Maaliskuu..... vihdoin ja viimein <3
- Ketjun aloittaja +Mymmeli+
- Aloituspäivämäärä
Todella kamala kokemus netalla! Todella epäammattimaista käytöstä! Koska noinhan ei saa käyttäytyä vaikka olisikin aihetta!
Usein vastasyntyneet ovat uneliaita ensimmäiset elinpäivänsä, mutta ei se aina tarkoita, että olisi vieroitusoireita, jos vauva on itkuinen! Kyllä sitä synnytyksessä on voinut vauvallekin tulla kipeitä kohtia varsinkin, jos on jouduttu imukuppia käyttämään. Ja raskausaikana tupakoivien vauvathan vasta itkevätkin, eikä näistäkään tehdä lastensuojeluilmoituksia...
Eilen oli sitten sellainen päivä, että toivoi lähdön olevan lähellä! Moneen otteeseen miehelle sanoin, etten tätä olotilaa kyllä jaksa kauaa... Edeltävä yö mennyt huonosti, kun tuli koko ajan kuumia aaltoja. Olin ihan hiestä märkä! Aamusta lähtien veto ihan poissa, selkää ja reisiä poltteli ja särki ja tosi tiheesti tuli harjoitussupistuksia. Vauvakin todella rauhallinen ja vatsa löysällä. Ruokaa ei tehnyt yhtään mieli, mutta ruokaa eteen saadessa oli ihan pohjaton olo. Söin sitten oikein miehen annoksen! Parin tunnin päiväunet oli otettava ja tämän jälkeen olo vähän paranikin ja illalla kaikki loppui. Tämä on siis niiiiin turhauttavaa odottaa milloin lähtö oikeasti tulee. Ja miksi se ei voisi tulla miehen ollessa kotona! Miehellä kestää kuitenkin parisen tuntia tulla kotiin ja esikoisen synnytys oli todella nopea ensisynnytykseksi, joten kyllä tässä suorastaan ahdistaa.
Usein vastasyntyneet ovat uneliaita ensimmäiset elinpäivänsä, mutta ei se aina tarkoita, että olisi vieroitusoireita, jos vauva on itkuinen! Kyllä sitä synnytyksessä on voinut vauvallekin tulla kipeitä kohtia varsinkin, jos on jouduttu imukuppia käyttämään. Ja raskausaikana tupakoivien vauvathan vasta itkevätkin, eikä näistäkään tehdä lastensuojeluilmoituksia...
Eilen oli sitten sellainen päivä, että toivoi lähdön olevan lähellä! Moneen otteeseen miehelle sanoin, etten tätä olotilaa kyllä jaksa kauaa... Edeltävä yö mennyt huonosti, kun tuli koko ajan kuumia aaltoja. Olin ihan hiestä märkä! Aamusta lähtien veto ihan poissa, selkää ja reisiä poltteli ja särki ja tosi tiheesti tuli harjoitussupistuksia. Vauvakin todella rauhallinen ja vatsa löysällä. Ruokaa ei tehnyt yhtään mieli, mutta ruokaa eteen saadessa oli ihan pohjaton olo. Söin sitten oikein miehen annoksen! Parin tunnin päiväunet oli otettava ja tämän jälkeen olo vähän paranikin ja illalla kaikki loppui. Tämä on siis niiiiin turhauttavaa odottaa milloin lähtö oikeasti tulee. Ja miksi se ei voisi tulla miehen ollessa kotona! Miehellä kestää kuitenkin parisen tuntia tulla kotiin ja esikoisen synnytys oli todella nopea ensisynnytykseksi, joten kyllä tässä suorastaan ahdistaa.
netta
Oman äänensä löytänyt
no se kyl jäi tietysti harmittaan ja paljonkin niin mua kun mun ukkoakin.mutta tietysti yli onnellinen että terve tyttöhän sieltä kuitenkin tuli :) 
inhottavaa vaan kun edes joku kehtas noin uskoa ja nimenomaan kun mulla oli ihan lääkärin ja neuvolan suosituksesta että voin ottaa sen panacodin jotta saan nukutuks.
onneks siellä oli tosiaan muut kätilöt ihan mahtavia! tänään tulee neuvola täti käymään,otan ton asian taas esille . mä toivon ettei kellkkään muulle käy näin,sillä en tosiaankaan ole mitään päihteitä nauttinut ! kauheen haloon saivat sit aikaan,noh parasta tietysti että pystyn todistamaan että olivat väärässä ...
inhottavaa vaan kun edes joku kehtas noin uskoa ja nimenomaan kun mulla oli ihan lääkärin ja neuvolan suosituksesta että voin ottaa sen panacodin jotta saan nukutuks. onneks siellä oli tosiaan muut kätilöt ihan mahtavia! tänään tulee neuvola täti käymään,otan ton asian taas esille . mä toivon ettei kellkkään muulle käy näin,sillä en tosiaankaan ole mitään päihteitä nauttinut ! kauheen haloon saivat sit aikaan,noh parasta tietysti että pystyn todistamaan että olivat väärässä ...
Panacod on parasetamoli pohjainen, joten vaikka onkin vahva lääke on se raskaus- ja imetysaikana suht turvallinen. Nauti netta terveestä tytöstäsi ja pura ikävät kokemuksesi pois, ettei jää pahamieli painamaan mieltä! Et ole tehnyt mitään väärää! Voit luottaa, että tämä kyseinen kätilö tulee samaan palautetta.
Yleensä se on kuitenkin niin, että useat yrittvät salata, jos olisi tehnyt jotain kiellettyä. Kuten juuri tuo tupakoiminen... Neuvolassa ja kaikkialla sanoo, ettei polta, mutta kyllä siitä jokseenkin aina kiinni jää viimeistään istukan synnyttyä ja sen kunnon nähdessä.
Yleensä se on kuitenkin niin, että useat yrittvät salata, jos olisi tehnyt jotain kiellettyä. Kuten juuri tuo tupakoiminen... Neuvolassa ja kaikkialla sanoo, ettei polta, mutta kyllä siitä jokseenkin aina kiinni jää viimeistään istukan synnyttyä ja sen kunnon nähdessä.
T77
Jostain jotain jo tietävä
Netta, hienoa, että viet asian eteenpäin ja annat palautetta. Tuollaista kohtelua ei pitäisi kenenkään kokea, etenkään niin herkässä tilanteessa kun on juuri synnyttänyt. Tsemppiä ja nauti täysillä tyttärestäsi.
Me oltiin perjantaina miehen kanssa yksi yö Tallinnassa. Kylpylässä lilluminen ja hoidot olivat todella ihana kokemus tässä tilassa. Paljon muuta ei tehtykään kun syötiin ja nautiskeltiin. Jotain lasten vaatteita kävin ostamassa, mutta jalat väsyi todella helposti kävellessä. Ja hidastahan se meno oli, ei ihan vielä mummot ohita, mutta muut kyllä...
Mä olen vihdoin tänään aloittanut vauvan vaatteiden kaivamisen varastosta ja pesemisen. Pakko ryhdistäytyä, ettei paniikki iske. Pinnasängynkin sain tilattua ja pitäisi tulla tällä viikolla.
Synnytyksestä ei sitte mitään merkkejä ilmassa, blaah! Supistelee toki ja välillä ihan napakastikin, mutta ei ne mitään säännöllisiä ole. Vielä pysyy hyvin hermot kasassa, mutta kauhulla mietin, jos mennään viikolle 42. Luulen, että kun tavarat on laitettu valmiiksi niin sitte mä en enää jaksa olla niin kärsivällinen.
Me oltiin perjantaina miehen kanssa yksi yö Tallinnassa. Kylpylässä lilluminen ja hoidot olivat todella ihana kokemus tässä tilassa. Paljon muuta ei tehtykään kun syötiin ja nautiskeltiin. Jotain lasten vaatteita kävin ostamassa, mutta jalat väsyi todella helposti kävellessä. Ja hidastahan se meno oli, ei ihan vielä mummot ohita, mutta muut kyllä...
Mä olen vihdoin tänään aloittanut vauvan vaatteiden kaivamisen varastosta ja pesemisen. Pakko ryhdistäytyä, ettei paniikki iske. Pinnasängynkin sain tilattua ja pitäisi tulla tällä viikolla.
Synnytyksestä ei sitte mitään merkkejä ilmassa, blaah! Supistelee toki ja välillä ihan napakastikin, mutta ei ne mitään säännöllisiä ole. Vielä pysyy hyvin hermot kasassa, mutta kauhulla mietin, jos mennään viikolle 42. Luulen, että kun tavarat on laitettu valmiiksi niin sitte mä en enää jaksa olla niin kärsivällinen.
Tänään multa ensimmäistä kertaa kysyttiin synnytystavasta. Kysyjä ei edes ole mikään "kunnon" tuttuni vaan paremminkin äitini tuttu, johon ohimennen törmäsin ja muutaman sanan vaihdoimme. Hivenen menin hämilleen "aiotko synnyttää alakautta" kysymyksestä, mutta sain kun sainkin sitten vastattua aikovani. Tähän sain hyväksyvää palautetta. Aloin vain jälkikäteen miettimään, mitä jos olisikin menossa sectioon esim.synnytyspelon takia, kun ei ole ns."mitää syytä". Millaisen reaktion olisin sitten saanut... 
Sain myös kuulla olevani valtavan kokoinen. mutta sen tiedän itsekin
Koko päivän yrittänyt olla jalkojen päällä ja tehdä jotain... Tuloksena ei sitten mitään muuta, kuin jumalaton selkä särky ja vatsankovettumista... Eli ihan tyhjän kanssa...
Sain myös kuulla olevani valtavan kokoinen. mutta sen tiedän itsekin
Koko päivän yrittänyt olla jalkojen päällä ja tehdä jotain... Tuloksena ei sitten mitään muuta, kuin jumalaton selkä särky ja vatsankovettumista... Eli ihan tyhjän kanssa...
juu, mä olen jo luovuttanu jalkojen päällä olemisen kanssa, ei siinä saa muuta ku ittesä kipeeksi :) ihan muulla tavoin ku niin että synnytys alkais...
Ihanku ois tulppaa tullunna tänään ulos, ihan semmosta samanlaista kuin sillon noin kuukausi sitten kun paikat rupes aukeemaan... Kipeempiä supistuksia ei ole lauantain jälkeen tullut. Eilinen päivä (LA) oli yks maailman seesteisimmista päivistä! (tänään pari ihan yksittäistä tullut) Tänään tuolla mahassa on sitte pidetty aamusta saakka mekkalaa... että kai se ei nyt vieläkään ole ulos tulossa kun ei meinaa asettua sitten millään.
Ihanku ois tulppaa tullunna tänään ulos, ihan semmosta samanlaista kuin sillon noin kuukausi sitten kun paikat rupes aukeemaan... Kipeempiä supistuksia ei ole lauantain jälkeen tullut. Eilinen päivä (LA) oli yks maailman seesteisimmista päivistä! (tänään pari ihan yksittäistä tullut) Tänään tuolla mahassa on sitte pidetty aamusta saakka mekkalaa... että kai se ei nyt vieläkään ole ulos tulossa kun ei meinaa asettua sitten millään.
Mulla meni koko viime yö valvoskellessa, tyttö nukku huonosti ja mä myös. Koko ajan piti rampata vessassa, en ymmärrä mistä sitä tavaraa voi tulla, kun mitään ei oo ees juonut!?! Kyljen kääntäminen on yhtä tuskaa, itku silmässä saa ettiä asentoa missä pystyy olemaan. Suoistuksiakin tuli, sellaisia puolikipeitä, vaikka en ollut koko päivänä paljon mitään ees tehnyt. Päivällä niitä suppareita ei tietenkään voi tulla sit yhtään... Jospa ens yönä sais vähän paremmin nukuttua.
Kaksi yötä enää ennen sektiota ja vika yönä en varmaan saa unta jännityksen vuoksi. Rupesin miettimään, et huominen on vika yhteinen päivä kaksin tytön kanssa. Mitähän kivaa sitä keksisi? :)
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Kaksi yötä enää ennen sektiota ja vika yönä en varmaan saa unta jännityksen vuoksi. Rupesin miettimään, et huominen on vika yhteinen päivä kaksin tytön kanssa. Mitähän kivaa sitä keksisi? :)
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Ikävä kokemus netalla. Hyvä, että laitoit asian eteenpäin.
Odottavan aika on piiiitkä.. :) Kyllä niin kovasti toivoisi vauvan jo syntyvän (nyt 38+1), mutta toisaalta hyvähän siellä masussa on vielä voimistuakin, jos siltä tuntuu :) Yöt ovat täällä myös ihan kaameita. Eilen illalla menin esikoisen kanssa samaan aikaan nukkumaan n. klo 20.30 aikaan. Hetken torkahdin minäkin iltasatujen jälkeen, mutta yhden aikaan olin jo kypsä siihen pyörimiseen ja nousin ylös. Oli nälkäkin ja päätä oli särkenyt jo illasta asti. Puoli viideltä sitten ajattelin, että jos vähäksi aikaa kuitenkin sänkyyn menisi kokeilemaan. Päänsäryltä en saanut nukuttua kuin ehkä vajaan tunnin ja poitsu heräsi seiskalta. Onneksi kaveri tuli vauvansa kanssa viihdyttämään aamupäiväksi, muuten en olisi varmaan jaksanut. Kahden ja puolen tunnin päikkärit tuli sitten nukuttua esikoisen kanssa, silloin onneksi uni maistuu. Mutta päänsärky alkoi uudestaan päiväunien aikaan. Ihan tuntuu migreenisäryltä, toispuoleinen silmän takana repivä kipu. Mun pää on sellainen ilmapuntari, että taitaa taas reagoida tuohon mössösäähän.. Paineet ja pissa on ok, eikä ole mitään ylävatsakipua, että en usko toksemiasta olevan kyse. Soittelin eilen illalla varmuudeksi kuitenkin synnärillekin asiasta.
Kipeempiä supistuksia tulee ehkä pari päivässä, mutta ne ovat nopeasti ohimeneviä. Eikä ne oikeastaan edes tee kipeää, tuntuu vaan enemmän. Päätä vauva tunkee kovasti tuolla, josta syntyy "mielenkiintoiset" tuntemukset. Eilen kokeiltiin esikoispojan vauvanukkea turvakaukaloon ja lämpöpussiin, se oli poitsusta hurjan hauskaa. Halusi sitten, että pidän vauvaa sylissä hänen iltapuuron ajankin :) Tänään kun kaveri oli n puolen vuoden ikäisen vauvansa kanssa meillä, vei poitsu vauvalle uusia leluja ja "luki" kirjaa ja lauloi. Harjoitusta harjoitusta..
Tänään aloin miettimään, että onkohan mulla hoitopöydällä kaikki tarvittava ostettuna. Vaipat, pumpulipuikot, pumpulipallot, ceridal-öljy. Sitten vauvan hiusharja, kynsisakset.. Mitä vielä tarvitaan? Kylpyöljyä on, mutta se amme vielä uupuu.
En enää muista, kuka kirjoittikin, että on unohtanut vauvan hoidon. Sama täällä. Meillä siis esikoinen myös kahden ja tuntuu, että olen ihan pihalla. EHkä se taas muistuu mieleen :)
Odottavan aika on piiiitkä.. :) Kyllä niin kovasti toivoisi vauvan jo syntyvän (nyt 38+1), mutta toisaalta hyvähän siellä masussa on vielä voimistuakin, jos siltä tuntuu :) Yöt ovat täällä myös ihan kaameita. Eilen illalla menin esikoisen kanssa samaan aikaan nukkumaan n. klo 20.30 aikaan. Hetken torkahdin minäkin iltasatujen jälkeen, mutta yhden aikaan olin jo kypsä siihen pyörimiseen ja nousin ylös. Oli nälkäkin ja päätä oli särkenyt jo illasta asti. Puoli viideltä sitten ajattelin, että jos vähäksi aikaa kuitenkin sänkyyn menisi kokeilemaan. Päänsäryltä en saanut nukuttua kuin ehkä vajaan tunnin ja poitsu heräsi seiskalta. Onneksi kaveri tuli vauvansa kanssa viihdyttämään aamupäiväksi, muuten en olisi varmaan jaksanut. Kahden ja puolen tunnin päikkärit tuli sitten nukuttua esikoisen kanssa, silloin onneksi uni maistuu. Mutta päänsärky alkoi uudestaan päiväunien aikaan. Ihan tuntuu migreenisäryltä, toispuoleinen silmän takana repivä kipu. Mun pää on sellainen ilmapuntari, että taitaa taas reagoida tuohon mössösäähän.. Paineet ja pissa on ok, eikä ole mitään ylävatsakipua, että en usko toksemiasta olevan kyse. Soittelin eilen illalla varmuudeksi kuitenkin synnärillekin asiasta.
Kipeempiä supistuksia tulee ehkä pari päivässä, mutta ne ovat nopeasti ohimeneviä. Eikä ne oikeastaan edes tee kipeää, tuntuu vaan enemmän. Päätä vauva tunkee kovasti tuolla, josta syntyy "mielenkiintoiset" tuntemukset. Eilen kokeiltiin esikoispojan vauvanukkea turvakaukaloon ja lämpöpussiin, se oli poitsusta hurjan hauskaa. Halusi sitten, että pidän vauvaa sylissä hänen iltapuuron ajankin :) Tänään kun kaveri oli n puolen vuoden ikäisen vauvansa kanssa meillä, vei poitsu vauvalle uusia leluja ja "luki" kirjaa ja lauloi. Harjoitusta harjoitusta..
Tänään aloin miettimään, että onkohan mulla hoitopöydällä kaikki tarvittava ostettuna. Vaipat, pumpulipuikot, pumpulipallot, ceridal-öljy. Sitten vauvan hiusharja, kynsisakset.. Mitä vielä tarvitaan? Kylpyöljyä on, mutta se amme vielä uupuu.
En enää muista, kuka kirjoittikin, että on unohtanut vauvan hoidon. Sama täällä. Meillä siis esikoinen myös kahden ja tuntuu, että olen ihan pihalla. EHkä se taas muistuu mieleen :)
Täällä kans nukutaan huonosti. Sattuu, supistaa, esikoinen heräilee, nyt vielä miehen poika meillä ja sekin herätti viime yönä, pissattaa, muuten vaan ei uni tule...
Ajattelin tänään uskaltautua vähän kirpparille. Nyt ei oo ihan niin kipee lantio, niin pakko päästä ulos täältä kotoa hetkeksi.
Ajattelin tänään uskaltautua vähän kirpparille. Nyt ei oo ihan niin kipee lantio, niin pakko päästä ulos täältä kotoa hetkeksi.
Pari yötä miekin nukuin jo vallan mainiosti, nyt taas palattu siihen, että hereillä vielä kolmenkin aikaan. Tai ainakin tuntuu siltä, että en oo nukkunu silmällistäkään vielä siihenkään mennessä. Miehellä soi kello vaille seitsemän, ja tänäkin aamuna kun siihen heräsin, musta tuntu että ihan JUST ennen sitä ääntä sain unen päästä kunnolla kiinni... poju meni tänään hoitoon niin kömmin sitten takasin petiin kasin aikaan niin eiköhän ala puhelin laulamaan ysistä lähtien! Juurikin näitä kyselyjä: jokojokojokojokojoko?? Viimeiseen puheluun jo sanoinki vähän ilkeästi, että ens viikolla oon menossa yliaikaiskontrolliin, ei se sieltä aiemmin tule!!
Tälle päivää on kyllä vähän kipeä olo jokapaikasta, aristelee melkein jalkapohjista lähtien mutta mitäpä sitä ei ois enää tässä vaiheessa Kamppailen itteni autoon ja kauppaan ja pojan hakuun, siinä onkin tehtävää tälle päivää ihan tarpeeksi
Tälle päivää on kyllä vähän kipeä olo jokapaikasta, aristelee melkein jalkapohjista lähtien
mutta mitäpä sitä ei ois enää tässä vaiheessa Kamppailen itteni autoon ja kauppaan ja pojan hakuun, siinä onkin tehtävää tälle päivää ihan tarpeeksi beijaflor, meillä on tyttö 2v 3kk. Kyllä piisaa puuhaa sen kanssa, vaikka nyt onkin olleet appivanhemmat "apuna"! Apuna lainausmerkeissä, koska suurimman osan aikaa ovat raksalla apuna ja vaikka paljon auttavatkin, niin on se eri asia olla omalla porukalla, kuin että on "vieraita" talossa. No, mutta onneksi pääsivät tulemaan, koska muuten olis ollut tosi vaikea saada tytölle hoitaja päiväsaikaa sektion ajaksi.
Viime yönä sain onneksi paremmin nukuttua, tosin alakerran naapurit päätti pitää bileitä, joten alkuyö meni sitten sitä kuunnellessa. Ja sit sain vielä ihan hirveen yskäkohtauksen kesken parhaiden unien. Alkoi vähän jännittämään, et toivottavasti en kesken sen leikkauksen saa sellasta! Muuten kyllä jo alkaa olla flunssa voiton puolella, onneksi!
Olipa muuten Netta tosiaan teillä karu kokemus, hyvä että annatte palautetta, josko kyseinen henkilö osais jotain ees ottaa opikseen tuosta!
Viime yönä sain onneksi paremmin nukuttua, tosin alakerran naapurit päätti pitää bileitä, joten alkuyö meni sitten sitä kuunnellessa. Ja sit sain vielä ihan hirveen yskäkohtauksen kesken parhaiden unien. Alkoi vähän jännittämään, et toivottavasti en kesken sen leikkauksen saa sellasta! Muuten kyllä jo alkaa olla flunssa voiton puolella, onneksi!
Olipa muuten Netta tosiaan teillä karu kokemus, hyvä että annatte palautetta, josko kyseinen henkilö osais jotain ees ottaa opikseen tuosta!
Aiheuttaako teillä muilla syöminen supistelua? Mulla tulee aina syödessä näitä harjoitussupistuksia/mahan kovettumisia. Oon sitten vain mielessäni miettinyt, et onko tää nyt tällainen todella laiskan naisen merkki, kun on sanonta "laiskalla tulee hiki syödessä"
Tänään mäkin olen saanut ottaa rennommin. Isoäiti tuli muutamaksi tunniksi leikityttämään poikaa ja minä saan olla omissa oloissani
Mulla selkäkipu helpottanut, mutta nyt on lantio ja takapuoli vuorostaan alkanut särkemään. Ihan kuin jopa välillä olis paineen tunnetta takapuolessa (kuten esikoisen ponnistusvaiheen lähestyessä). Ja alkaa kyllä muutenkin olemaan alapäässä kova paine, kun tuntuu että paikat on ihan turvoksissa. On kyllä muutenkin paikat aika herkkänä... Limatulppaa ei ole enää tullut, että jokos se kaikki siten tuli.
Tänään mäkin olen saanut ottaa rennommin. Isoäiti tuli muutamaksi tunniksi leikityttämään poikaa ja minä saan olla omissa oloissani
Mulla selkäkipu helpottanut, mutta nyt on lantio ja takapuoli vuorostaan alkanut särkemään. Ihan kuin jopa välillä olis paineen tunnetta takapuolessa (kuten esikoisen ponnistusvaiheen lähestyessä). Ja alkaa kyllä muutenkin olemaan alapäässä kova paine, kun tuntuu että paikat on ihan turvoksissa
. On kyllä muutenkin paikat aika herkkänä... Limatulppaa ei ole enää tullut, että jokos se kaikki siten tuli.Mymmeli, mulla menee niin päin että syöminen lopettaa supistukset (sillon harvoin kun niitä sattuu olemaan). Se on tosi ärsyttävää jos on nälkä, tulee harkittua pitkään että ottaako sen riskin että syöminen lopettaa taas supistukset, että jos se oiskin nyt syntymässä ja syöminen sit estää sitä. Sit aina päädyn siihen et jos se on nyt käynnistämässä niin kivempihan se on synnyttää jos ei oo huutava nälkä ja energiavaje. No, tuskinpa synnytystä mikään niin yksinkertanen kun syöminen voi keskeyttää, mutta silti. Ehkä se vauva aikoo äänestää jaloillaan jos joutuu kohdussa nälissään olemaan, ja sit kun mä syön se tuumaa että tääl on edelleen hyvä, ja peruukin lähtöaikeensa? Olin ajatellut olla nestemäisellä ruualla kun maha meni tukkoon, mutta kun sai microlaxilla taas tilaa rööriin niin nälkä voitti ja oon syöny kiinteitä yhä, joskin vähemmän.
piia, muakin turhauttaa kyselyt, kun itselleni on päivänselvää ettei tää synny ennenkun se jollain lääkkeellä pistetään tapahtumaan. Supistukset on vaan vähentyneet ja nyt laskettuna aikana näköjään jääneet kokonaan pois. Ei siis mitään merkkiäkään siihen suuntaan et syntyis, mutta jotenkin ihmisten on vaikea käsittää sitä että kerkeisin kiertää vaikka maapallon ilman pelkoa siitä että syntyy matkan varrella.
Netta, missä sä olitkaan synnyttämässä? Ei ois kiva kuunnella jotain epäasiallista pään aukomista siinä vaiheessa kun on hajoomassa kappaleiks kivusta. Hyvä että veitte asian eteenpäin. Muutenkin mua ujostuttaa synnytys tuntemattoman ihmisen eli kätilön läsnäollessa, niin voi olla etten osais suhtautua kauheen rakentavasti jos se kätilö olis vielä siihen lisäks tyly...
piia, muakin turhauttaa kyselyt, kun itselleni on päivänselvää ettei tää synny ennenkun se jollain lääkkeellä pistetään tapahtumaan. Supistukset on vaan vähentyneet ja nyt laskettuna aikana näköjään jääneet kokonaan pois. Ei siis mitään merkkiäkään siihen suuntaan et syntyis, mutta jotenkin ihmisten on vaikea käsittää sitä että kerkeisin kiertää vaikka maapallon ilman pelkoa siitä että syntyy matkan varrella.
Netta, missä sä olitkaan synnyttämässä? Ei ois kiva kuunnella jotain epäasiallista pään aukomista siinä vaiheessa kun on hajoomassa kappaleiks kivusta. Hyvä että veitte asian eteenpäin. Muutenkin mua ujostuttaa synnytys tuntemattoman ihmisen eli kätilön läsnäollessa, niin voi olla etten osais suhtautua kauheen rakentavasti jos se kätilö olis vielä siihen lisäks tyly...
Pippuri, just siskolle kans purnasin asiasta, sillä kun on lyhyellä välin kolmen lapsen kohdalla kans asiasta kokemusta
Eniten ehkä vatuttaapi se, että täällä pienellä paikkakunnalla tulee tuntemattomatkin selvittämään että kyllä se sieltä aikanaan tulee ja plää plää plää (kuten sunnuntaina kaupassa, kun erästä työkaveria näin ja kerroin hänen kysyessään, että sinä päivänä oli tosiaan laskettuaika).
Tai tänä aamuna, kun pääsin vihdoin levähtelemään kun miehet lähtivät(olen taas valvonut yöt...), niin kerkesin juuri alkaa vaipua uneen kun puhelin soi (oli kyllä äänettömällä, mutta kun värinää ei saa pois edes äänettömällä tosta puhelimesta!!), ja se soi, ja soi, ja soi yhtäkyytiä, lopulta meni hermo ja vastasin niin ensimmäisenä kuuluu, että annoimpahan soittaa tarpeeksi pitkään kun vastasit! ja siis puhelimen toisessa päässä mahdollinen hoitotäti, joka on lupautunut hoitamaan lasta mahdollisen synnytyksen aikana! Kysyi sitten että ei oo vielä lähtöä tullut? ööö...no EI! Ehkä tietäsit siitä koska lapsi ois sulla hoidossa ?? ja sen jälkeen sitten alkoi puhumaan että kyllä se sieltä kohta tulee ja eipä sinne oo kukaan vielä jääny ja niin edelleen.... vähän aikaa kuuntelin, ja totesin, että määpä JATKAN nyt tätä nukkumista vielä hetken aikaa... (vaan empä nukkunut sitten enää). Nytalan kyllä kattomaan millon vastailen puhelimeen ja kenelle. En vaan jaksa enää olla ystävällinen kaikille tuttaville, tai läheisimmillekkään....
Tänään ois taas yks etappi noiden päivien suhteen takana, kun esikoinen syntyi 40+2 klo 23.11. Eipä taideta siihenkää enää keretä turhauttaa, vaan minkäs teet... Haluaisin NIIN kovin yhteen kirppis-tapahtumaan sunnuntaina, oon joutunu tänne muuton jälkeen jäämään kaikista tähän astisista pois työvuorojen takia, enkä varmaan nytkään pääse... sillonhan tää varmasti ulos tulee
Ajatella, että ens viikolla voin periaatteessa olla vaikka käynnistyksessä! voi tule nyt vaan sitä ennen lapsi-rakas....
Eniten ehkä vatuttaapi se, että täällä pienellä paikkakunnalla tulee tuntemattomatkin selvittämään että kyllä se sieltä aikanaan tulee ja plää plää plää (kuten sunnuntaina kaupassa, kun erästä työkaveria näin ja kerroin hänen kysyessään, että sinä päivänä oli tosiaan laskettuaika).
Tai tänä aamuna, kun pääsin vihdoin levähtelemään kun miehet lähtivät(olen taas valvonut yöt...), niin kerkesin juuri alkaa vaipua uneen kun puhelin soi (oli kyllä äänettömällä, mutta kun värinää ei saa pois edes äänettömällä tosta puhelimesta!!), ja se soi, ja soi, ja soi yhtäkyytiä, lopulta meni hermo ja vastasin niin ensimmäisenä kuuluu, että annoimpahan soittaa tarpeeksi pitkään kun vastasit! ja siis puhelimen toisessa päässä mahdollinen hoitotäti, joka on lupautunut hoitamaan lasta mahdollisen synnytyksen aikana! Kysyi sitten että ei oo vielä lähtöä tullut? ööö...no EI! Ehkä tietäsit siitä koska lapsi ois sulla hoidossa ?? ja sen jälkeen sitten alkoi puhumaan että kyllä se sieltä kohta tulee ja eipä sinne oo kukaan vielä jääny ja niin edelleen.... vähän aikaa kuuntelin, ja totesin, että määpä JATKAN nyt tätä nukkumista vielä hetken aikaa... (vaan empä nukkunut sitten enää). Nytalan kyllä kattomaan millon vastailen puhelimeen ja kenelle. En vaan jaksa enää olla ystävällinen kaikille tuttaville, tai läheisimmillekkään....
Tänään ois taas yks etappi noiden päivien suhteen takana, kun esikoinen syntyi 40+2 klo 23.11. Eipä taideta siihenkää enää keretä
turhauttaa, vaan minkäs teet... Haluaisin NIIN kovin yhteen kirppis-tapahtumaan sunnuntaina, oon joutunu tänne muuton jälkeen jäämään kaikista tähän astisista pois työvuorojen takia, enkä varmaan nytkään pääse... sillonhan tää varmasti ulos tuleeAjatella, että ens viikolla voin periaatteessa olla vaikka käynnistyksessä! voi tule nyt vaan sitä ennen lapsi-rakas....
Joo toi "ei sinne oo ennenkään kukaan jääny" -kommentti on kyllä niin ainutlaatuinen ja odottajan kannalta hyödyllinen että oksat pois! Siihen kun vielä jatkaa, että "kärsivällisesti nyt vaan oottelet ja nautit olostasi, kohtahan et sitten nuku ainakaan vuoteen" niin kyllä helpottaa!! Mullekin vaatekaupan myyjä osasi ystävällisesti kertoa, että shoppailureissuni ovat kohta ohi ainakin ekan vuoden ajaksi. Teki mieli sanoa, että minkäköhän takia sitten olen kaksi kuukautta sitten synnyttäneen kaverini kanssa ihan kahdestaan täällä kaikessa rauhassa kaupoilla. Lapsella kun on myös isä, jos et sitä osannut ajatella... Ymmärrän toki, että lapsen saaminen verottaa shoppailuaikaa, mutta tuollaiset kommentit ovat silti vaan niin... tylsiä. Ja turhia.
Muokattu viimeksi:
Piia, mä oon kans aatellu että jos jätän neuvolakortin kotiin ja lähden mahdollisimman kauas tai jos järjestän jotain älyttömän tärkeetä tekemistä (en oo vielä keksiny että mitä) niin ehkä se sitten syntyis. Tai jos ois joku just tollanen juttu missä ehdottomasti haluu olla paikalla niin sillon se sit tulis.
Kittis, mua kans ihmetyttää että vielä nykysinkin kun isät on mukana synnytyksessä ja jotkut isät jää hoitovapaalle niin jotkut kuvittelee että äiti ei vaan voi tehdä enää mitään ainakaan vuoteen lapsen syntymästä. Ja kyllä sen lapsen voi viedä kodin ulkopuolellekin, sen kun voi viedä kauppaan sisälle, toisin kun vaikkapa koiran.
Kittis, mua kans ihmetyttää että vielä nykysinkin kun isät on mukana synnytyksessä ja jotkut isät jää hoitovapaalle niin jotkut kuvittelee että äiti ei vaan voi tehdä enää mitään ainakaan vuoteen lapsen syntymästä. Ja kyllä sen lapsen voi viedä kodin ulkopuolellekin, sen kun voi viedä kauppaan sisälle, toisin kun vaikkapa koiran.
Joo tuo "ei sinne kukaan oo vielä jääny"-kommentti saa kyllä näkemään punaista... Mulle ei vielä oo onneks hirveesti soiteltu ja kyselty että jokos? Hermo vois mennä kyllä nopsaan.
Ja tuo että lepää nyt kun vielä voit ja se että ei se tästä ny ainakaan helpommaks mee jne. Joo o, esikoinen nukkui alusta asti hyvin ja yöhön sijoittui pisin pätkä ja nukuttiin oikein hyvin, toisin kuin ennen synnytystä kaikkine vaivoneni. Ja oletettavasti liikkuminen alkaa sujua synnytyksen jälkeen taas normaalisti ainakin jossain vaiheessa. Ja tosiaan lapsen voi ottaa mukaan shoppailemaan ihan helpostikin. Paljon ollaan oltu menossa tytsyn kanssa, nyt kun ei oma liikkuminen enää oikein luonnistu niin on jäänyt menot vähemmälle. Mutta jos mies ei ole ollut hoitamassa niin sitten on tytsy lähtenyt mukaan, jos johonkin on halunnut mennä. Tietysti rankkasateella koiratreenit on saattanu jäädä välistä, kun ei ole viitsinyt vaavia ottaa sinne mukaan. Mutta hyvällä ilmalla ollaan treeneissäkin oltu ja siinäkään ei mitään ongelmaa ole ollut :) Meillä osa sukulaisista oli sitä mieltä, että eläimet lähtee kun lapsi tulee. Siihenkin meinas mennä hermo. Samoin nyt kun saivat tietää että toinen on tulossa, niin nyt sitten ainakin viimeistään elukoille pitää ettii uudet kodit. Ja hyvin tyytyväisiä olivat kun jouduimme kissoista luopumaan kun esikoinen on niille allerginen.
Mymmeli mulla kans supistelee syömisen jälkeen. Outo juttu:)
Ja tuo että lepää nyt kun vielä voit ja se että ei se tästä ny ainakaan helpommaks mee jne. Joo o, esikoinen nukkui alusta asti hyvin ja yöhön sijoittui pisin pätkä ja nukuttiin oikein hyvin, toisin kuin ennen synnytystä kaikkine vaivoneni. Ja oletettavasti liikkuminen alkaa sujua synnytyksen jälkeen taas normaalisti ainakin jossain vaiheessa. Ja tosiaan lapsen voi ottaa mukaan shoppailemaan ihan helpostikin. Paljon ollaan oltu menossa tytsyn kanssa, nyt kun ei oma liikkuminen enää oikein luonnistu niin on jäänyt menot vähemmälle. Mutta jos mies ei ole ollut hoitamassa niin sitten on tytsy lähtenyt mukaan, jos johonkin on halunnut mennä. Tietysti rankkasateella koiratreenit on saattanu jäädä välistä, kun ei ole viitsinyt vaavia ottaa sinne mukaan. Mutta hyvällä ilmalla ollaan treeneissäkin oltu ja siinäkään ei mitään ongelmaa ole ollut :) Meillä osa sukulaisista oli sitä mieltä, että eläimet lähtee kun lapsi tulee. Siihenkin meinas mennä hermo. Samoin nyt kun saivat tietää että toinen on tulossa, niin nyt sitten ainakin viimeistään elukoille pitää ettii uudet kodit. Ja hyvin tyytyväisiä olivat kun jouduimme kissoista luopumaan kun esikoinen on niille allerginen.
Mymmeli mulla kans supistelee syömisen jälkeen. Outo juttu:)