laittoon, pitää sen jälkeen palata kysymään teiltä mites vauvat viihtyvät hoidossa ja isän kanssa, jos menee äitillä reissu vähän pitkäksi? Meillä aletaan huutomaratooni, kun äiti poistuu paikalta..
 
Heipparallaa!

Kiitoksia kommenteista koskien sitä rota-oireilua. Nyt on täällä alkanut jo hellittää oireet ja kaks viimeistä yötä on nukuttu jopa 5-6 tunnin pätkissä (!) [:D] Että tilanteet selkeästi vaihtelee ja tää äippä tietysti toivoo että yöt jatkuisi näin [;)] Tosin sellaista reuhaamista on edelleen ilmassa aamuyöstä, joten täytyy varmaan kokeilla kapalointia seuraavaksi.

Tiihuli, tuo teidän sairaalareissu kuulostaa täysin meidän vastaavalta ja aiheuttajakin sama. RS-virus tuntuu olevan nyt kovasti liikkeellä. Hoitaja kertoi meille, että sillon kun mentiin sairaalaan oli sinne tullut kolme saman ikäistä vauvaa ja saman taudin takia. Heillä oli tilanne ollut vain hieman ikävämpi, kun vauvelit eivät pystyneet itse syömään vaan makasivat letkuissa sen takia [:(] Meillä onneksi tilanne hoksattiin ajoissa, kun Jere pystyi vielä syömään itse ja hoitaminen oli näin helpompaa.

Kiinteistä sapuskoista. Mä ainakin mielelläni aloittaisin kokeilemaan vaikka jo 3kk iässä. Ei sillä että en haluaisi imettää, mutta kun herralla on niin kova ruokahalu että jos se auttaisi vähän [:)]

Nyt en kuollaksenikaan muista että oliko täällä joku muukin, joka käyttää rintakumia? Meillä on pakko käyttää kun poika ei saa otetta rinnasta. Kieltämättä kyllä ärsyttää sen kanssa leikkiminen, varsinkin kyläreissuilla, mutta sitkeesti yritän pelailla sen kanssa, kun maitoa kuitenkin riittää. Tahtoisin mennä johonkin imetystukiryhmään, mutta en ole vielä sellaista löytänyt meiltäpäin...

Alavatsaa juilii [:@] Näinköhän ne menkat sieltä saapuu "ilahduttamaan". Vielä ei oo ikävä, mutta saispahan sen kierukan paikalleen (eikös se niin ole että menkkojen on alettava ennenku ne sen laittaa?)

Nyt ruoanlaittoon, kun oon hetken yksin kotona, kun pojat on lenkillä [:)]
 
MILE7: täällä ilmoittautuu rintakumilainen... pikkasen alkaa jo ärsyttää sen kanssa pelleily, mut yritän kuitenkin vielä muutaman kuukauden jaksaa. jos siis vaan maitoa riittää. Korviketta ollaan yleensä otettu matkaan jos lähdetään kylään tms. en jaksa enää selitellä mikä kumi on ja miks en imetä ilman.. eikö tyttö muka osaa imeä ja on se kumma kun nykyaikana ei osata imettää. ärrrrsyttäää tommonen! helpompi törkätä pullo suuhun ja sanoa vaikka että oma maito ei riitä tai jotain...

Veeran silmä ei onneks oo hirmu punanen. eikä tuu keltasta möhnää. ai vesi pitää keittää millä pyyhkii. okei. oon vaan kraanasta kostuttanu vanua. siispä vedenkeitin laulamaan. aamulla soitto terveysasemalle josko pääsis tota sinne näyttämään. Kiitos vinkeistä!!!!! [:)]

Varasin itelleni huomiseks kampaajan. saa nyt sit nähdä pääsenkö sinne [X(] heti kun olis itelle jotain kivaa niin toinen sairastuu. pitää vaan toivoo ettei mee pahemmaks.
 
Heippa!

Tungenpa oman lusikkani nyt tähän imetyssoppaan vielä kerran. Eli vähän samoja meininkejä täällä, kuin Ampulla, että mun oma itsekkyys antoi viimeiset pisarat tolle imetyksen epäonnistumiselle. Toisaalta Joona sai jo sairaalassa lisämaitoa, eikä se maito noussut kuin vasta sillon 6vrk synnytyksestä kunnolla ja aiheutti heti sen pahemman laatuisen tulehduksen.... Koko pari kk kipeät nännit ja siitä johtuvat harmat imetyskerrat + yösyöttöjen hoitaminen aina pullosta oli ensi askel epäonnistuneeseen imetykseen, ja siihen päälle vielä rintakumin hankaluus reissussa ollessa imettää, niin niinhän se maito sitten loppui. Mutta rakkautta ja ruokaa lapsi on saanut, sen verran hienosti kasvanut ja nukkuu! <3

Amppu, me alotetaan kiinteet jo varmaan jopa vähän ennen sitä 3kk. Neuvolassa jo viimeks siit juteltiin, seuraava nla on 16. pvä ja siellä aattelin nyt vielä kysyä, että kauanko syötetään yhtä lajiketta ja kannattaako miten valmistaa ja paljonko sitä kerralla sitten tarjoaa + kuinka monesti päivässä. Eli itsellä olis ajatus keitellä bataatista nannin kanssa mössöä (aika löysää kyllä) ja antaa kerran päivässä se teelusikallinen-pari. Sit ku on se 10 maistelukertaa kokeiltu ni sit kokeilis perunaa. Bataattia nlan terkka viimeks suositteli ekaks, en tiedä et miks se eikä peruna? Täällä siis samanlainen viikinkimies, että nälkä on hurja ja koko aika vois syödä. Yöt on kuitenkin onneks malttanu nukkua sillä parilla syötöllä (välissä oli muutama yö kun vaati kolmesti safkaa). Jollain viikoillahan tolla oli jo se kerran yössä syöminen, mutta se on nyt järjestään noussut kahteen ruokailuun, eli ei taida enää korvike taata unia kohta.
Niin, ja ihania Uusi Koti suunnitelmia siellä oli myös! <3
Tosta nukkumisesta sitten, että kyllä mä ainaski antaisin lapsen nukkua päivälläkin pitkiä päikkäreitä, jos se ei sitten rokota yöltä sitä pitempää unijaksoa. Nyt on paha lähteä sanomaan, kun en saa poikaa turvallisesti ulos nukkumaan päivittäin, joten päikkärit ei välttämättä kestä puolta tuntia pitempään :( Mutta reissussa ollessa ne kerrat, kun ukkeli on nukkunut tuntikausia, niin on yölläkin unta riittänyt ihan hyvin! (jopa silloin, kun oltiin reissussa klo 12-20, ja Joona heräs välissä vaan paristi syömään, niin asettui unilleen normisti klo 21.30 aikaan kotona ja nukkui yönkin hyvin!)

Tiihuli, eikös tuo Amppukin oo sieltä lakeuksilta (jos se meinaa sitä pohojanmuata!), tuutte kato kimppakyydillä! ;)

Voihan pikkuleivät! Taas oli Tuik törkännyt kivannäköisen ohjeen tuonne.. itse aattelin tälle iltaa leivoskella juustosarvia iltapalaks, laitan ohjeen jos onnistuu (löysin hellapoliisilta sellasen tosi simppelin oloisen!). Välillä jotain suolastakin! ;)

Wessu, ei olla vielä saunomaan menty, jostain syystä tahdon sitten eka kerran ton kanssa kokeilla puusaunaa, kun toi meidän oma sähkösauna on niin kuiva-ilmainen ja aika pienikin... Vaan jos joutuu sen takia saunomista venttailla kevääseen/kesään (mökille pääsyyn siis), niin olkoon se sen arvoista! :)

sinttu, keitetyllä vedellä tosiaan voi pyyhkiä sitä silmää, vanulappua ei vaan kannata käyttää samaa molempiin silmiin, ettei mahdolliset tulehdukset siirry. Me ollaan sairaalasta asti putsattu aamuin illoin Joonan silmät vanulapulla, tosin ihan kraanavedellä, kun ei oo onneksi tulehduksia ollut. Tsemppiä!

Halipossu, me ollaan seurantäytteeksi saatavilla kyllä sitten, jos alkaa ahdistaa, tosin ei meistäkään ihan älyttömillä pakkasilla iloa oo, kun tästä kuitenkin joku hetki kestää siihen käpötellä, niin en mäkään pääse Joonan kanssa sen paremmin ulos. Ja muutenkin, jos miten avuksi vaan pystyn olee, niin aina voit soittaa! :) Selviän vaikka vähän aikaa kahdenkin lapsen kanssa, jos sulla ei meinaa nukkumisesta mitään tulla. Joonalla tosin noi päikkärit ei oo myöskään se vahvin puoli, jos ei saa vaunuissa olla (ja sillonkin pitää olla ulkovaatteet päällä, hassu lapsi) :D Mutta jos vaan mitä jeesiä kaipaat, niin älä epäröi soittaa! Vaikka sitten niin, et tuon Joonan teidän partsille nukkuu ja nappaan koiran lenkille :)
Ja tuo Elegian ehdottama kantoliinakikka varmaan toimii nytkin, jos Aleksi vaan mahtuu kylmemmällä vaikka sun takin alle. Mutta teillä ei tainnut liinaa tai reppua olla? Tuli muuten mieleen, että jos haluatte tota reppua vaikka kokeilla, niin voittehan te ottaa pariks päivää vaikka ton meidän repun lainaan, niin ei tarvii sit ostaa omaa "turhaan" jos se ei vaikka ookaan yhtään teidän juttu. Tosin mun mielestä toi reppu on vähän kömpelö, jos vauva ei yhtään osaa kannattaa päätään, tai sitten pitää kikkailla omaa asentoa sillain hankalaksi. Mutta niin, kerro jos haluatte kokeilla, täällä ainaskin mies tykkää sitä pojan kanssa käyttää, itse en oo ihan sinut sen kanssa :)

Pranametri, Joona onneksi viihtyy muidenkin hoitajien kanssa, välillä tuntuu, että isi on paljon kivempi ku äiti. Ei se paljoo välitä, kuka ottaa syliin ja syöttää, kunhan se tapahtuu just tasan sillä hetkellä kun hän tahtoo :D

Jahas, josko siinä olis päivän epistola sitten. Ihana päivä ollut, kun mies ollut himassa (ei jaksanut mennä kouluun toteamaan, että bussilakon takia siellä ei tapahdu mitään) ja käytiin Joonan kanssa sitten tapaamassa kummitätiään Sellossa. Mies oli sillä aikaa vihdoinkin saanut makkarin seinälle hyllyjä! Jee! :) Nyt hellan ääreen kökkimään, mars!
 
ja sitten jatkan vähän tarkemmalla selostuksella. Elikä: Vaikka periaatteessa hienosti on mennyt ne kerrat kun olen pois kotoa ollut, niin joka kerta alkaa sen päiväinen huuto, kun äidin ääni ei enää kuulukaan. Yleensä on loppunut jossain vaiheessa, kun alkaa väsyttää ja tuttu maito, vaikkakin pullosta, on rauhoittanut. Tänään Valo kuitenkin huusi puolitoista tuntia putkeen kun olin asioilla ja nukahti juuri kun tulin kotiin. Ei huolinut tällä kertaa edes tissimaitoa pullosta, vaikka voisi olettaa että hyvinkin olisi jo nälkä ollut. Kun olen kotona ja mies touhuaa pojan kanssa, ei ole mitään ongelmaa, mutta sitten kun häviän tyystin, alkaa se "kommentointi" -äiti tänne!
Joko tuollainen reilu kolmekuinen osaa tällästä valitsemista? Varmaan liitty osaltaan tissin tuomaan turvallisuuden tunteeseen, johon on tottunut, mutta onko kellään antaa neuvoja tilanteen helpottamiseen? Huomenna pääsen ainakin perhekahvilaan, vihdoin, että Valo näkee maailmassa olevan vähän muitakin ihmisiä kuin me kolme [:D] Aika vaan ei ole se paras mahdollinen, aamulla kymmeneltä, koska tuo aamupäivä on sellaista epämääräistä torkahtelua aina, ei mitään selkeää rytmiä.

Juomisesta: Et maarinen  todellakaan turhaan hoputa lipittämään vettä. Minulla oli pari päivää vähän kuiva olo, ei maitoa tullut vauhdilla  vaikka Valo sitä tilaili. Sitten join kunnolla taas ja suihkuna tulee! Jos sekään on hyvä, mutta minkäs sille tekee kun sitä painetta riittää..

Nyt kutimien kimppuun, kun pojat nukkuu!

Reseptien mutakakkua aion kokeilla, en vaan ole saanut vielä aikaiseksi. Ihana pino tuokin!

Kierukasta, se laitetaan tosiaan vuodon loppupäivien aikana, näin minulle sanottiin ja vasta seuraavalla kierrolla sen sitten saan. Vielä joutuu noiden kumisten kanssa pelaamaan.. Kuulemma helpompi asentaa vuodon aikana.

Paljastuksia no joo, meinasi unohtua, mutta pitäähän täällä vauva-arjen hupaisemmatkin ja noloimmat jutut joskus jakaa. Valo oli päiväunilla takapihalla ja me miehen kanssa käytimme tilaisuuden hyväksi herkkään hetkeen kahden kesken. Jäimme olohuoneeseen, koska vain siihen kuuluu, kun vaunuista kaikuu itku. Kesken kaiken Valo alkoi parkua ja mitä siinä ehtii enää kunnolla pukea päälleen. Nakkasin toppatakin niskaan ja sukat jalassa viuhahdin hakemaan vaunut sisään. Mies käskee laittamaan edes jotain jalkaan! Ei kerennyt, eikä kukaan nähnyt. Sisällä huomasin että tutti oli tipahtanut, laitoin paikalleen ja saimme rauhan jatkaa touhumme loppuun. sellasta..

Halipossulle tsemppiä tulevaan, ainakin SannaKoo on luvannut avuksi tulla! Jokaisella meillä pitäisi olla oma SannaKoo lähettyvillä... Kummipoikani äiti eli yksinhuoltajana ja koiran kanssa. Ei ollut hääviä, näin sivusta seuranneena voi sanoa. Välillä hänestä tuntui että vauva oli aina vaunuissa.
 
Takaisin
Top