Maaliskuun mutinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Emmy'
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Emmy'

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Aloitanpa uuden tällaisen 'yleistä keskustelua' ketjun, kun kuukin vaihtui. ;)

Mulla on ollut viime päivinä niim hyvät olot, että aloin jo huolestumaan, että voiko olla ok, että pahoinvoinnit loppuu vaan yhtäkkiä rv 9.. No tänään sitten ollut taas jäätävää pahoinvointia koko päivän.
 
Se viesti karkasi ennen kuin oli valmis. :D Mutta siis: nyt minulla rv 9+1, eli kymmenes viikko alkoi eilen.
Tänään on heikottanut, oksettanut. kuvottanut ja väsyttänyt taas monen päivän edestä.

Minua kutkuttaisi kertoa raskaudesta ihan kauheasti. Saa nähdä pystynkö pitämään salaisuuden siihen Niskapoimu-ultraan asti.. ;)

Mitäs muille? Miten maaliskuu on lähtenyt käyntiin?
 
Viime päivät olen miettinyt asennemuutosta siitä mitä jaksaa ja ei jaksa kun on raskaana. Olen aina ollut sellainen joka puskee vain läpi vaikka kivisen seinän. Nyt on pitänyt miettiä miten liialla stressillä voi olla kielteisiä vaikutuksia ja miten pitäisi oppia ottamaan rauhallisesti. Minulla on vuoden Superfit kuntosalikortti niin mietin sitäkin että alan säännöllsen joogaamaan ja ehkä menen uimaankin. En ole käynyt kuntosalilla nyt yhtään mutta pieni rauhallinen liikunta tekisi varmasti hyvää.
Täysherätys elämäntapohin tuli siitä, että olin elokuva-avustajana to ja pe ja sen kokemuksen jälkeen vannon kyllä että enää ei koskaan tämän raskauden aikana mitään elokuvajuttuja vaikka olisi mikä super hieno Hollywood leffa kyseessä. Eli siellä ei saanut kunnolla ruokaa ja kuvaukset kesti tosi myöhään ja tuli kylmä ja vilu. Meille oli sanottu että ne on päiväkuvaukset ja eikä ollutkaan. Pääsin aiemmin kuin muut kotia to kun vetosin raskauteeni eli 22 jälkeen mutta muut olivat olleet siellä yhteen asti yöllä! Tämä on näitä ekoja kertoja kun tajuaa mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä koska on ajateltava sitä pientä ihmettä joka kasvaa sisälläni. Onneksi oli omat eväät mukana muuten olisin varmaan pyörtynyt nälästä sinne kuvauksiin.Olenkin siis aloittanut Maaliskuun lepäilemällä ja ottamalla rennosti tämän viikonlopun. Löysin kivan ruotsalaisen televisiosarjan Youtubesta. Tai se on suomenkielisellä nimellä joten voi klikata myös suomenkielisen tekstityksen päälle. Katsoin nyt aluksi vaan Vanjan juttuja. Hänkin on 35v tuleva äiti ja hänellä on tosi positiivinen ja ihana asenne raskauteen.
http://www.youtube.com/watch?v=l0ZaJarviQM
 
Uusi odottaja ilmoittautuu! :) Viikkoja 8+2 eikä olla kerrottu vielä kenellekään! Torstaina olis ensimmäinen lääkäri jonka jälkeen meinasin alkaa paljastamaan. Tuskin tulee kenellekään suurena yllätyksenä kun ollaan kuitenkin ihan yleisesti puhuttu että tahdottais lapsille parin vuoden ikäero - kotona oleva taapero täyttää syksyllä kaksi. :) Silti, jännää!

Mäkin yritän vähän liikaa, tuntuu jotenkin ettei "saisi" olla väsynyt vaikka se on tietysti okei, mutta silti! Kun taapero menee päiväunille ja rojahdan sohvalle tunnen oloni tosi laiskaks ja saamattomaks ja onkin pakko nousta siitä ja alkaa siivoamaan ettei olis niin huono fiilis! Ehkä tuo menee ohi jahka masu kasvaa niin tavallaan "näkee" sen syyn miksi voi ja saa olla väsynyt. :D

On muuten hankala keksiä päivän ruokaa (siis lapselle ja miehelle) kun pelkkä ajatuskin kuvottaa! Muilla samaa ongelmaa, mitä kokkaatte? :D
 
Hyvää maaliskuun alkua!
Täällä on ollut vähän pahoinvointia. Outoa sinänsä, ettei aiemnin ole ollut kuin pieniä hetkiä ja sellaista tooosi pientä etomista. Ehkä se tästä alkaa. Viikonloppu oli tosi kiireistä ja ihmettelin oikein, että jaksoi niin hyvin. Illalla kyllä romahdin sohvalle ja sinne jäin.

Huomenna eka neuvola, hauskaa :)

Sent from my GT-N8000 using Vau Foorumi mobile app
 
mmmustikka: Tuo on totta, että nyt pitää opetella olemaan eritavalla itsekäs mitä ennen.
Minä olen myöskin aina ollut, etenkin fyysisissä hommissa, äärirajoilla kulkeva. Eli aina täysillä voimavarojen rajoilla. Käytännön hölmö esimerkki on sekin, että minulla kun on hevosia kotipihassa. Olen aina inhonnut kuljettaa puolityhjiä kottikärryjä.."ei niitä turhaan kuljetella" joten niin täyteen vaan kun saa ja otsasuoni pullistuen työnnän niitä lantalaan. :laughing002
Samoin kuntosalillä ei mitään pientä pikku lämmittelyä vaan kunnolla täysillä! :excited001

No ny ei enää. Pakko hillitä. Ja muutenkin nyt huomaa, että voimat loppuvat ihan yhtäkkiä. Melkein kesken hommien. pienenkin urakan jälkeen on pakka levätä. Melkein poden huonoa omatuntoa siitä miten usein lepäilen sohvalla. :happy090

Ruuanlaitto on jäänyt usein miehelleni, koska ajatus hellan edessä seisoskelusta toisinään ällöttää. Inhoan esim. paistamisesta syntymää mahdollista käryä. :sick009
Onneksi mieheni ymmärtää ja enemmänkin passittaa lepäilemään kuin valittaisi että en tee mitään. :D:nicethread
 
Mulla on ollut samoja huolenaiheita kun Emmy llä. Olen vasta rv 6+5 ja minulta katosi kaikki oireet viimeviikon torstaisen aamuoksennuksen jälkeen ? En mä kaipaaa huonovointisuutta, mutta olen silti alkanut miettimään, että kuuluuko se mennä näin? Odotan esikoistani ja kaikki tämä onnni on todisteena vasta kahtena viivana testillä. Te kokeneemmat ja jo pidemmällä raskaudessanne olevat, onko teillä ollut tälläsiä useamman päivän hyvän olon jaksoja?
Pientä väsymystä kylläkin on havaittavissa, rakennamme vielä kotiamme ja pienen maalausprojektin jälkeen oli pakko ottaa tunnin päikkärit. En ole moneen vuoteen joutunut nukkumaan päiväunia, joten onneksi jotain raskausoireita on havaittavissa. :D
 
Heta_ Mä uskon siihen että johtuu hormoonien tasaantumisesta ja taas pyrähdysvaiheista. Itselläkin ajoittain pelkoa oireiden lievenemisestä, mutta sitten taas huomaan kaikki mahdolliset oireet. :)
Ei kai tuohon oikein helpota kuin usko asiaan ja varhaisultra.:rolleyes: Mulla on onneksi tällä viikolla 7+2 ultra!
 
Emmy, me mennään näköjään ihan samoilla päivillä sun kanssa :)

Laalaa, mä kärrään (vielä) täysiä kärryjä, ei ole vielä tuntunut että pitää himmata, mutta eiköhän sekin päivä tule :grin

banula, tervetuloa joukkoon :)

Täällä on maaliskuu lähtenyt mukavasti käyntiin, pahoinvointi tuntuu helpottavan jo. Tai silleen, että sitä on enää lähinnä aamuisin - krapulan kaltainen olotila, yöks... Päivisin ei ole hetkeen ollut huono olo, ihanaa :) Nukkuminen on edelleen vaikeaa ja heräilen jatkuvasti. Päivisin väsyttää... Mulla on tänään kehityskeskustelu töissä, ja mietin tässä, että pitäisikö kuitenkin kertoa ja kysyä, jos olisi mitään tsäänssiä tehdä välillä etätyötä kotoa (mulla on tosi pitkä työmatka, istun autossa pari tuntia työpäivän päälle, joka päivä)... Hmm... Toisaalta en haluisi vielä kertoa, toisaalta taas... Tulisipa samalla selitettyä torstainen neuvolakäynti.

Mites teillä muilla seksielämän kanssa? Meillä on ollut vähän taukoa, mutta tässä viikonloppuna innostuttiin ja voi luoja, miten tajunnanräjäyttävä kokemus - tätä lisää :p :oops:
 
Heta_ , älä huoli! :) Mulla ei ollut ekassa raskaudessa pahoinvointia ollenkaan. Tässäkin oli ensin ihan alussa aamuisin kevyt etominen ja nyt se on vaihtunut iltapäiväkuvotukseks. :D Oksentanut en ole kertaakaan, kummassakaan. Aamuisin syönkin aina ihanan jättiaamupalan kun se on oikeastaan ainut ateria mikä maistuu oikeasti hyvältä! Tässä just yritän keksiä mitä tänään kokkaisin noille mun miehille, nyt kun kuvotus ei ole vielä alkanut. :D

Liia, enpäs tiedä mitä tekisin, työn kanssa siis! Viimeksi mulla kävi niin hyvin että olin kausiduunissa joka loppui just kun piti jäädä "äitiyslomalle" (? asun ulkomailla joten mun oikeat suomenkieliset termit saattaa olla hakusessa, älkää suuttuko :D). Ja nyt olen tosiaan kotona taaperon kanssa.

Ja ilo kuulla että makuuhuoneessa sujuu :D ! Mä vielä odottelen niitä mun hulluiluhormoneja saapuviks, viimeksi sellaiset ainakin oli, toivottavasti tälläkin kertaa. :D
 
Onhan mulla muuten ollut ton hiemaisen väsymyksen lisäksi runsasta palelua, muutenkin vilukissa ni ei kiva. Lisäksi joku puolisen tuntia sitten alkoi pientä "viiltävää" tunnetta vasemmalla puolella alavatsaa. Täytyy varmaa soitella neuvolaan jos jatkuu. Me ajateltiin, että en mene varhaisultraan, mutta jos tuntemuksen pysyvät liian hyvinä ni kai se olisi hyvä käydä ja varmistaa tilanne.

Mullakin on tulossa 10.3 kehityskeskustelu ja ensimmäinen neuvola on vasta 12.2. Kai mä vielä pidän suunisupussa, vaikka pitäiski hieman neuvvotella jos saisin osan kesälomasta siirrettyä äitiysloman jatkeeksi.

Seksielämä ei ole ollut kovin aktiivista, eilen päikkäreiden jälkeen mulle nousi melkoiset haluat, mutta muuten haluista ei ole ollut tietoakaan. :/
 
Maaliskuuta kaikille odottajille täältäkin! :) Tänään on ollut ensimmäistä kertaa jotain pahoinvoinnin tapaista (tosin aika lievää vielä, syöminen helpottanut), ja on melkein helpottavaa kun tulee jonkinlaista oiretta ja tunnetta siitä, että tosiaankin on raskaana... Vaikka en toki toivo mitään pahoja pahoinvointeja, koska menen helposti siitä sitten täysin toimintakyvyttömäksi. Ja se tietäisi kasaantuvia töitä työmaalla...
 
Liia: :grin Mietin ihan samaa, mutten kehdannut kysyä. Siis todellakin joo, makuukammarissa oli säpinää!! :nicethread Ilmeisesti kroppa on hyvinkin herkillä ja hereillä ja reagoiva. :smiley-bounce015 Mäkin pidin aluksi varovaisesti taukoa, mutta viikonloppuna tauko päättyi. :cool14 Ainut minkä huomasin, että selväsi kohtu tms on muokannut paikkoja, koska tietyt asennut tuntuivat ihan eritavoin ja piti aika varovastikin aloittaa.

Mulla on tänään ollut koko päivän sellainen huono olo mikä tulee, jos ei ole koko päivänä syönyt mitään. ihan kuin olisi niin kova nälkä, että oksettaa jo. Tosin, ei todellakaan ole nälkä! :p
 
Kehityskeskustelu takana - en kertonut mitään. Ei vaan tuntunut luontevalta, kun en sisimmässäni vielä tahtoiskaan kertoa. Otin luontevasti vastaan yhden loppuvuodelle ajoittuvan projektin :smiley-angelic002

No, kerron sitten muutaman viikon päästä... Enkä saanut sanottua sitäkään, että joudun olla myöhemmin tällä viikolla yhden aamun poissa (kun on se eka neuvola). Taidan edellisenä iltapäivänä vaan mutista jotain ohimennen, ennenku lähden kotiin :eek:
 
Hyvää maaliskuuta kaikille :) täällä menossa rv 8+5 ja olo on ihan hirvee! Oon ihan kuollut, väsymys ja huono-olo 24/7, työpäivät on yhtä taistelua... en osaa enään yhtään lukee omaa kroppaa, en suoraansanottuna tiiä milloin miulla on nälkä, syön parin tunnin välein mutta huono-olo on ennen ja jälkeen syömisen.. Oksennan lähes päivittäin jos en oksenna niin vähintään käyn yökkäilemässä limaa kurkusta. Miks tää on näin voimakasta?! Esikoisen aikaan ei ollut lähelläkään tällaista. Joskus epäilen kaksosia vaikka en usko, että ne ois tulossa kun ei omalla puolella sukua ole ollenkaan ja miehellä on vain kaksos isoenot ja miehen serkun tyttöystävä odottaa identtisiä.

Huomenna aamulla neuvola! :) sen jälkeen varailemaan aikaa nt-ultraan ja pääsee vihdoin näkemään onko masussa kaikki hyvin :)
 
Taitaa noi pahoinvoinnit olla niin erilaisia eri odottajilla. Sympatiat kyllä teille, jotka kärvistelette jatkuvan pahan olon kanssa! Katsotaan iskeekö ne tännekin jossain vaiheessa.

Makuuhuoneessa täällä on aika lamaantunutta (mies parka). Tunnen oloni jotenkin "hauraaksi", vaikka sinänsä en pelkääkään mitään menevän rikki. Mutta ehkä se tästä vielä normalisoituu. Sillä mennään, mikä tuntuu luontevalta.
 
Tsemppiä pahoinvoinnin kanssa painiville!

Varmasti tuo oireettomuus myös mietityttää, kun ei ole muita todisteita, kuin viivat tikussa. Tsempit myös sen asian kanssa painiville!

Täällä on tänään 9+2 ja väsymys on aivan jäätävää luokkaa! Päivät töissä menee ihan ok, mutta sen jälkeen olen kuin koomassa. Nukun tunnin-parin päiväunet joka päivä ja silti yöunet maistuvat aivan hyvin. Oon huomannut myös, että hengästyn paaaljon helpommin nykyään.. Pahoinvointi on toistaiseksi ollut lievää kuvotusta silloin tällöin. *koputtaa puuta*


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mulla on nyt loppunu melkein kaikki oireet, tissit on arat ja noita liitoskipuja on kyllä jonkin verran. Pahoinvointi loppu melkein kuin seinään puolitoista viikkoa sitten, oksennettua ei tullu kertaakaan, kerran oli kyllä lähellä, kävin jo yökkimässä.. Laskeskelin silloin, että oon viimeks oksentanu joskus 5 vuotta sitten.. o_O
Väsymyskin on helpottanu, en enää nukahda puoli 9 sohvalle, yöt nukun melkeinpä kokonaan, muutamana yönä oon heränny, mutta sitten kuitenkin nukahtanu uudestaan.

Makuuhuoneessa ei ole tullut juuri peuhattua,ei oo oikein ollu haluja.. o_O Tiiä mihinkä ne on kadonnu, mies parka..
 
Lia ja vastavirrassa: Tosiaan tasan samat raskausviikot ja päivät menossa minun kanssa! ;)

Mulla tuo pahoinvointi on aaltomaista ja sen aallon korkein harja (=pahin pahoinvointi) on silloin kun edellisestä syömisestä on sen ~3h.

Eilen sulkapalloa pelaillessa esiintyi myös sulkaa maasta nostaessa sellaista "tähtien näkemistä", johon kuului myös kuvotus. Ikään kuin olisi alkanut pyörryttää. Onko kenelläkään muulla ollut tällaista?
 
Miulla on myös tota, että helposti pyörryttää ja sumenee silmissä kun nousee liian nopeesti.

Pahoinvoinnin osalta oon päässy aika helpolla, välillä pientä kuvotusta, mutta alkaa helpottaa jo. Tuntuu, että tuo väsymyskään ei oo enää niin pahaa kun pari viikkoa sitten. Tänään siis 8+5.

Toki tuo oireettomuus, jollaisena itse tämän koen on hyvä asia, mutta saa raskauden tuntumaan jotenkin vieläkin epätodellisemmalta. Odotan sitä, kun maha alkaa kasvaa (hitsi, siihen on vielä aika...) ja tuntee joskus liikkeetkin, niin sitten on jotain konkreettisia todisteita ja tod näk häviää tämä epäuskoinen olotila.
 
Takaisin
Top