Maaliskuun mutinat

Bluerose ja rockpeijpe kiitos neuvoista emoticon

Anneitteko luumu tai muuta sosetta kaveriksi ettei maha mene liian kovaksi? Kunhan neiti herää päikkäreiltä niin kokeillaan eka kerran velliä:) äiskää vähän jännittää aloittaa pikku hiljaa kiinteiden kokeilu.
 
 
Onko teilläpäin, Rock^peijpe, Bluerose ja RK78, ohjeistettu neuvolassa aloittamaan kiinteät nimenomaan vellillä? Meillä nimittäin on sekä suullisesti että kaupungin painamassa lehdessä annettu ohjeet aloittaa perunalla tms. kasviksilla (soseina siis tietenkin).
 
Meemille vielä, eli mulle määrättiin 2*10 mg =2 tablettia päivässä setiritsiiniä, siitä määrästä ei siis lääkärin mukaan ole mitään haittaa lapselle. Kysäise vaikka neuvolassakin asiasta. Meillä neuvolan terkkari soitti tuossa kortisonin kohdalla lastenlääkärillekin, kun mietin sen ja imetyksen yhteensopivuutta. Uskon että lastenlääkäriltä saat luotettavan tiedon käyttämäsi allergialääkkeen ja imetyksen yhteensopivuudesta.
 
JIU siis meillähän neuvola täti on jyrkästi sitä vastaan että vellejä vielä sais ees antaa koska aatu ei oo vielä 4kk.. joten ollaan menty omin päin antamaan ja kyllä se pojan pitää tyytyväisenä.

RK78 mä en oo kyllä antanu mitään luumusoseita koska aatulla toimii maha oikeen mainiosti, välillä turhanki hyvin. :D no ei kai se voi koskaan toimii liikaa. hyvä näin. :)
 
Rock^peijpe, aikalailla erilaisia tuntuvat neuvoloidenkin ja terkkareiden ohjeet olevan. Meidän neuvolan täti nimittäin ohjeisti naapuriamme (heillä nyt on reilun vuoden ikäinen tyttö) aloittamaan pottusoseen antamisen jo 3 kuukauden iässä kun painoa ei tahtonut rintamaidolla tulla tarpeeksi.
 
Täällä se vasta "huono äiti" koiran suhteen onkin! Mun rakas, 9-vuotias Nuka-parsonrussellinterrieri muuttaa viikon päästä uuteen kotiin. :(

Voi itkujen itku, mutta en vain voi muuta! Nuka ei ole ikinä osannut olla lasten kanssa. Vaikka se muuten on tosi kiltti ja tottelevainen ja eläinlääkäritkin oikein ihmettelevät, ettei noin kilttiä ja rauhallista terrieriä voi ollakaan, niin lasten kanssa se vain ei osaa olla, yrittää heti pomottaa ja komentaa. Vauvan kanssa on mennyt toistaiseksi ihan hyvin, mutta se johtuukin siitä, että koirien ei ole lupa mennä sohvalle ja vauva onkin ollut kokoajan sohvalla, ei lattialla (missä pitäisi olla, jotta voisi motorisesti kehittyä). Ja itse olen vahtinut kuin haukka. En edes pikaisesti käväise toisessa huoneessa ilman, että käsken koirat pois siitä huoneesta, missä vauva on.

Toinen parsonimme Niisku, myös 9-vuotias, suhtautuu vauvaan todella luonnolisesti ja neutraalisti, mutta se onkin tullut meille aikuisena ja on ollut pennusta asti lapsiperheessä. Nuka ei ole osoittanut aggressiivisuutta vauvaa kohtaan, mutta se on aivan liian kiinnostunut ja jännittynyt ja minusta näyttää siltä, kuin se katsoisi vauvaa kuten se katsoo oravaa. En tiedä onko näin, mutta en uskalla ottaa selvääkään. Pääpointti on, etten luota siihen ja pelkään vauvan puolesta.

Samalla mulla on ihan valtava surku Nukaa, kun joudun sen kokoajan käskemään pois. Enkä voi antaa sille huomiota, silittää tai jutella, koska se heti muuttuu rohkeammaksi ja vaatii lisää ja lisää ja yrittää tunkea mun ja vauvan väliin. Joudun siis jättämään sen kokonaan lauman ulkopuolelle, pikku ressukan. Voi, mun sydämeni särkyy siitä. Mutta niin se särkyy myös siitä, että joudun antamaan sen pois. Tiedän kyllä, että se pääsee hyvään kotiin ja tulee olemaan onnellinen, sillä siellä se saa jakamattoman huomion ja kaikenlaista toimintaa, eikä siellä ole tyhmiä vauvoja.

Noni, tuli tällainen koira-aiheinen juttu, sori. 
 
Perunalla ja kasviksilla meitäkin ohjeistettiin aloittamaan sitten kun aloittaa.. Täytyy nyt seurata tuota pituuskasvua kun nyt oli kuukauden aikana tullut kuulemma liian vähän, painoa kyllä senkin edestä..

Pajunkissa, ymmärrän tuon tilanteen täysin, tosin meillä kaksikissaa ja sama touhu niiden kanssa, liian kiinnostuneita ovat ja hetkeksikään en uskalla niitä jättää, ja niitä ei edes paljon komenneta..-
 Kovasti harkinnassa onkin ollut että pitäisikö niillekin uusi koti etsiä.. Vaikeaa se on ja siksi päätöstä olen lykännyt pitkään. Niille kun ei enää edes tahdo löytyä aikaa ja kuitenkin haluisi ne kotiin jossa saavat sen jakamattoman huomion ja  niille olisi aikaa. On vaan liian raskas päätös..
 
Jiu: meille ei oo annettu mitään ohjeita miten annetaan ja millä aloitellaan.. Velli aloitettiin kun maito ei pysyny sisällä ja siinä lähes kaikki saman kuin muussakin, sitä ei edes lasketa kiinteäksi..perunalla ja porkkana meillä aloitettiin soseet, mä en oo koskaan mitään ohjeita seurannut, tehny äidin vaiston mukaan ja hyvin tuo poika kasvaa...
1-2 ruoka aines osaa viikossa.. voi lisäillä...sit persikkaa soseina, nyt menee jo vaikka mitä...lihoja kokeillaan...
rock'peijpe:  meillä taas neuvolan täti ei ollut milläksään vaikka aloitin 2kk vellit...sanoi että miltä itsestäni tuntuu...ja soseet aloiteltiin 3kk kun velliä meni se 2litraa päivässä...

että tämmöistä meillä...

kävimme tänään ensi kertaa vauvakinossa ja oli tosi mukavaa..tosin ois jossain voinut olla että täällä meillä päin on 4 elokuvaa vauvakinon turvin :D niin olis voinut valita, kun netissä oli vain yksi..heh..kuulema tää on ainutlaatuinen paikka...

hmm..meillä tänään poitsu herätti puol 5 syönnin jälkeen vasta puol 9 maissa :D heh...antoi nukkua ja meinasi tulla KIIRE :D

juuh ei mulla muuta...

HALAUKSIA!!
 

juuh... Me ollaan Olivian kanssa nyt käymässä mun vanhempien luona. Tultiin bussilla tiistaina (neljän tunnin matka) ja bussimatka meni ihan ok. Mulla oli vaunut (ne meni sellaisenaan sinne bussin matkatavaratilaan) ja Olivia istui lähes koko matkan turvakaukalossa takapenkissä. Siellä saatiin rauhassa syödä ja jutella, kun bussi oli onneks melko tyhjä. Huomenna varmaanki palataan kotiin taas.

Ja koska siis olemme täällä, en oo vieläkään hankkinut sitä raskaustestiä... Eikä ne menkatkaan oo vielä alkaneet... Mulla ei kyllä oo mielestäni mitään oireitakaan, väsyttää vaan kovasti, mutta se nyt voi johtua vaikka mistä asioista, eikä vähiten tuosta pikku pirpanasta :)

Eli huomenna siis käyn viimein hakemassa sen testin ja sit tiedetään, miten kävi. Soitin tänään neuvolaanki asiasta, ja täti vaan totesi, että asia voi olla ihan kummin vaan, eli käski mennä hakemaan sen testin ja sitten soittaa maanantaina, jos tarvii varailla sitä ekaa aikaa taas... huhhuh, kyllä jännittää.

Mullahan ei muuten olis mitään sitä vastaan, jos nyt olis raskaana, mutta kun oli tosiaan tarkoitus käydä töissäki tässä välissä ja opiskellaki ennen ku seuraavaa aletaan tehtailla. Ja sit arveluttaa tuon keisarileikkauksen takia, että miten paikat kestäis (neuvolatädin mukaan sitä ei tartte miettiä, paikat kestää kyllä). Ja ois ollu kiva saada vähän rahaakin enemmän kokoon, ennen seuraavaa muksua. No, ei nyt vielä murehdita, huomenna sitte, jos tarttee :D

Ja mulla on nyt ristiselkä TOSI kipee. Ihan siis melkein yhtäkkiä alkoi tuossa toissapäivänä, en tiijä mitä on. Neuvolatäti arveli, että oisko tuo selän notko asettumassa just omalle paikalleen raskausmahan kantamisen jälkeen.

Ja muistutan teitä kaikkia: MUISTAKAA PITÄÄ RINNAT LÄMPIMINÄ ja SUOJATTUINA ulkona!!! Ettei vaan tuu niitä rintatulehduksia. Mä oon Oliviaa nukuttanu kotona pitkillä päikkäreillä parvekkeella, ja sit kun on siellä pitänyt käydä hyssyttelemässä vaunuja/laittamassa tutti suuhun silloin tällöin, niin oon välillä ihan vaan t-paitasilleen hipsinyt sinne, vaikka HYVIN tiedän, että AINA pitää pukea takki, kun menee ulos. Kun tiistaina tultiin tänne mun vanhempien luo, niin toisessa rinnassa oli siinä nännin vieressä semmonen pieni paukama ja se rinta oli ollu siis jo pari päivää vähän kipeäkin (erityisesti imettäessä). Kävin sit saunassa täällä ja eilen ei sit enää tuntunut juuri yhtään kipua. Neuvolatäti puhelimessa arveli, että se oli todnäk sellanen tiehyttukoksen alku, mutta tietämättäni osasin sen hoitaa kuntoon ihan ite.

Siis kipua tuntui imettäessä nännissä ja ympärillä ja muulloin joskus silloin tällöin pieniä vihlaisuja rinnan sisällä. Nännit oli mun mielestä vähän punaisemmat kuin ennen ja tosiaan siinä toisessa oli se pieni turvonnut paukama (ei siis se semmonen finnin näkönen, jotka kuuluu asiaan) ihan nännin vieressä. Myös koko rinta voi olla vähän punoittava/turvonnut. Hoitona lämmintä saunaa/suihkua, tarvittaessa vaikka parikin kertaa päivässä, ja tiheää imetystä, jotta tukosta ei tule. Ja nänneihin sitä lanoliinia, jottei tule pienenpieniä haavaumia ja bakteerit pääse sitten jylläämään. (Kävin sit viimein sitä lanoliiniakin ostamassa...)

:) Mut nyt meen kutomaan hetkeks, kun Olivia on vielä päikkäreillä! Tuli taas paljon pidempi viesti kuin meinasin... tättärän puheripulit näköjään alkaa tarttua... ;)

 
Meillä lenssu alkaa vähän helpottaa, mutta vielä röhisevää yskää.. Ja viime yö oli levoton. Ei 3 tuntia pitempiä pätkiä, kai, niin tokkurassa..ja itkunen joka syötöllä.

Noista rintaraivareista, se syöminen on ollu edelleen vaikeeta: itkua ja tissille, pois, tissille, pois... Enää nenäkään ei oo tukkonen. Väsynyt? Joku mainitsi korvaatulehduksen oireeksi ku syö huonosti? Maitoo kyllä tulis.. Kanssa turhauttavaa seurata, asentoja venkslata, mut ei.. Alkuun ollu nii hyvä syöjä. Mut tänään kyl imeny paremmin, et ehkäpä flunssan piikkii..

Minipilleripaketti odottaa täälläkin  kaapissa, mut jotenkin ei innosta..mitään sivuvaikutuksia no thanks tähä hätää, hormonitasapaino iha omasta takaa sekasin. Seksiä olis kiva harrastaa, mutta mullahan oli tulehdus ku jälkitarkastukseen menin, ja myöhemmin omalla gynellä käytyä todettiin limakalvojen olevan olemattomat imetyksestä johtuen. Eli eka vkon laitoin päivittäin estrogeenirasvaa ja nyt truuttaan kerran kaks vkossa, jotta pysyisi tasapainossa. Se myös vähentää sit tulehdusriskiä.. Liukkarillahan pärjää yhdynnässä hyvinkin, mutta tosiaan se tulehdusriski ei sillä katoa. Että huoh. Sais alkaa palautuun paikat.. mut luultavasti näin mennään läpi imetysajan. Suoraan sanoen tosi rasittavaa ja laittaa v*tuttaan!!! Onko kellään estrog.rasvaa käytössä? Alavatsakin tuntuu väliin..nippailua ja menkkakolotusta.
Muutoin seksi sujuu mukavasti kun sitä on touhuttu.. ei mitää ehkäsyä, imetykseen luottaen. Kaip sit kortsua myöhemmin, ja ehkä pillerit.
Toisekseen selkä ottaa itteensä pienen kanniskelusta ja huonoista asennoista. Ku ne vatsalihaksen ei vielä ole kunnossa, niin selällähän sitä kaiken tekee.

Tää oli nyt täysin vali vali.
 
Tulenpa ripuloimaan tähän väliin...

Peekay, pitipä vain tulla sanomaan, että kun minä aloin odottaa tuota viidettä niin selkäjumi/kipu oli ihan ensimmäinen oire, joten voi olla niin tai näin sen sinun testituloksesi kanssa. Niin ja lupasin lähettää nuo miolinersit, mutta en  ole päässyt niiden kanssa postiin asti. Kyllä ne tulevat.

Vielä se, että jos olet raskaana niin kyllä varmaan kestää paikat, tiedän ihmisen, jolla takana viisi keisarinleikkausta ja ainakin kaksi pienintä ovat noin vuoden ikäerolla...

Nyt menen pesemään kädet, jos tämä höpripuli on vaikka noroviruksesta johtuvaa. Ettei vain tartu ruoasta koko perheeseen.
 
tättärä: ethän sitten pese koskaan käsiäsi ennen tietokoneen avaamista! Mä ainakin haluan kuulla näitä ripulin tuotoksia jatkossakin. :D Voi, että...olipa ihana tulla päivän päätteeksi lukemaan teidän juttuja. :)

Tämä päivä vietettiin miehen vanhemmilla, eli tytön mummulassa. Meidän kissat oli siellä hoidossa ja samalla haettiin ne kotiin. Nyt on kohtuu väsynyt olo. Onneksi Mette on tyytyväisenä nukkumassa.

Tää on välillä hassua kun suurimman osan vauvat on "paljon" Metteä vanhempia. Mettehän syntyi vasta tämän vuoden puolella... Siis, että moni on jo kiinteillä jne. ja muutenkin kehityksessä edellä. Meillä tullaan vähän jäljessä melkein kaikessa. Toisaalta pian varmaan alkaa tasottua tuo ikäeron tunne. Eihän puolen vuoden päästä parin viikon tai kuukaudenkaan ikäero tunnu juuri missään...
 
tättärä: juu, ei mitään kiirettä niitten papereitten kanssa, kuten sanottu meillä on vielä yks täys rulla, jonka aloitin ihan vasta, eli ei ne oo vielä loppumassa. :)

äh, kutsu käy... later!

EDIT: No, siis eilen illalla en enää päässy takas tänne, mut nyt sit kommentoin ne pari juttuu vielä, jotka jäi eilen pois. :)
Jiu: mulla tuntuu kans että ehkä juuri ja juuri on kaks karvaa enää jäljellä päässä kesällä... hohhoijaa. Tukka lähtee siihen tahtiin että pois alta! Hiuksia löytyy ihan joka paikasta, ja kun mulla on pitkä tumma tukka, niin ne on kans tosi inhottavia ja näkyviä. Ja tää kuulemma just niistä hormooneista johtuvaa... plaah. Mä jo niin tykästyin paksuuntuneeseen kuontalooni...

Ja sit nukkumisesta ja tuteista: meillä usein nukahdetaan tutti suussa, mut kun päästään syvään uneen, niin tutti tipahtaa sit siihen viereen. Käyn yleensä illalla sit siirtämässä sen kauemmas Olivian päästä, ettei nuku tutin päällä. Sit joskus aamuyöllä se heräilee ähisemään, joten annan tutin ja käännän sängyssä vähän toiseen asentoon, niin nukahtaa uudestaan. Viime yönä nukkui klo 22-6. Ihan kivat unet siis mullekin :)

Niin ja ei me sit vielä mennäkään kotiin. :) Jäädään ainaki viikonlopuks vielä tänne mummilaan. Eli katotaan saanko huomaamattomasti hankittua sitä raskaustestiä täällä vai meneekö sen hankkiminen sit sunnuntaille/maanantaille...
 
Tukkaa lähtee nyt raskauden päätyttyä, mutta jos pudonneiden hiusten määrän suhteuttaa pidemälle ajalle eli raskausaika+sen jälkeinen tukanlähtöaika, niin ei sitä silloin lähde päivää kohti sen enempää, kuin normitilassakaan. Hiuksiahan lähtee normaalisti joka päivä. Kun hius tulee tiettyyn ikään, se putoaa ja tilalle kasvaa uusi. Raskausaika pidentää hiuksen ikää, jolloin ne pysyvät kauemmin päässä ja siksi raskausaikana tuntuu tukkaa olevan enemmän. Raskauden jälkeen palataan normaaliin ja kaikki ne hiukset, jotka normaalisti olisivat pudonneet pikkuhiljaa raskauden aikana, mutta eivät pudonneet, putoavat nyt sen jälkeen. Nyt on sitten vähän aikaa ohuempi tukka, kunnes tilanne tasoittuu, kun hiusten normaali kasvurytmi palaa. 

Mullakin lähtee kamalasti hiuksia, ne ovat vyötäisille asti pitkiä ja tummia ja niitä on jokapaikassa. Yäk. Onneksi tota tukkaa on siunaantunut sen verran, että saa puolet lähteä, ennenkuin alkaa harmittaa tai kukaan huomaa mitään. :D
 
Kyllä sitä osaa arvostaa aurinkoisia päiviä ja muutenkin pieniä asiota.. Viimesen viikon aikana olen kuullut niin ikäviä asioita että pää on ihan pyörällä.

Samana viikonloppuna, kun tämä Japanin katastrofi alkoi.. tapahtui myös usean tuttavani synnytys. Nyt niitä uutisia on sit kuultu. Neljästä lapsesta kolme kuoli!! Kaikkien tarkkoja yksityiskohtia en tiedä, mutta yksi syy on ollut istukan repeäminen. Kuolemat sattuivat pe, su ja ma.. melkein perättäisinä päivinä ja samassa yliopistollisessa sairaalassa.

Itsellä kun oli rankka synnytys, niin ei tää ainakaan mitenkään mieltä paranna. Tulee tarkisteltua taas vähän tarkemmin miten vauva nukkuu. Huh.. pakko oli purkaa johonkin..
 
Voi kamalaa lumin! Suuret osanottoni ystävillesi! Ihan järkyttävää, ihan itkuksi vetää täällä. Oman lapsen menettämisen täytyy olla jotain aivan kamalaa, varsinkin kun lapsi viedään vielä heti pitkän odotuksen päätteksi. Voi hirvitys. Toivon, että ystäväsi pystyvät jotenkin selviämään tapahtuneesta ja jonain päivänä pystyisivät jatkamaan elämäänsä ilman jatkuvaa kipua.
 
Eivät olleet ihan hirveän läheisiä, mutta työkavereita. Aikaisemmin en tuntenut ketään kenen lapsi olisi kuollut synnytyksessä.. että tuli sitten pieni korjaus tilastoon kertaheitolla. Alkoi asia vaivaamaan ja piti googletella, että kuinka yleistä tuo on. Noin 600 lasta kuolee vuodessa.. eli kai tää on joku äärimmäinen poikkeustilanne-onneks!

Muuten täällä menee hienosti.. ei kuitenkaan uskaltais kehua, ettei vaan mikään muuttus;) Tyttö menee nukkuun noin klo.21 ja herää syömään 4-05:30, sen jälkeen viel torkut.. eli ylös noin klo.8. Päivällä ei nuku kuin yhdet pitkät unet 2-4h. Eilen oli tuulista, ei voinu ulkoilla ja heti vaikutti uniin.. ei sit nukkunu sisällä. Autossa nukkui kahdessa pätkässä yht.1h. Aika virkee pakkaus:) Tulihan siinä "vähän" itkua sit ennen yöunia.. kun leikkii isoa tyttöä. Naurattaa nää äänet joita päästelee. Yöllä olen pari kertaa herännyt murinaan. Sellaista oikeen möreetä kurkusta lähtevää mörinää.

Vaikuttaa että neuvolatätejä on joka junaan.. tyhmää alkaa arvostella lapsen kasvua. Meillä on vähän pieni tyttö.. siis mun mielestä, mutta neuvolassa sanovat oikeen sopusuhtaiseksi. Tyttö on noin 60cm ja 6kg.. 3,5kk. Itse olen huidellut aikoinani kaikkien käyrien yläpuolella:)

Millaisia vauva harrastuksia olette löytäneet? Täällä vielä hakusessa.. kun mies ei halua vauvasta vauvauimaria:(
 
Onkos muilla ollu tai nyt päällä rintaraivareita?? Meillä kyllä selkeesti sitä nyt, varmaan ku oli se rotaviikko, jonka jälkeen flunssaviikko, niin syöminen ollu huonoo. Yöllä söi normaalilla imulla, mutta on se kyllä niin hankalaa muutoin. Pelkään, että maidon tuotantokin alkaa hiipua sen takia, ja varmaan onkin.. ne on pieniä hetkiä mitä syö ja sit alkaa venkslaus. :/ Tosi rasittavaa.. enkä haluis pulloa antaa enempää (aamulla saa tilkan maitohappobakt sen kautta..tietty vois hörpyttääkin), ku sit oppii vain siihen.. Flunssa alkaa olla selätetty (koputan puuta), jotain hyvääkin :)
 
Voi hurja lumin noita vauvakuolemia! Missä sairaalassa tämä oli tapahtunut?

Meillä on kovasti vatsakipuja. Niitä on nyt ollut vajaan viikon koko ajan pahentuen. Tänään on huudettu tuskaisena melkein koko päivä ja nukkuakaan ei kunnolla saata. :/ Onkohan suoliston toiminta muuttumassa tässä vaiheessa vai mikä ihme nyt on...? Pierut ja röyhyt on tosi happamen hajuisia. Ei saatu itkua millään loppumaan niin pistettiin tyttö kaukaloon turvavöihin ja heilutellaan kaukaloa voimakkaasti ilmassa. Se auttaa. On vaan aika raskasta puuhaa kun kaukalo painaa melko paljon + tyttö... Mutta ihan sama, kunhan olo helpottaa edes hetkeksi. Nyt on mies heiluttelemassa...
 
Takaisin
Top