Mulla ihan sama, ja kun en vielä edes tunne kunnolla liikkeitä eikä mahaa juurikaan ole, niin ei tämä ole eronnut normaalista olotilastani tähän mennessä oikein mitenkään!
Maaliskuun meiningit
- Ketjun aloittaja Martuti
- Aloituspäivämäärä
Mulla ihan sama, ja kun en vielä edes tunne kunnolla liikkeitä eikä mahaa juurikaan ole, niin ei tämä ole eronnut normaalista olotilastani tähän mennessä oikein mitenkään!
Heipparallaa, nyt on ihan pakko jokunen rivi kirjoittaa, vaikka töissä olisi kiirekin olevinaan. Varsinkin tuo kirjoituksesi Satsuma83 sai miettimään. Mä olen kans ollut aika sisäänpäin kääntyny tän raskauden kanssa. Monestakin syystä. Alkuun ei haluttu kertoa oikein kellekään, kun olen niin pessimisti jotenkin. Nyt jo työkavereista, sukulaisista ja kamuista osa tietää. Töissä on ollut niin kiire, ettei oikein ole itsekään ehtinyt asiaa ajatella. Välillä tuntuu että muutamat ihmiset jopa kattoo (syyttäen?) kieroon, kun en ole yhtään hössöttänyt tai hehkutellut raskautta, mutta olen kyllä miettinyt että ehtiihän sitä vielä. Sekä ovat mukamas loukkaantuneet etten aiemmin heille uutista kertonut. Suurin syy lienee se, että koko suku ja iso osa kavereista asuu 800 kilsan päässä, ja olen aika vähän nyt kiireaikaan ehtinyt pitämään sinne suuntaan yhteyttä. Eikä jotenkin ole tehnyt mieli alkaa soitella kavereita läpi vaan kertoakseen että ai niin, olen muuten raskaana. En pidä muutenkaan juuri huomion keskipisteenä olosta. Nyt kun ikää on jo 33 vuotta ja aika moni kavereista on säännöllisen epäsäännöllisesti osannut kysellä milloin aion lapsia hankkia, tai joko niitä on tulossa, niin tuntuu että kaikki saa jotenkin suuremmat mittasuhteet, ja sekös ärsyttää.
Meillä myös uusioperheenä miehellä on kaksi lasta ennestään, ja hänelle kaikki raskaudessa on "jo koettua". Se onkin ollut vähän pahanmielen aihe aina ajoittain, kun aina välillä tulee itselle "hehkutusfiilis" jostain aivan uudesta tuntemuksesta, niin toinen vähän lyttää fiiliksen kommentoimalla että joo-joo... tiedetään... Mutta siis, niin kuin Huli ja MrsData sanoivat tuolla jo aiemmin, pitänee jättää toisten mielipiteet omaan arvoonsa ja mennä sillä mikä hyvältä tuntuu...
Meillä myös uusioperheenä miehellä on kaksi lasta ennestään, ja hänelle kaikki raskaudessa on "jo koettua". Se onkin ollut vähän pahanmielen aihe aina ajoittain, kun aina välillä tulee itselle "hehkutusfiilis" jostain aivan uudesta tuntemuksesta, niin toinen vähän lyttää fiiliksen kommentoimalla että joo-joo... tiedetään... Mutta siis, niin kuin Huli ja MrsData sanoivat tuolla jo aiemmin, pitänee jättää toisten mielipiteet omaan arvoonsa ja mennä sillä mikä hyvältä tuntuu...
Tänään miehen veljen tyttärien synttäreille........ kiinnostais näääääääääin paljon 
toivottavasti pitävät ne mukulat siellä keskipisteenä eikä tarvis alkaa kiinnittää huomiota tai puhuun mun raskaudesta.... nyt on jotenkin tosi vahvasti sellanen vaihe, etten haluis jauhaa tästä kenellekään.
toivottavasti pitävät ne mukulat siellä keskipisteenä eikä tarvis alkaa kiinnittää huomiota tai puhuun mun raskaudesta.... nyt on jotenkin tosi vahvasti sellanen vaihe, etten haluis jauhaa tästä kenellekään.
Satsuma, siis ihan puhaasta uteliaisuudesta kysyin kun esim. projekti -sana on sellanen mitä ei miun työmaailmassa käytetä 
Eikä edellisessäkään työssä lastenohjaajana. Niin heti mielenkiinto herää ja kyselynhalu millaista työ on jne... Ei sillä et pitäis käyvä tässä kertomaan
Unohtu pää pöllyssä sanoa, et hyvä et oli esimies noin kivasti tän raskausasian ottanu. Pelkäsin ihe ekan kohdalla kertoa ja miulla oli vielä vakinaistaminen edessä... paperit piti allekirjoittaa niin oli melkoisen nolo todeta "Joo, miun pitäis parin kuukauden päästä jäädä äitiyslomalle"... Mut muunmuassa kaikki oli sanonu, et ei raskaus saa vaikuttaa jos on vakipaikka jo luvattu.
Olin miekii sit lopulta ahkera eilen Varastoon/poismenevää tavaraa sain hirveesti järjesteltyä. Tänään onkin kyläilypäivä.
Miulla on kärsivällisyys koetuksella esikoisen kanssa
Voi vitsi mikä lällätys -kausi neitokaisella on. Pitää vissiin yrittää etsiä kejua "avaudu kolme vuotiaista"
Eikä edellisessäkään työssä lastenohjaajana. Niin heti mielenkiinto herää ja kyselynhalu millaista työ on jne... Ei sillä et pitäis käyvä tässä kertomaanUnohtu pää pöllyssä sanoa, et hyvä et oli esimies noin kivasti tän raskausasian ottanu. Pelkäsin ihe ekan kohdalla kertoa ja miulla oli vielä vakinaistaminen edessä... paperit piti allekirjoittaa niin oli melkoisen nolo todeta "Joo, miun pitäis parin kuukauden päästä jäädä äitiyslomalle"... Mut muunmuassa kaikki oli sanonu, et ei raskaus saa vaikuttaa jos on vakipaikka jo luvattu.
Olin miekii sit lopulta ahkera eilen
Varastoon/poismenevää tavaraa sain hirveesti järjesteltyä. Tänään onkin kyläilypäivä.Miulla on kärsivällisyys koetuksella esikoisen kanssa
Voi vitsi mikä lällätys -kausi neitokaisella on. Pitää vissiin yrittää etsiä kejua "avaudu kolme vuotiaista" 
On tämä kyllä yhtä huolehtimista koko homma! Eilen ja tänään en oo bongannut juuri yhtään liikkeitä masusta ja nekin vähät tuntemukset joita oon tuntenut on varmaan suoliston liikkeitä. Huolettaa aika lailla, vaikka järki sanoo, ettei kannata vielä huolestua. Ois vaan niin ihana tuntea ne liikkeet kunnolla edes kerran päivässä, ettei tarvisi koko ajan kuulostella ja arvuutella, että mikä tilanne on. 
Avea, mulla on eiliseen saakka tuntunut liikkeet monen monta kertaa päivässä.
Eilen sitten tuntui aika voimakkaat hassut muljahdukset masussa, en ole ihan sellaisia ennen tuntenut.
Ja sen jälkeen potkut onkin tuntuneet tosi vaimeina, ja tuonne selkään päin, eli ei enää tunnukaan tuohon masun läpi.
Tyyppi siis ilmeisesti kääntyi masussa kasvot mun selkärankaa päin?
Välillä tuntuu ihan kuin potkut osuisi virtsarakkoon tai välillä peräsuoleen, mutta en tiedä onko mahdollista...
Pointtini oli se, että liikkeiden havaitsemiseen vaikuttaa niiiin moni asia. Juurikin missä asennossa pikkuinen on, missä istukka sijaitsee, kuinka herkkä tuntoaisti on, mihin suuntaan kohtu on kallistunut...
Kaikki ei vaan niitä liikkeitä niin selkeästi tunne.
Joten tuskin syytä huoleen, jos kuitekin silloin tällöin jotain tunnet... :)
Ja nyt kun tyyppi ilmeisesti mun mahassa kääntyi, niin en mäkään sitten eilen ja tänään ole niitä liikkeitä tuntenut niin selvästi ja usein, ja ne tuntuvat erilaisilta ja vaimeammilta.
Eilen sitten tuntui aika voimakkaat hassut muljahdukset masussa, en ole ihan sellaisia ennen tuntenut.
Ja sen jälkeen potkut onkin tuntuneet tosi vaimeina, ja tuonne selkään päin, eli ei enää tunnukaan tuohon masun läpi.
Tyyppi siis ilmeisesti kääntyi masussa kasvot mun selkärankaa päin?
Välillä tuntuu ihan kuin potkut osuisi virtsarakkoon tai välillä peräsuoleen, mutta en tiedä onko mahdollista...
Pointtini oli se, että liikkeiden havaitsemiseen vaikuttaa niiiin moni asia. Juurikin missä asennossa pikkuinen on, missä istukka sijaitsee, kuinka herkkä tuntoaisti on, mihin suuntaan kohtu on kallistunut...
Kaikki ei vaan niitä liikkeitä niin selkeästi tunne.
Joten tuskin syytä huoleen, jos kuitekin silloin tällöin jotain tunnet... :)
Ja nyt kun tyyppi ilmeisesti mun mahassa kääntyi, niin en mäkään sitten eilen ja tänään ole niitä liikkeitä tuntenut niin selvästi ja usein, ja ne tuntuvat erilaisilta ja vaimeammilta.
Voi morjes.. oon töissä yhdessä kosmetiikkaliikkeessä ja joka päivä on joku täti kiinni mun mahassa :D oon koittanut ihan huumorilla ottaa ja toisaalta onhan se ihan hauska huomata miten paljon tuttavallisemmin ihmiset suhtautuu kuin että jos olisin ilman tätä mahaa :) vähän alkaa hirvittää miten kauan sitä jaloillaan jaksaa seistä sen 8h/pvä. Onko joku kokeillut tukisukkia? On meinaa jalat ku lyijyä päivän jälkeen vaikkei erityisemmin turvotakkaan.. jos niistä ois apua.
tiu, mä olen käyttänyt tukisukkia jo monta kuukautta. Mullakin seisoma- ja kävelytyö, 8h päivässä.
Kyllä ne mulla on vähän auttaneet, lähinnä nyt siis siihen että jalat eivät niin helposti kipeydy ja väsy. Turvotukseen ne ei ole kauheasti auttaneet...
Niin ja tukisukat pitää muistaa pukea jalkaan heti sängystä noustessa, kun ei ole jaloillaan vielä ollut!
Kyllä ne mulla on vähän auttaneet, lähinnä nyt siis siihen että jalat eivät niin helposti kipeydy ja väsy. Turvotukseen ne ei ole kauheasti auttaneet...
Niin ja tukisukat pitää muistaa pukea jalkaan heti sängystä noustessa, kun ei ole jaloillaan vielä ollut!
Mulle muuten viime viikolla uskalsi ensimmäisen kerran tulla puolituttu kyselemään raskaudesta eli ilmeisesti ollaan niin isoja ettei erehtymisen vaaraa ole. Viime vuonna multa on kerran kyselty jotain vauvajuttuja ja sen jälkeen alkoikin laihdutuskuuri Oon kuullu kauhujuttuja näistä kyselyistä, onneksi ite en oo koskaan möläytellyt
Oltiin viikonloppuna vihdoinkin miehen kanssa kaksistaan hotellissa ja siellä meillä oli poreamme ja sauna käytössä. Vielä hyvää ruokaa ja elokuvissa käynti siihen päälle, niin ai että oli ihanaa! Aamupalalla söin itseni niin ähkyyn, että näytti varmaan siltä että laskettu aika oli ihan just Ainoa miinuspuoli reissussa oli se, että mulla oli vain yhdet housut mukana, eli mammafarkut päällä, ja jotenkin ne puristi ihan kamalasti tunnin automatkoilla. Mun oli niin ikävä mun lököhousuja!
Meillä mies kysyi aiemmin viime viikolla, haluanko jotain naistenpäivänä. No mä sanoin, ettei tarvi mitään ostaa, pusuja vain. No en sitten saanut mitään ekstraa! Voinko mä nyt syyttää ketään muuta kun itteeni?
Oon kuullu kauhujuttuja näistä kyselyistä, onneksi ite en oo koskaan möläytellyt Oltiin viikonloppuna vihdoinkin miehen kanssa kaksistaan hotellissa ja siellä meillä oli poreamme ja sauna käytössä. Vielä hyvää ruokaa ja elokuvissa käynti siihen päälle, niin ai että oli ihanaa! Aamupalalla söin itseni niin ähkyyn, että näytti varmaan siltä että laskettu aika oli ihan just
Ainoa miinuspuoli reissussa oli se, että mulla oli vain yhdet housut mukana, eli mammafarkut päällä, ja jotenkin ne puristi ihan kamalasti tunnin automatkoilla. Mun oli niin ikävä mun lököhousuja!Meillä mies kysyi aiemmin viime viikolla, haluanko jotain naistenpäivänä. No mä sanoin, ettei tarvi mitään ostaa, pusuja vain. No en sitten saanut mitään ekstraa! Voinko mä nyt syyttää ketään muuta kun itteeni?
:) Sain naistenpäivänä mieheltä ruusuja, kolme punaista ja kolme valkoista. Toiset oli ilmeisesti vielä masussa olevalle naisenalulle 
Mulla on 6 viikkoa töitä, eli 30 työpäivää jäljellä! Wuhuu!
Äkkiä tämä aika menee...
Tänään selvittelin töissä vähän Kela-papereita varten juttuja, eli sen että maksaako työnantaja sen 3kk palkan... ja maksaahan se. Tai siis sen erotuksen, joka tulee palkasta - Kelan äitiysraha.
Äkkiä tämä aika menee...
Tänään selvittelin töissä vähän Kela-papereita varten juttuja, eli sen että maksaako työnantaja sen 3kk palkan... ja maksaahan se. Tai siis sen erotuksen, joka tulee palkasta - Kelan äitiysraha.
Pakko tulla tänne mutisemaan.. meillä on poitsu ollu koko alkuvuoden kipeenä. Kaks ekaa kertaa oli pelkkää kuumetta ja nuhaa, kun käytiin lääkärissä, kolmannella kerralla korvatulehdukset ja keuhkoputkentulehdus. Ja käytiin siis viiden päivän välein lääkärissä, kun ei vaan parantunu.. seuraavaks piti olla jälkitarkastus, mut korvat olikin tulehtunu uudestaan ja keuhkoputkentulehdus oli myös uusiutunu. Tässä välissä oli siis kaksi tervettä viikkoa. Nyt edellisen antibioottikuurin lopetuksesta oli viikko ja taas aamulla oli kuumetta ja lääkäri totesi taas korvatulehdukset. Ensi viikolla olisi sitten putkitus tiedossa! Onneks saatiin näin nopeella aikataululla, koska noin kuukauden päästä ollaan lähdössä vielä reissuun. Sitä kyllä jo odottelenkin innolla!! Toivottavasti noi putket jelppaa js päästäis tästä kierteestä! Ja onneks on ollu vakuutus, on päästy aina heti lääkärille, joka on erikoistunu lasten korva ym. tauteihin.
Meillä ei ole vielä kertaakaan ollu korvissa mitään *kopkop*. Sympatiat niille jotka niistä oireilee.
Nyt mä repäsin, varasin ajan ripsienpidennykseen. Viikon päästä ke sit olis tällä mammalla uutta ilmetta naamassa, oon siis todelle laiska meikkaamaan, yhtään millään.
Ja kesäks täytyy miettiä vahausta/sokerointia sääriin, mies kun ei luvannu höylätä...
Nyt mä repäsin, varasin ajan ripsienpidennykseen. Viikon päästä ke sit olis tällä mammalla uutta ilmetta naamassa, oon siis todelle laiska meikkaamaan, yhtään millään.
Ja kesäks täytyy miettiä vahausta/sokerointia sääriin, mies kun ei luvannu höylätä...
Sanko, meillä ekan kerran tulehdus korvissa 3-vuotispäivänä ja viime kuussa uudelleen. Toivottavasti säästytte siltä vaivalta!!
Mäkin olen haaveillut pidennyksestä, mutta vielä oon tyytynyt pelkkään värjäykseen. On aina kivaa saada uutta ilmettä ja ehkä mä ne pidennyksetkin hommaat seuraaviin isompiin juhliin :)
Mitenkäs muiden hiukset ja kynnet voivat? Esikoisesta mulla kukoisti, mutta nyt on ollut ongelmia läpi raskauden. Oon kyllä vieläkin sitä mieltä, että johtuu niistä hormoneista joita söin ennen raskautta. Eli Clomifenien syönti aiheutti tolkuttoman hiuksien lähdön, mikä on loppunut vasta hiljattain. Lisäksi raskauden alussa alkoi hilseongelma, mihin jouduin käyttämään tujuja aineita joiden ansiosta hiukset ovat nyt kuivuneet ja alkaneet haaroittua. Toisekseen mun kynnet katkeilevat ja ovat hauraat vaikka aina ennen ovat olleet kestävät ja kovat. Ärsyttävää
Mäkin olen haaveillut pidennyksestä, mutta vielä oon tyytynyt pelkkään värjäykseen. On aina kivaa saada uutta ilmettä ja ehkä mä ne pidennyksetkin hommaat seuraaviin isompiin juhliin :)
Mitenkäs muiden hiukset ja kynnet voivat? Esikoisesta mulla kukoisti, mutta nyt on ollut ongelmia läpi raskauden. Oon kyllä vieläkin sitä mieltä, että johtuu niistä hormoneista joita söin ennen raskautta. Eli Clomifenien syönti aiheutti tolkuttoman hiuksien lähdön, mikä on loppunut vasta hiljattain. Lisäksi raskauden alussa alkoi hilseongelma, mihin jouduin käyttämään tujuja aineita joiden ansiosta hiukset ovat nyt kuivuneet ja alkaneet haaroittua. Toisekseen mun kynnet katkeilevat ja ovat hauraat vaikka aina ennen ovat olleet kestävät ja kovat. Ärsyttävää
Å
åke
Vieras
-
Last edited by a moderator: